Edessämme on kolmen viikon matka Australian Brisbaneen, sinne mihin moni muukin suomalainen on vuosien mittaan loma- tai työmatkansa suunnannut.
Meillä se oli pitkän ajan haaveena eli se, että viettäisimme koko perheenä loman jossain kaukana ja viettäisimme siellä meidän 30v:s hääpäiväjuhlamme.
Australia valikoitui siitä syystä, että tyttäremme miehensä kanssa asuivat siellä vuoden ajan.
Matkamme osui heidän työjakson puoleen väliin, joka oli heillekin tietenkin enemmän kuin mieluinen juttu.
Finnairin koneella lensimme ensin Bangkokiin, sieltä Singaboreen ja siellä sitten koneen vaihto, 2:n tunnin odottelun jälkeen Australian Qantasin lentokoneeseen, joka oli valtava jumbokone.
Koko matka 3:n tunnin odottelut (ensimmäinen tunti Bangkokissa) lisäksi, kesti tasan 24 tuntia. Aika rankka, mutta nukuimme aika hyvin matkan aikana useaan kertaan. Kun olimme henkisesti puoli vuotta latautuneet siihen lentoon, että se kestää niin kauan, niin ei se tuntunut ollenkaan vaikealta.
Perillä meidät otettiin todella lämpimästi vastaan niin ihmisten kuin ilman lämpötilankin suhteen, kyyneleitä ei säästelty, oli kyllä ihana saapua Australiaan.
Hotelli jossa lomamme vietimme oli valtavan korkea, OAKS lexicon apartments Brisbane, jonka jossain puolessa välissä olevassa kerroksessa asustimme, siitä nuoret olivat vuokranneet vuodeksi asunnon, kun siitä rakennuksesta osan huoneistoista omisti yksityiset ihmiset, niin se oli mahdollista.
Ensimmäiset pari päivää meni aikaerosta selviytymiseen, mutta heti kun jaksoimme, niin lähdimme ihastelemaan kaunista kaupunkia, josta täytyy erityisesti mainita, että se oli hyvin puhdas, ei roskia missään, eikä sellaisia ihmisiäkään, jotka olisivat häirinneet millään tavalla.
Meillä oli enemmän mielessä siellä olevat luonto ja eläimet, kuin muut nähtävyydet, kun valitsimme päivittäin mihin menemme ja mitä teemme.
Puistot olivat valtavan isoja ja kauniita, esim. Botanic-puisto oli lähellä. Silmiin pisti heti lukuisa vihreiden papukaijojen lentely päittemme yläpuolella ja niiden äänteleminen siellä ja valtavat puut.
Toinen puisto oli valtava, Brisbanen ylpeyden aihe: Roma street parkland-puisto, se oli kyllä näkemisen arvoinen, siellä oli aivan ihania kukkia luonnossa, joita täällä kotomaassa näemme vain kukkapurkeissa, puita esim. Eukalyptuspuita, joissa Koalat kiipeilivät, monenlaisia lintuja esim. Ibis-lintuja, suuria värikkäitä perhosia ja vähemmän ihastuttavia valtavia hämähäkkejä, joita piti oikeastikin varoa, kun siellä on myrkyllisiäkin lajena niitä.
Kookaburra siellä oli muistaakseni joku kansallislintu, sillä oli enimmäkseen sinistä väriä ja karsea lauluääni, jolle ei voinut muuta kuin nauraa.
Joku päivä menimme junalla SURFERS PARADISEEN, pienempään kaupunkiin lainelautailijoiden unelmapaikkaan, laineet olivat aivan liian suuria meikäläisen uimiseen ja vaarallisiakin, siellä oli tarkkaan rajattu uima-alue ja rantavahdit vahtivat tarkkoina, he vaihtoivat lippujen väriä, koska sai veteen ylipäätään mennä, joko valkoisella jolloin sai olla vedessä ja punaisella lipulla, jolloin piti kiireesti tulla pois, mutta todella kaunista oli, ihanan pehmeät hiekkarannat ja niin lämmintä, aurinkosuojakertoimet piti olla koko reissun ajan 50 ja sittenkin saattoi palaa, vaikka oli pilvistäkin.
Maailman korkein asuttu kerrostalo 332,5m.
Syömässä kävimme ystäväporukalla, koko perheenä… kun nimittäin meidän pojan perhekin tuli sinne toisella viikolla. Ruoka oli samanlaista kuin täällä Suomessa, sitä kyllä ihmettelin, ettei siitä ole ihmeellisempää kerrottavaa, toki se oli hyvää joka kerralla.
Kävimme siellä myöskin eläintarhassa, jonka ovat perustaneet ja ylläpitäneet kuuluisa TV-kasvo vuosien takaa STEVE IRVING. Hänhän kuoli jättiläisrauskun pistettyä sydämeen, muutama kuukausi meidän käynnin jälkeen.
Siellä saattoi syöttää kenguruita, silittää ja pitää KOALAA SYLISSÄ, pientä KROKOTIILIÄ, tai käärmeitä.
Minä halusin KOALAN syliini se oli rauhallinen söpö otus.
Siellä oli maailman vanhin kilpikonna 175v. Harriet nimeltään.
Suuri eläinesitys oli myöskin, jossa esiintyi lintuja, käärmeitä, krokotiilejä ja Bengalin tiikereitä. Krokotiilit uivat areenalle omaa uomaansa pitkin. Hieno esitys oli, se täytyy sanoa.
Kaupunkirantapaikka oli aika kiva, se oli kävelymatkan päässä nimeltään SOUTJ BANK STREET BEACH, toki sinne pääsi vielä helpommin sellaisilla ”jokibusseilla” eli ne olivat tyylikkään näköisiä isoja veneitä, nimeltään sea cat.
Uimapaikka oli tehty valtavaan luonnon altaaseen, se oli hiekkapohjainen ja jokimainen muodoltaan.
Ei syvä, siksi minusta siellä lämpimässä vedessä oli aivan ihana uida… uida… ja sen jälkeen makoilla, valtavien pyyhkeiden päällä hietikolla auringon hellässä hyväilyssä. Ihana paikka.
Aboriginaalimies ja sen esitystä oli sen kaupunkiuimapaikan viereisellä ns. torialueella, eli kun olimme toisenkin kerran siellä uimassa, niin kävimme kiertämässä sen markkina-alueen ja silloin kuuntelimme, miten hän soitti sillä soittimella kaikenlaisia hyvin matalia erikoisia ääniä, matkien vaikka koirankin haukuntaa, ja lähes mitä vaan.
Hän kysyi mistä maasta olemme, vastasimme ja hänellä kyllä juttua riitti ja uusia kysymyksiä, hauska veikko oli.
Iltaisin Brisbanen kaupunkia halkaisevalla joella oli useita risteilijöitä, myöskin sellainen vanhan höyrylaivan tapainen.
Niinpä toisen ”kaupunki”uimispäivän jälkeen menimme risteilylle.
Mukana oli myöskin laulaja, mies joka säesti itseään kitaralla, ja jota oli oikein kiva kuunnella matkan ajan, hän lauloi englanniksi, joka onkin Australian yleisesti puhuttu kieli, niin ja herkutella hyvällä ruoalla
Kyllä oli hyvin tunnelmallista, niin lämmintä ja kauniit kaupungin valot heijastelivat leveän joen vesiin ja sieltä näki kaupungin siluetin myöskin ihan eri tavalla kuin kävellessä sen joen rannalla.
Koimme siellä jonkinlaisen sykloninkin, eli oikein kovan myrskyn, juuri sinä aamuna kun meidän piti koko porukalla mennä saareen.
Niinpä seuraavana aamuna teimme uuden ja onnistuneen yrityksen, ajelimme taksilla laivarantaan ja seilasimme noin tunnin matkan saarelle, joka on Brisbanen edustalla Moreton islandille, paikkaan jonka nimi oli TANGALOOMA DREAMS… mikä nimikin???
Vastassa oli upeita pelikaaneja, niille näköjään annettiin kalaa siinä, oli ne hienoja lintuja.
Pienen odottelun jälkeen saatiin kyyti talolle, jossa viikon tultaisiin asumaan.
Tavarat laitettiin paikoilleen, ja kaikki näytti olevan niinkuin pitikin. Meidän porukalle riitti oikein hyvin 4- makuuhuonetta ja molemmissa kerroksissa olohuone sekä iso toimiva keittiö.
Sitten kävimme valtavalle terassille ihmettelemään ihastuttavaa merimaisemaa
Kuinka ollakaan minä huomasin ihan mielettömän kokoisen, siis metri halkaisijaltaan olevan hämähäkin seitin, silloin sanoin porukalle, että jossain sen reunalla täytyy olla valtava hämähäkki!
Testasin asiaa heittelemällä roskia siihen seittiin, mutta ei vielä tullut.
Sitten kun lähes kaikki katselivat maisemia… kropaltaan tulitikkuaskin kokoinen hämähäkki laskeutui seittiään tehden alaspäin!!??!!
Mitä ihmettä me teemme sen kanssa…??
Vävy teki nopean käynnin keittiöstä ja löysi uuninpuhdistusvaahtopurkin…
Pursutti sitä sen niskaan… se veti jalkansa alleen ja jäi kippuraan…
Luulimme sen kuolleen… ai kamalaa…
Kunnes jonkin ajan kuluttua se laskeutui alas maahan… taas joku kiljui…
Poikamme juoksi alas…ulos… ja talloi sen kuoliaaksi! Oli pakko, kun ei tiennyt oliko se vaaraton vai ei, huh huh
No siitä alkoi kuitenkin hieno viikko, oltiin paljon hienolla pitkällä rannalla aurinkoa ottamassa, uimassa tai suurin osa porukasta snorklailemassa hienoja kaloja rannan läheisyydessä upotetuilla vanhoilla laivoilla.
Kun kahlasi rantavedessä kohti uimasyvyistä vettä, niin piti mennä ”hiihtämällä”, sillä siellä pohjalla oli pieniä rauskuja, joilla oli myös jonkinlaista myrkkyä, eli jos astui sellaisen päälle tai potkaisi, niin jos se olisi pistänyt, niin kovin tulinen tunne siitä olisi tullut, ehkä lääkärireissukin, että niitäkin piti varoa!!
Moni sanookin, ettei välttämättä haluaisi mennä ollenkaan Australiaan, juuri niitten monien myrkyllisten eläinten vuoksi, niinkuin käärmeitäkin siellä tavataan sellaisia jotka ovat tappavan myrkyllisiäkin.
Mutta ei meidän porukalla tullut kuin vähän auringon polttamaa ihoa, kun siellä saattoi palaa vaikka taivas oli ihan pilvessäkin…
Makuuhuoneemme suuresta ikkunasta saattoi iltaisin katsella delfiinien sukelluksia ja hyppäyksiä kaukana rannasta. Oli se upea tunne, että oikeasti ollaan täällä!!
Hääpäiväjuhlamme vietettiin siellä, ensin kävimme syömässä SHEFS-nimisessä ravintolassa. Syötiin ankkaa, lammasta, paikallista kalaa ja avocadojuustosalaattia
Kun olimme syöneet hienon hääpäiväjuhlaillallisen, lähdimme katsomaan miten delfiinit uivat rantaan tänäkin iltana, niinkuin ilmeisesti jokaisena iltana klo 19.00.
Läheisellä hotellilla lomailuohjelmistoon kuului sellainen, että etukäteen sovitut lomailijat saavat kahlata veteen lähelle delfiinejä ja antaa niille kaloja.
Olisin halunnut itsekin mennä mukaan, mutta ei sinne otettu muita, joka tapauksessa oli sanomattoman upeaa niitä katsella ja niiden uiskentelua lähes leikkiä seurata, ne olivat perheitä, pienempiä delfiinejä oli mukana, kalat piti antaa niin että peukaloa ei saanut tarjota, muuten olisivat haukanneet siitäkin.
Viimeisenäkin iltana kävimme vielä seuraamassa delfiinishowta, oli se tosi hieno elämys sekin.
Seuraavana päivänä palasimme kaupunkiin, ja sitä seuraavana päivänä aloimme tehdä haikein mielin lähtöä kotimatkalle… kohti kylmää Suomea (siellä oli silloin pakkasta -17)
Mutta iki-ihanat muistot matkasta jäi, kyllä kannatti se tehdä, vaikka työläs olikin monella tavalla.
SUOSITTELEN.
Niin helppo matka sinne tosiaan oli, sekä varata lennot että reitit oli selvät, kun Finnairilla ja Qantas airwaysilla oli jo silloin tällainen yhteisreittisopimus tai millä nimellä se sovittu jatkolentäminen sitten onkaan!!!
Katoin huvikseni lennot Australian Brisbaneen ja takas helmikuulle, ni yhdelle on alkaen 1080€ menopaluu ja 25h:sta ylöspäin on matkustamisen kestot.
Terveisin ystäväsi
Tuulianna






Kiitos Tuulianna siitä, kun kerroit matkastanne maailman toiselle puolelle Australiaan!
Oi että…sain kirjoittaa matkatarinan tänne!!
Kiitos sinulle siitä.
T. Tuulianna