Browsing Category

Tsekki

Mala Strana, Praha

Prahan vanhakaupunki on ihana, mutta ehkäpä vielä ihanampi on toiselta puolelta jokea löytyvä Mala Stranan kaupunginosa, sikäli mikäli toisistaan niin paljon poikkeavia kaupunginosia voi edes vertailla keskenään. Mala Strana on vähän kuin Rooman Trastevere. Toisella puolella jokea oleva kaupunginosa, jossa paikallisten asuintalot, hotellit ja lukuisat pienet ravintolat sekä pikkupuodit ovat sulassa sovussa keskenään. Mala Stranassa, kuten myös Trasteveressa, on erityisen hyvä henki ja leppoisa tunnelma.
Continue Reading

Petrinin kukkula, Praha

Meillä on tapana kiivetä matkoillamme erilaisiin torneihin, joten oli selvää, että Prahassa kiipeäisimme ainakin Petrinin kukkulan yli kuuteenkymmeneen metriin kohoavaan näkötorniin ihailemaan maisemia. Mäen päällä olevan tornin huippu keikkuu merenpinnasta katsottuna 130 metrissä, joten voitte kuvitella miten hienot maisemat sieltä avautuu.
Continue Reading

Prahan parhaat viinibaarit

Olut on kiistatta Prahan ykkösjuoma, mutta kaupungista löytyy myös aivan ihania viinibaareja, joissa kannattaa ehdottomasti maistaa oluen varjoon aivan turhaan jääneitä paikallisia viinejä. Etenkin punainen Frankovka jäi mieleeni, mutta myös paikalliset raikkaat valkoviinit ja hieman yllättäen myös roseeviinit ovat maistamisen arvoisia. En ole aiemmin ollut roseeviinien ystävä, mutta olen joutunut kääntämään kelkkaani maistettuani viime aikoina sekä Prahassa että myös Nizzassa aivan erinomaisia roseeviinejä.
Continue Reading

Vytopna, Praha

Prahan ehdottomasti hauskin ravintola on junaravintola Vytopna, joka löytyy Vaclavske namestilta eli Vaclavin aukion laidalta uudesta kaupungista. En tiedä onko ravintola alunperin tarkoitettu lapsiperheille, mutta siellä kyllä viihtyy lasten lisäksi myös vähän lapsenmieliset aikuisetkin.

Ravintolan erikoisuus on tilassa kiertävä junarata, joka hallitsee koko ravintolan sisustusta. Ratoja risteilee siellä täällä, niiden yli on rakennettu portaita, joita pitkin kulkea, ja joka pöytään tulee omat raiteet. Junien tehtävänä on kuljettaa juomat pöytiin ja sen lisäksi, että pöytään pysähtyvästä junasta on hauska nostaa oluttuoppi pöytään, helpottanee tämä tarjoilijoidenkin töitä huomattavasti.

Junat lähetetään matkaan tiskiltä, ne pysähtyvät oikean pöydän kohdalle ja kun juomat on nostettu pois kyydistä, lähtee juna takaisin hakemaan seuraavaa kuormaa. Tätä on yllättävän hauska seurata. Hassusta junaravintolasta tykkää varmasti ainakin perheen pikkuväki, mutta myös vanhemmat pojat ja mikseivät tytötkin saavat täällä ajan kulumaan nopeasti. Minä ainakin viihdyin ravintolassa erinomaisen hyvin junien kulkua seuraten.

Lapsiperheiden kannattanee suunnata tänne päiväsaikaan, sillä ainakin meidän vierailumme aikana perjantai-iltana ravintolassa oli paljon hälyä, tupakansavua ja äänekkäitä nousuhumalaisia ihmisiä. Viereisessä pöydässä ollut iloinen norjalaisporukka herätti hilpeyttä olemalla todella innoissaan ravintolan junameiningistä. Tyypit puhaltelivat pilleihin kun junat saapuivat ja ohjasivat suurieleisesti junien kulkua raiteilla. Innokkain kaveri oli ammatiltaan konduktööri. Nauraa käkätin vatsalihakseni kipeiksi miesten touhuja katsellessani. Jotkut osaavat pitää aidosti hauskaa. Prahan naurettavan edullisilla oluttuopeilla lieni myös oma vaikutuksensa miesten riehakkaalle illallistunnelmalle.

Me tilasimme täällä oluiden lisäksi myös ruokaa, mutta paikalla voi käydä pelkästään juomassa tuopillisen olutta tai limuakin. Ruoka oli tavallista pubiruokaa, ihan hyvää eikä todellakaan hinnalla pilattua, muttei mitenkään erityistä. Wingsit vetivät hieman pidemmän korren kuin tilaamamme liha-annos sienikastikkeella ja perunamuussilla, mutta molemmat annokset olivat ihan kelpokamaa. Jos tänne tullessa on nälkä, niin syö ihmeessä, mutta pelkkä junan kyydissä tuleva juomakin riittää antamaan hauskan kokemuksen junaravintolassa. Suosittelemme!

Prahan linna

Prahan linna ei ole varsinaisesti linna ainakaan sen totutussa merkityksessä tai ulkomuodossa. Täällä ei nimittäin ole yhtä isoa linnamaista rakennusta, vaan Prahan linnan alueeseen Hradcanyyn kuuluu monta rakennusta, joista kuuluisin ja ehdottomasti upein on Pyhän Vituksen katedraali.

Katedraalia ympäröivät linnan alueen rakennukset eivät ole perinteisen linnamaisesti korkeita pylväineen ja torneineen, vaan Prahan linna on pikemminkin iso leveyssuunnassa. Linnan alueen massiivisuuden näkeekin paremmin hieman kauempaa vaikkapa Petrinin kukkulan näkötornista, josta käsin voi katsella, kuinka jykevät matalahkot rakennukset vain jatkuvat ja jatkuvat. Kyllä tänne mahtuu muutamakin presidentti asumaan. Osa linnasta toimiikin Tsekin presidentin virka-asuntona.

Prahan linnan aluetta kutsutaan myös Hradcanyksi ja sinne pääsee helpoiten raitiovaunulla numero 22. Kävellenkin sinne toki pääsee, mutta matka vanhastakaupungista on yllättävän pitkä ja täynnä ylämäkiä. Poispäin tullessa voi sitten kävelläkin jos jaloissa riittää puhtia vielä Pyhän Vituksen katedraalin torniin kiipeämisen jälkeenkin. Niin mekin teimme ja alamäkeen tepastelu olikin mukavan kevyttä.

Tärkein linnan alueen nähtävyys on tosiaan Pyhän Vituksen katedraali, mutta on Hradcanyssa paljon muutakin nähtävää. Siellä saisi helposti kulumaan vaikka koko päivän. Me kävimme katsomassa katedraalin lisäksi kuninkaallisia puutarhoja, joissa oli ihanan rauhaisa tunnelma, kauniita kukkaistutuksia ja Pyhän Vituksen katedraali loi sinne uljaan varjon horisontista käsin.

Kävimme myös ihastelemassa Kultaista kujaa (englanniksi Golden Lane ja tsekin kielellä Zlata ulicka). Kapealla 1600-luvulla rakennetulla kujalla on pienenpieniä söpöjä ja värikkäitä taloja, jotka muistuttavat aivan joitain satuolentojen tai hobittien taloja. Nimensä kuja on saanut siellä aikoinaan asuneilta kultasepiltä. Pienissä taloissa myydään nykyään käsitöitä ja osa niistä on museokäytössä. Franz Kafka asui talossa numero 22. Varo päätäsi kun kuljet oviaukosta! Paitsi jos olet samanlainen kääpiö kuin minä.

Prahan linnan alueella on tosiaan paljon muutakin nähtävää, mutta meille riitti Pyhän Vituksen katedraali ja sen torni, Kultainen kuja sekä kuninkaalliset puutarhat. Ihmettelimme toki myös matkalle osunutta joulukauppaa, kauniita yksityiskohtia ja sitä, miksi erään patsaan eräs kohta oli kiiltävän kultainen.

Kun olimme lähdössä pois huomasimme linnan porttien edessä ison väkijoukon. Katsoin kelloa ja totesin sen tulevan 12. Tähän aikaan aina tasatunnein tapahtuva vahdinvaihto on astetta isompi seremonia. Jäimme tietysti katsomaan sitä ja ikkunoista soitetut fanfaarit olivat kieltämättä upean kuuloiset yhdistettynä rytmissä kulkeviin sinipukuisiin vartijoihin. Hyvä että osuimme paikalle juuri tähän aikaan, muuten seremonia olisi mennyt meiltä ohi.

Koska kello oli tosiaan vasta 12 päivällä saimme kulkea suhteellisen rauhassa linnalta pois. Tarkoitan tällä nyt sitä, että jos olisimme olleet paikalla illalla hieman ennen puoltayötä, olisimme voineet saada saattajan eräästä mustasta koirasta. Mustan koiran haamun kerrotaan nimittäin saattavan yöllisen kulkijan linnan Hradcanske namestin puoleiselta sisäänkäynniltä aina Loretolle asti. Sitten aavekoira palaa takaisin sisäänkäynnille odottamaan seuraavaa kulkijaa.

Praha on mystinen paikka ja ensi kerralla aion nähdä siellä kummituksen. Joko mustan koiran tai sitten jotain muuta jännittävää kaupungissa järjestettävillä opastetuilla kummituskierroksilla. Aion myös ihastella upeaa linnan aluetta seuraavallakin Prahan matkalla. Siltä ei oikeastaan voikaan välttyä, kukkulalle rakennettu linna kun näkyy lähes tulkoon kaikkialle Prahassa.