Mitä on gulassi?
Miten gulassia valmistetaan?
Asioidessani Citymarketin lihatiskillä (olin ostamassa karjalanpaistilihoja), rouva Pesola suositteli valmistamaan Gulassia. Kirjotin kännykään muistiin aineet ja ohjeet:
naudanlihakuutioita
paprikaa
sipulia
tomaattia
valkosipulin kynsi
tomaattimurskaa
laakerinlehti
paprikajauhetta
suolaa
vettä
uuniin ensin 200 asteeseen 0,5h
150 asteeseen 4h
lopussa perunat sekaan (0,5-1h ennen)
Pyysin rouva Pesolalta saman tien naudanlihakuutioita.
Kotona panin paketin suoraan pakastimeen.
Ostin kaksi punaista ja kaksi keltaista paprikaa, sekä tomaatteja ja sipuleita.
Eilen keskiviikkona koitti suuri gulassipäivä!
Otin lihat pakastimesta. Kuinkahan kauan menee, ennen kuin lihat sulavat?
Googletin. Löysin ohjeen, että sulamista voi nopeuttaa pitämällä lihoja kylmässä (mielellään juoksevassa) vedessä.
Paljaaltaanko vai minigrippussissa? mietiskelin. Uusavuttomille täytyisi ilmaista neuvot tarkasti.
Suljin jäisen lihamöykyn minigrippussiin ja panin sen muovikippoon ja annoin kylmän veden nopeuttaa sulamisprosessia.
Pystyin irroittamaan lihakuutiot toisistaan ja asetella ne uunipellille leivinpaperin päälle vajaan tunnin kuluttua.
Annoin pellillisen olla uunissa 300 asteessa 10 minuuttia.
Linkki Pekan karjalanpaistiohjeisiin:
Olin jo aiemmin pilkkonut paprikat(4), sipulit(2), valkosipulin ja tomaatit(6).
Kippasin vihannekset neliskanttiseen uunivuokaamme ja ladoin lihat joukkoon.
Kaadoin koko komeuden päälle lihalientä noin kolme (3) desiä.
Lisäsin kolme (3) tetrapakkausta tomaattimurskaa.
Ja eikun uuniin 200 asteeseen puoleksi tunniksi ja sitten 150 asteeseen kolmeksi tunniksi.
Tämän jälkeen googletin sanaa gulassi.
Tässä kohden tajusin, että gulassipatani on jonkinlainen gulassin ja pörköltin sekoitus (ilman sianlihaa).
Nosta vuoka hellalle ja lisää perunat! Panin perunanpuolikkaita vuoan toiseen päähän.
Gulassi perunoilla on tarkoitettu miehelleni.
Itse en halua syödä perunoita.
Otin valmiin paistoksen uunista klo 19:15 ja nautimme päivällisen.
Nam, nam… hyvää!
Se, että suunnittelen ottavani kuvia keitoksistani ja kirjoittavani ruoanlaitostani jutun blogiini, innostaa minua keittiöpuuhiin.
Mitä normaalista poikkeavaa sinä teet koronaepidemian aikana?
Mieluiten söisin kuubalaisen keittiön antimia Kuubassa, (linkki)
Tekeekö mielesi maailmalle?
Hyvät ovat ja niin kauniit kuvat jälleen kerran!!
Gulassi on tosiaan niin yksinkertainen tehdä, että sopii hyvin näihin, sarjassa helppoihin ruokiin vallan mainiosti.
Siinä taas resepti meikäläisen, jos toisenkin plakkariin.
Kiitos taas innostavasta ohjeesta, ja kannustuksesta uuden reseptin käyttöön.
Kyllä se tästä… jospa se Korona hiipuu hiljalleen, niin voisi alkaa suunnitella palata suht normaaliin elämään.
Ps, viikonloppuna ainakin lämpenee!! 🌥🌤☀️
Kiitos jälleen kerran kommentistasi!
Tosiaan gulassi on yksinkertaista tehdä.
Mulla meni tänään kolme (3) tuntia gulassijutun kirjoittamiseen.
Minun täytyy ensin tehdä pohjatyö kännykälläni, koska kuvat ovat siellä.
(En halua siirtää niitä tietokoneen kautta pilveen, koska pilvipalvelussani on jo niin paljon kuvia, että jos laitan sinne enää yhtään kuvaa, niin kuukausimaksuni nousee kahdesta eurosta viiteen euroon. Tietenkin voisin tuhota melko suuren osan kuvista, koska siellä on aina kymmeniä lähes samanlaisia otoksia. Se vaan on kova homma! Mulla on yli 12000 kuvaa kännykässäni ja varmaan saman verran pilvessä, siis samat kuvat pilvessä kuin kännykässä.)
Sitten julkaisen jutun kännykästä kuvineen.
Avaan nopeasti yhteyden tietokoneelta blogiini.
Sen jälkeen kirjoitan mahdollisimman pian tekstiä kuvien väliin, että saan postauksen kuntoon.
Mietin tässä, että tietenkin voisin käyttää aikani jotenkin hyödyllisemmin.
Miten?
Jumppaamalla, siivoamalla, lukemalla Kirjaa, soittamalla ihmisille tärkeitä puheluita jne…
Saattaa olla, että en enää viitsi tehdä yhtään postausta ruoanlaitosta!?
Mulla olisi tietokoneella valmiina kuvia kajaanilaisesta hotellista, samoin paljon kuvia Härmän hotellista.
Kenties jonakin kylmänä ja sateisena päivänä kerron tarinoita hotelleista.
Näpyttelen mielelläni raportteja. Ainakaan silloin en syö!
Hyvältä näyttää, vesi herahti kielelle, kun katsoin kuvat! Kunnolla haudutettu ja rakkaudella tehty ruoka maistuu milloin vain. Gulassia on siitä hyvä, että lämmitettyä se maistuu aina vain paremmalta. Kiitos innostavasta jutusta ja laadukkaista kuvista.
Gulassia liittyy kohdallani monenlaisia muistoja. Eräs on se, kun olin Unkarissa työn takia yhden viikon. Isäntäväki valmisti pihalla avotulella mahtavan gulassia. Pata oli vähän entisaikojen lypsykoneen sangon maallinen, kapeni siis suusta. Olimme työkaverin kanssa seuraamassa tapahtumaa. Vihannespaprika oli tulista, samoin sipuli, jota keittoon laitettiin. Sanoin tietenkin, että voin maistaa sipulia. Löin sen kokonaisena suuhun ja aloin pureksia. Pakko oli lähteä WC:n puolelle aivastamaan ja yskimään.Mutta söin kuin söinkin sen sipulin vedet silmistä vuotaen. Ajattelivat varmaankin, että yllytyshullu. Matkalla meitä viihdytettiin hyvin. Kävimme pustalla seuraamassa hevosshowta. En muista , mikä sen esityksen nimi oikeasti oli. Matkalla kävimme savipajassa, josta tietenkin hamstrasin valtavan savisen vesikannun. Samoin matkan varrelta löysin suuren päivänkakkaran mallisen posliinilautasen. Oppaamme ehdotti, että ostaisin pienen vastaavan, mutta eihän se minulle riittänyt. Muistan,että vesiruukku pantiin sellaisenaan lentokoneen ylälokeroon. Käsimatkatavarani piti laittaa ruumaan, kun olivat niin suuret ja painavat. Muistaakseni lisämaksua ei mennyt. Siihen aikaan olin kova hankkimaan tavaroita, varsinkin astioita. Sen jälkeen olen pääasiassa hävittänyt esineitä.. Mutta kyseiset tuotteet ovat vielä tallessa.
Toinen muisto on siitä, kun eräät rakkaat ystävät olivat menossa naimisiin ja lähdössä häämatkalle Budapestiin. Olin tosi onnellinen heidän valinnastaan. Kutsuin kihlaparin kylään ja tein jotain unkarilaista salaattia sekä tietenkin gulassikeittoa ja ohukaiskakkua, johon tuli päälle suklaakastiketta. Lisäksi tietenkin Budapest- suklaakarkkeja. Tästä huolimatta he ovat edelleen onnellisesti avioliitossa.
Sitten Itävallassa rinneravintoloissa oli listalla gulassikeittoa. Mutta siinä oli aivan hirveän pienet lihakuutiot ja aika pitkä liemi. Mutta se on tietenkin eri juttu siellä, jossa tankataan nopeasti ja hinta ei ollut kovin korkea. Vähän niinkuin hernekeitto Kokkolan kisoissa joskus 50-60-luvulla. Palveli siinä tarkoituksessa, mihin se oli tarkoitettu.
Sinun gulassissa on ensiluokkaiset raaka-aineet ja oikeanlainen valmistustapa. Siksi ei ole ihme, että se näyttää ja varmaan maistui hyvältä.
Kokeilen seuraavaksi tehdä sinun ohjeellasi.
Kiitos hienosta kommentistasi!
Olet saanut ruokamatkailla työsi takia maailmalla! Iloitse siitä!
Kenties joskus vietämme luonasi Unkaripäivää: syömme samoja ruokia kuin ystäväpariskunnan kihlajaisissa ja ihailemme v<ltavaa, savista vesikannuasi, sekä suurta päivänkakkaran mallista posliinilautastasi!