Uskallanko matkustaa ulkomaille yksin?
Millaisia vaaroja kokematon matkailija saattaa kohdata lentokentällä, hotelleissa tai rannalla?
Ajatukset risteilivät aivoissani sekamelskana, mutta silti marraskuussa vuonna 2007 varasin aurinkomatkoilta idioottivarman all inclusive -matkan Kuuban Guardalavacaan.
Miksi sanon idioottivarman? Muistaakseni poikani rohkaisi minua tällä sanalla, kun pähkäilin, että uskallanko matkustaa kaukomaille yksin.
Hän kertoi, että hotellin aulassa laitetaan rannake ranteeseen. Sitä näyttämällä saa aamiaista, lounasta ja päivällistä, sekä välipaloja hotellien monista ravintoloista.
Ja suomalaiset oppaat taluttavat kielitaidottaman, tyhmän turistin lentokoneesta linja-autoon ja bussista hotellin vastaanottoon, sekä tulevat muutaman kerran viikossa hotellille pariksi tunniksi ratkomaan mahdollisia ongelmia.
Tai eivät taluta juuri sinua, mutta kuvaannollisesti taluttavat ryhmää, johon kuulut.
Siispä matkustin yksin Kuubaan Guardalavacaan vuonna 2007 ja toisen kerran samaan paikkaan, mutta eri hotelliin vuonna 2010.
Kuuba on turvallinen maa. En kokenut mitään negatiivista hotelleilla tai rannoilla, päinvastoin. Lukuisat vartijat vartioivat hotellien alueita.
Tietenkin tulee tilanteita, jolloin tuntuu kurjalta olla yksin. Esimerkiksi kerran olin varannut pöydän rannan kalaravintolasta. Ruokalistat olivat englanniksi ja espanjaksi. En ymmärtänyt. Ravintolassa ei istunut ketään muuta suomalaista. Melkein purskahdin itkuun.
Onnekseni tarjoilija, miellyttävä nuori mies, tajusi tilanteen. Hän kertoi elekielellä, että tuo minulle ruokaa. Hän valitsi varmaankin mielestään parasta, mitä listoilta löytyi, eli hummeria.
Kiitos!
Valitettavasti en tykännyt, mutta selvisin kunnialla tilanteesta.
Aurinkovoiteen levitys selkään on kenties ongelmista suurin, kun on yksin reissussa, mutta sekin on lutviutunut.
Molemmilla kerroilla Guardalavacaan sattui naapurihuoneeseen suomalainen, myöskin yksin matkustava, ystävällinen rouva. He molemmat suostuivat mielellään joka aamu aamiaisen jälkeen levittämään aurinkosuojaa selkääni.
Vuonna 2017 matkallani Havannaan ja Varaderoon hotellien siivoojat laittoivat aamuisin aurinkovoidetta selkääni. Maksoin muutaman kolikon palveluistaan. He selvästi odottivat pyyntöäni käytävällä huoneeni lähellä.
Kun reissaa yksin, niin ei tarvitse tehdä kompromisseja kenenkään kanssa. Ja kun aviomies on kotona Suomessa, niin ei varmasti tule riitaa, minne mennään ja mitä tehdään.
Kieltämättä on mukavaa, kun on matkalla kielitaitoisen ja paljon matkustelleen henkilön kanssa, mutta halusin osoittaa sinulle kokematon, kielitaidoton lukijani, että yksin voi matkustaa kaukomaille.
Aiotko käydä kaukomailla tänä vuonna?
Minä matkustan marraskuussa Espanjaan yksin.
Olen suunnitellut tutustuvani useisiin Espanjan kaupunkeihin, joissa tulee toimeen suomenkielellä. Ehkä sellaiset kohteet ovat minulle parhaita!?
Uskallatko matkustaa ulkomaille yksin?
Oi, Kuuba. Kävin paikalla pyörähtämässä noin kuukauden reissulla rinkkojen kera saaren keskiosassa viime syksynä. Tosiaan tuntui, että olin maassa enemmän kuin turvassa, vaikka matkustimme siskoni kanssa kahdestaan. Kuuluuhan sitä muiskauttelya ja ”boyfriend?” huutelua ihan jatkuvasti, mutta missään vaiheessa se ei tuntunut uhkaavalta. Autojen kohdalla missä turvallisuudessa hävitään, se tunnelmallisuudessa voitetaan.
https://aatenarikka.blogspot.com/
Kiitos kommentistasi!
Kiva, että huomasit saman kuin minä, nimittäin sen, että Kuuba on joka suhteessa turvallinen maa.
Matkusteletko paljon?
Missä lomailet nyt kesällä, kotimaassa vai ulkomailla?
Oletko matkaamassa kaukomaille tänä vuonna?
Uskon niin, että yksin matkustamisessa on enemmän hyvää kuin siitä, että kärsisi yksinäisyydestä tai avun puutteesta.
Toki toisen kanssa on monta etua, mutta jos toisen saa matkaan ns, pitkin hampain, niin sellainen kaveri ei välttämättä ole myönteinen mihinkään matkan aikana, vaan näkee negatiivisesti sellaisiakin asioita, jotka ei sitä olisi.
Ehkä jonakin päivänä itsekin lähden yksin… ulkomaillekin, mutta se saattaa olla vasta sitten oikeasti yksinäisenä.
” Olipa kerran elävässä elämässä, että aviomies antoi vaimonsa ymmärtää, että hän lähti viikoksi Lappiin reissuun, jossa usein oli ennenkin käynyt, mutta takaisin tultuaan selvisikin, että olikin ollut Portugalissa lomalla”… olen usein miettinyt, mitähän vaimon kuuluisi tuollaisesta ajatella????
Tiedän sinun tapauksessasi että reissu oli aviomiehen kanssa näin sovittu, siksipä sait olla hyvällä omallatunnolla reissussasi, jolla ilman muuta on suuri merkitys sen onnistumiseen.
Niin se minusta kuuluukin tehdä.
Yksin matkustamisessa on sekin hyvä puoli, ettei tarvitse toisen mieliksi mennä ja tulla, olla ja ihmetellä… koko matkan aikaa, vaan oikeasti voi rentoutua ja rauhoittua kaikesta stressistä, lueskella niin pitkään kun mieli tekee, eikä olla kärppänä päivystämässä ja heti lähdössä jonnekin, kun toinen tulee pyytämään ehkä käskemäänkin.
Juuri lämmöstä ja kauneudesta pitäisi saada nauttia kaikessa rauhassa, näin se on.
Kiitos kommentistasi!
Kenties kokeilet joskus matkustaa ulkomaille yksin.
Miksi mies matkusti Portugaliin? Vaimonsa tuntee hänet ja ymmärtää, jos hän oli kokenut joskus menettäneen kasvonsa, koska vaimo kävi naisystävänsä kanssa jossakin ulkomaanmatkalla (vaikkakin miehensä luvalla) ja hän ei päässyt yli, ennenkuin koki olevansa tasoissa.
Oletko lomailemassa Suomessa nyt helleaallon aikana?