Laplandin huone neljännessä kerroksessa Heikinkadulle päin taitaa olla Oulun parhaita hotellihuoneita. Katselen ikkunasta ulos. Sataa. On kodikasta ja rauhallista.
Halusin kokeilla, onnistunko kirjoittamaan puhelimella artikkelin.
Kymppiuutisten jälkeen sammutin telkkarin ja kun olen naputellut tämän juttuni, asetun piikkimattoni päälle selälleni, uniapnealaite nenälläni ja toivon nukkuvani aamuseitsemään. Uneksin aamiaisesta. Aion lusikoida puuroni päälle kuusenkerkkäjauhetta, lakkahilloa, kuivattuja karpaloita, proteiinijauhetta ja kurpitsan siemeniä, kuten tänäkin aamuna.
Tilaan munakkaan.
Kulautan kurkkuuni kaksi pientä lasillista viherpirtelöä. Maistui tosi hyvälle ja terveelliselle!
Aamupala oli parantunut entisestään. Tarjolla oli myöskin karjalanpiirakoita ja munavoita.
Jälkiruoaksi sai syödä suloisia suklaaleivoksia.
Luepa vanha juttuni: Laplandin aamiaisesta..
Luin vanhan juttuni Laplandin aamiaisesta. Nolottaa. Kuinka olen voinutkaan kirjoittaa runsaan, maittavan ja tasokkaan aamiaisen nautittuani, että se oli niukka? Ei ollut! Anteeksi!
Vanha hotelliarvostelu Laplandista:
Viime kesäinen juttuni Laplandista.
Rakas lukijani, huomasithan, että kaikista Oulun hotelleista valitsin Laplandin.
Tämän täytyy olla Oulun suositeltavin hotelli!
Mikä parasta, aamiaisella ei ole tungosta.
Pakko julkaista äkkiä ja sitten kiireesti nukkumaan.
Kotona lisää?





