Iso-Britannia,  Viinimatkailu

Viskitasting tyttöjen kesken

Kaikki taisi lähteä siitä kun halusimme maistaa Jennan kanssa Roomassa grappaa. Jenna ei ole varsinkaan tiettyjen vahvojen viinojen ystävä ja ensimmäinen grappamaistiainen oli legendaarinen “yrjöänkö vai en” -tyyppinen hetki.

Mitä sen jälkeen tapahtui oli vielä legendaarisempaa. Jenna nimittäin halusikin lisää grappaa seuraavana päivänä ja vielä sitäkin seuraavana, kunnes olimme takaisin Suomessa.

Jennan grappavideoista tuli pienimuotoinen hitti Tasty Travelissimon instassa ja siitä se ajatus sitten lähti. Mitäs muita kamalia viinoja me tiedetään, joita voitaisiin (matkoillamme) maistella?

Jennan yksi ykkösinhokeista on viski, joten sitä seuraavaksi. Varattuna on jo matka Edinburghiin, jossa viskiä maistellaan varmasti vielä lisää (tiedoksesi Jenna), mutta ennen sitä piti hieman opetella ja päästä viskin makuun.

Niinpä järkkäsin Jennalle viskitastingin meillä kotona. Mitäpä sitä ei hyvän ystävän eteen tekisi. Pöydän täyttäminen toisen inhokkijuomalla on todellinen ystävyyden teko.

Tastingin viskit

Kaapistamme löytyy sopivasti eniten skottiviskejä, joten niitä maistelimme ensisijaisesti. Mukana oli myös yksi irkkuviski ja kotimainenkin viski.

Skotlannin lisäksi muita tunnettuja viskipaikkoja ovat ainakin Irlanti, Japani ja Yhdysvallat. Itselleni Japani on tullut hieman yllätyksenä. Toisaalta mitäpä japanilaiset eivät tekisi hyvin ja jos kerran viskiopit on ammennetu skoteilta niin uskon että japanilaiset tekevät hyviä viskejä, vaikka en olekaan päässyt maistamaan niitä vielä.

Lasilla on väliä

Käytimme tastingissa sekä perinteisiä viskilaseja että SAVU-lasia, jonka kyljessä olevien “hyllyjen” avulla viskin erilaiset tuoksuaromit tulevat paremmin esiin ja tymäkkä aistit turruttava etanoli eliminoituu.

Lasi on oikein mainio kaveri silloin kun viskinmaistelusta haluaa ottaa kaiken irti. Se toimii erityisen hyvin myös ensikertalaisille ja aloittelijoille, joiden mielestä viski on liian vahvaa ja haisee ja maistuu pelkälle alkoholille.

Viskinmaistelua voi helpottaa myös lorauttamalla lasiin tilkan vettä. Jääpalojakin voi lisätä. Itse kuulun tosin heihin, jotka juovat viskin sellaisenaan ilman mitään skaalauksia.

SAVU-lasin otan ilolla vastaan ja tuoksuttelen viskin aromeja siitä ennen varsinaista maistamista. Olen sen verran aloittelija etten osaa maistaa viskin erilaisia makunyansseja yhtä hyvin ilman aistimista helpottavaa lasia.

Lue täältä lisää SAVU-lasista.

Tastingin lopputulos

Miten tasting sitten meni? Mikä viskeistä oli lempparimme? Minkä kohdalla äänet jakaantuivat? Alkoiko Jenna pitää viskeistä? Mitä opimme?

Yhteiseksi lemppariksemme nousi Aberlour. Maistoimme sitä sattumalta ensimmäisenä ja tarkistuskierroksen jälkeenkin se piti meidän molempien listalla ykköspaikkaa. Myös Bowmoret olivat makuumme. Jenna tykkäsi kovasti myös ainoasta irkkuviskistämme Bushmillsista ja aikoo tilata sitä Edinburghissa. 😀

Eniten mielipiteemme jakoi klassikko nimeltä Laphroaig Quarter Cask. Minä pidin savuisesta viskistä kovasti, kuten olen aina pitänyt, mutta Jenna rankkasi sen loppupäähän. Game of Thrones -viski (Cardhu) on hauska idea, mutta maku ei vakuuttanut kumpaakaan meistä ainakaan tässä kovatasoisessa viskiseurassa.

SAVU-lasi auttoi löytämään viskeistä erilaisia aromeja. Kun ne oli kerran haistanut, löysi aromit helpommin myös mausta. Maku oli kuitenkin aina viskimäisen hyvä tai huono, riippuen keneltä kysytään ja mistä viskistä puhutaan.

Yllätyin myös siitä miten erilaisia viskit olivat kun niitä maisteli tällä tavalla ajatuksella useita samalla kertaa. En ole aiemmin huomannut niissä niin suuria eroja, mutta nyt jopa innostuin ja haluan maistella lisää erilaisia viskejä. Onneksi takataskussa on ne lennot Edinburghiin viskibaarien luvattuun kaupunkiin.

Jennasta ei tainnut tulla vielä suurinta viskien ystävää, mutta kyllä hän sanoi voivansa juoda joskus vapaaehtoisesti Aberlouria ja Bushmillsia. Pakotettuna hän tulee maistamaan vielä muitakin. Tiedoksesi Jenna. Hyvää Edinburghia meille!

Opimme illan aikana myös muun muassa seuraavat asiat:

  • Skottiviskeistä, walesilaisista ja kanadalaisista viskeistä käytetään nimitystä whisky. Sanaa whiskey käytetään Yhdysvalloissa ja Irlannissa.
  • Laphroaig lausutaan lafroi.
  • Islay lausutaan aila ja se on viskialue, jolta tulee savuisia ja turpeisia viskejä.
  • Viskistä tulee pää kipeäksi.
  • Eikassa on shottiruletti.

Lisää viskiseikkailujamme on ainakin Instagramissa ja tulossa.

6 kommenttia

  • sirkku

    Kiitos hauskasta postauksesta. Viskiä ei ole tullut vuosikausiin maistettua, mutta kerran tehtiin reissu Englantiin ja Skotlantiin, tutun pariskunnan kanssa. Siellä maisteltiin erilaisia viskejä, ja kerran saavuttiin pieneen kaupunkiin, jossa oli viskitislaamo. Majailtiin reissun aikana leirintäalueilla teltoissa, ja juuri siinä kaupungissa viskin tuoksut leijuivat ilmassa koko ajan…
    Aurinkoista syksyä sinne ja reipasta matkaa viskien alueille!

    • Martina

      Kiitos! Kiva jos tykkäsit. 🙂 Hauska tuo viskitislaamokaupungin muisto. Muistatko minkä niminen paikka oli kyseessä? Katsotaan millaisia muistoja me saamme aikaiseksi Edinburghissa ensi kuussa. 🙂

  • sirkku

    Hei ja kiitos vastauksesta. Tuon viskikaupungin nimeä en valitettavasti muista, niin monta kaupunkia ja pientä kylää kierrettiin. Pohjoisin kaupunki oli Ullapool, Invernessissä oltiin kaksikin yötä. Telttaillen ja omalla autolla kierrettiin. Oltiin reissussa muutama viikko, toukokuun lopulla lähettiin ja kotiin tultiin vähän ennen juhannusta. Hauskaa, kun meitä varotettiin, että Englannissa sitten sataa aina: tasan yhden kerran satoi yöllä, muuten saatiin auringonpaistetta nauttia koko matkan. Koti-Suomeen tultiin, niin heti tuli sadetta niskaan…

    • Martina

      Kuulostaa kivalta reissulta. Mullakin on kuulemma samanlaisia kokemuksia sateista. Ollaan kierrelty Brittejä joskus kun olin lapsi ja vain yhdessä paikassa kuulemma satoi, vaikka kaikki varoittelivat että siellä sataa aina. Toivottavasti meidän tulevalla Edinburghin reissulla käy yhtä hyvä tuuri!