Kotimaa,  Lohja,  Yleinen

Mikä Lohja on kaupunkejaan?

“Saako kysyä että mitenkäs ootte nuoret tänne eksyneet?”, kysyy vanha rouva uteliaana. On maanantai, marraskuu ja istun ystäväni kanssa lohjalaiskuppilassa iltapalalla. Kaupungilla on, jos ei nyt aivan kuollutta, niin hyvin hiljaista. Niin, kukapa nyt tulisi lähteneeksi Lohjalle marraskuisena maanantaina? Muut kuin me.

Olemme tulleet Lohjalle tutustumaan Hiisi Hotel Lohjan etätyömahdollisuuksiin. Työpäivän päätteeksi, ja vähän sen lomassakin, olemme kierrelleet kaupungin keskustassa.

Toisaalla on idyllisiä jouluiseen asuun pukeutuneita puutaloja, joiden takana hohtaa auringonlaskun värien sävyttämä iltataivas. Jouluvalot tuikkivat keskustan pääkadulla ja harjun näköalapaikalta avautuva järvimaisema on kaunis.

Toisaalla on tyhjentyneitä liiketiloja, kulahtaneita kerrostaloja, pubeja ja hitaasti köpötteleviä vanhuksia. Sikäli mikäli ketään ylipäätään on näköpiirissä. Trattoria Guston ovella lukee “KIINI” ja viereinen kahvilakin on suljettu toistaiseksi. Pornokaupan kylttejä vedetään alas. Ei pärjännyt sekään Lohjalla. Kuulemme paikalliselta tutulta, että moni paikka menee nurin. Marraskuinen maisema korostaa ankeaa tunnelmaa.

Kesällä on kuulemma kuitenkin toisin. Lohjaa kehutaan kivaksi kesäkaupungiksi. Rannalla on tunkua ja ihanat kesäravintolat avaavat ovensa. Lohjan rantajamit pauhaavat, turistit tutustuvat Tytyriin ja mökkiläiset asioivat Lohjan palveluiden parissa. Minullakin on kauniita kesäisiä muistoja Lohjansaaren vehreydestä.

Kumpi Lohja sitten on se oikea Lohja? Ankea, hiljainen ja surullinen marraskuisen maanantain Lohja vai iloinen kesä-Lohja? Kumpikin varmasti.

Sekä harmaassa marraskuussa että aurinkoisessa keskikesässä voi syödä, istuskella kahviloissa tai kierrellä vaikka kirppiksellä, kuten matkaseuranani ollut ystäväni innostui tekemään. Lähellä Neidonkeidasta on kuntoportaat sekä näköalapaikka, jotka minä puolestani katsastin sillä aikaa kun ystäväni teki kirppislöytöjä.

Kahviloiden kaupunki

Jos jokin pärjää vanhusten ja mökkiläisten kaupungissa niin ne ovat kahvilat. Niitä Lohjalla on useampiakin toinen toistaan suloisempia. Me nautiskelimme chailattea ja ihastelimme vitriinin upeita leivonnaisia St. Honoressa, jonka vanhat tuolit ja pöydät ovat kuulemma aidot ja alkuperäiset – eli vanhat. Ne tuovat omanlaisensa hieman mummolamaisen tunnelman ja sopivat hyvin söpöön fiilikseen.

Ystäväni ei tyytynyt pelkästään ihailemaan vitriinin leivonnaisia vaan maistoi sellaista ja hyvää tuntui olevan. Itse olen vain satunnaisesti makean perään ja tyydyin tällä kertaa pelkästään katselemaan ja toivomaan että sokerihammasta kolottaisi. Muita testaamisen arvoisia kahviloita Lohjalla ovat kuulemani mukaan ainakin Cafe Lauri sekä Carnevale Coffee Roastery.

Me vietimme myös Prisman yhteydessä olevassa Kuulas -kahvilassa yllättävän maukkaan ja mukavan lounashetken. Menimme sinne pakon edestä kun marraskuun maanantaissa lähes kaikkien ruokapaikkojen ovet pysyivät kiinni. Kahvila oli niin viehättävä kuin Prisman kyljessä nököttävä kahvila voi olla ja lohikeitto runsas ja maukas. Yllätyimme positiivisesti. Kyllä Prisman kahvilaankin voi paremman puutteessa istahtaa lounastauolle.

Jotain myös kulinaristeille ja viinin ystäville

Pohjola-talo on yksi Lohjan vanhimpia rakennuksia. Sen suojissa toimii kutsuvan näköinen viinibaari, jossa nautimme tapaksia ja viiniä illalliseksi. Olut- ja viinihuone Norden on mukava paikka viettää iltaa Lohjalla. Pelasimme lautapelejä ja jutustelimme paikallisen tutun kanssa. Norden jos jokin oli piristysruiske matkalla ohittamiemme kälyisten pubien rinnalla.

Olemme kuulleet valtavasti kehuja myös Mikko Utterin pienestä ravintolasta, jonka olisimme toki mieluusti testanneet, mutta sinnepä ei ihan noin vaan saakaan tehtyä pöytävarausta. Koko loppuvuoden ajalle oli tuolloin vain kaksi yksittäistä paikkaa vapaana.

Ensi kerralla kyttäämme paikat Mikko Utterista ja lyömme vasta sen perusteella lukkoon vierailuajankohdan Lohja Cityssä. Yöpyä voimme mielihyvin taas Hiisi Hotel Lohjassa, joka osoittautui mainioksi.

Kirpputorien tunnelmaa

Kuten jo totesin, on matkaseuranani ollut ystäväni oikea kirppishaukka. Hän teki tälläkin reissulla löytöjä paikalliselta Omppu-kirppikseltä. Toinen meille suositeltu kirppis on nimeltään Fasaani, mutta se sijaitsee hieman kauempana keskustasta emmekä käyneet siellä tällä reissulla.

Ystäväni kertoi että kirpputorilla näkee hyvin minkälaista porukkaa kaupungissa asuu. Lohjalla pöydissä oli paljon mummovaatteita ja selvästi ikääntyneiden ihmisten tavaraa. Mielikuva vanhusten kaupungista sen kun vahvistui.

Yöllä havahduimme lumiauran ääneen, joka tuntui vavisuttavan koko taloa. Ensilumi oli satanut Lohjalle. Yöllä lähes kinostunut lumi muuttui aamulla märäksi räntäsohjoksi ja maisema oli entistäkin ankeampi.

Kun ensilumi ja myöhemmin päälle sataneet kaverinsa keväällä sulavat ja Lohjan lukuisine omenapuineen puhkeaa kukkaan, herääkö kaupungin keskustakin henkiin ja näyttää nuorekkaan puolensa? Vai onko Lohja yhä vaan vanhentuva ankea ja kuoleva kyläpahanen? Mene ja tiedä.

Lue myös: 8 syytä vierailla Länsi-Uudellamaalla

2 kommenttia