Opettavainen vuosi 2019

Vuosi 2019 tuntui pitkältä. Alkuvuosi meni kuopuksen vauvavuoden väsymyksestä selviytyessä ja kapuloita rattaisiin heitti myös armoton sairastamiskierre. Päiväkodista tarttui mukaan onneksi enimmäkseen vain perusflunssia, mutta kyllä nekin uuvuttivat jatkuttuaan kuukausitolkulla. En muista alkuvuodesta paljoakaan jatkuvan univelan ja sairastamisen takia, mutta kyllä minä silloinkin reissasin ainakin kuvien perusteella ihan iloisena ja keräsin pirteimpinä päivinä mukavia muistoja matkaan ihan arjessakin.

Kevään koittaessa kuopuksemme oppi vihdoin nukkumaan yönsä heräämättä, millä oli iso vaikutus elämääni. Heräsin koomasta ja aivotoimintani käynnistyi yskähdellen. Sain yhtäkkiä taas ideoita, osasin ja halusin suunnitella asioita paria tuntia pidemmällekin ja osasin arvostaa nukkumista ihan uudella tavalla.

Koko kevään ja kesän ajan puuhasin paljon kulisseissa. Pohdin, suunnittelin, tein ja lopulta sosiaalisen median palveluja tarjoava yritykseni Get SoMe Help näki päivänvalon. Käytin vapautunutta energiaa myös blogin asioiden edistämiseen ja häpeilemättä myös itseeni.

Karistin viimeisetkin 25 kertyneestä raskauskilostani ja kohotin kuntoani niin että jaksoin juosta pitkästä aikaa 10 kilometrin lenkin. Eniten pakersin treeneissäni kuitenkin lihaskuntoa ja kohta tein ensimmäiset leuanvedot vuosiin. Tunsin, miten kroppa alkoi toimia normaaliin tapaan ja tuntua omalta.

Syksyllä koitti uudenlainen arki yrittäjyyden oltua päällimmäisenä mielessä. Matkojakin tuli tehtyä vuoden aikana ihan mukavasti, joskin Henkan kanssa tehtävän syksyisen reissun peruuntuminen harmitti. Toisaalta sain sen sijaan mahtavan yllätysreissun, joten en valita.

Matkat olivat tänä(kin) vuonna elämäntilanteesta johtuen melko lyhyitä ja suuntautuivat lähelle, mutta kyllä niistäkin sai ilon irti. Loppuvuodesta jopa totesin, etten kaipaa enää tälle vuodelle muuta kuin ihan pieniä yhden illan tai yön irtiottoja, vaikka mahdollisuus olisi ollut pitkään viikonloppureissuunkin. Tammikuulle on kuitenkin jo varattuna muutaman yön ulkomaanreissu, jota odotan innoissani kuin pieni apina.

Vuosi 2019 jää mieleen siitä, että se piti sisällään monta erilaista ajanjaksoa. Ensin väsytti ja kiukutti, sitten tuli valo ja energia, sen jälkeen otin ison askeleen yrittäjän saappaisiin ja loppuvuodesta etsin rytmiä uudenlaiseen arkeen. Mikään työaika ei ollut tarpeeksi ja jouduin pakottamaan itseni pois läppäriltä iltaisin. Työnteko oli liian kivaa.

Vuoden 2019 jälkeen osaan arvostaa unta, terveyttä, tukiverkkoja, hyvää fyysistä kuntoa, mielekästä työtä, harrastuksia, omaa aikaa, perhettä, ystäviä ja ihan kaikkia hyvän elämän peruspalasia paljon enemmän kuin ennen. Vuoden 2019 aikana mietin paljon sitä, kuka olen ja voisin jopa sanoa, että löysin itseni jollain tapaa uudelleen. Äitiyden alta kuorittiin voimalla esiin myös muita identiteettejä. Vuosi 2019 oli sanalla sanoen opettavainen.

Perinteiseen tapaan tässä vielä hieman syväluotaavampi katsaus vuoteen 2019 kuukausi kuukaudelta sekä oman elämän että blogin kannalta.

Tammikuu

Esikoisemme aloitti tammikuussa päiväkotitaipaleensa ja siitä alkoikin sellainen sairastelukierre, etten ole ennen kokenut vastaavaa. Oikeastaan eka pöpö napattiin jo vuoden 2018 puolella kun kävimme tutustumassa päiväkotiin viikko ennen joulua ja sairastuimme heti koko perheen voimin ärhäkkään flunssaan.

Matkailurintamalla tapahtui flunssasta huolimatta ihan mukavasti. Varasin lennot minulle ja ystävälleni Alicanteen maaliskuulle ja ihan tammikuun lopussa suuntasimme Porvooseen viettämään Henkan syntymäpäiviä. Olimme tietysti hieman flunssaisia silloinkin, mutta pieni irtiotto kahdestaan teki silti hyvää. Vietimme aikaa supersuloisessa Pariisin Ville -hotellissa ja söimme herkullisen illallisen Meat Districtissa.

Blogissa kirjoitin rakkauskirjeen Roomalle, mietimme kannattiko mennä gondolin kyytiin Venetsiassa ja julkaisimme Madridin matkaoppaan.

Helmikuu

Helmikuun paras juttu oli kun pääsin viettämään unilomaa Helsinkiin. Vietin lähes vuorokauden ihan vain keskenäni hotellihuoneen rauhassa ja nautin omasta ajasta sekä siitä, että sain nukkua yhden yön heräämättä. Kuopuksemme täytti kuun lopulla vuoden eikä hän ollut vieläkään oppinut nukkumaan öitään heräämättä. Uniloma tuli siis tarpeeseen.

Myös sairastamiskierre jatkui ja jouduimme perumaan edelleen ihan liikaa menojamme, mikä harmitti ajoittain ihan valtavasti. Henkka kävi työmatkalla Las Vegasissa ja minä odotin kuumeisesti tyttöjen reissua Alicanteen. Siellä pääsisin nauttimaan auringosta pimeän ja tympeän talven jälkeen.

Blogissa kylvettiin oluessa, nautittiin ripauksesta luksusta Venetsiassa ja julkaistiin epäonnistuneita matkakuvia.

Maaliskuu

Maaliskuun alussa juhlimme kuopuksemme 1-vuotissynttäreitä. Tilasin kakun ystävältäni (dolcecatarinas), jotta voin lojua itse poreammeessa juhlien aattona sen sijaan että hääräisin keittiössä hiki hatussa. Elämä on valintoja. Kuun puolivälissä koitti vihdoin odotettu pitkä viikonloppu Alicantessa, joka meni sekin melkoisessa väsymyssumussa, mutta teki silti todella hyvää.

Seuraavana viikonloppuna olisi pitänyt olla Henkan Tahkon reissun vuoro, mutta kärsimme sen sijaan kammottavasta noroviruksesta koko perheen voimin. Siinä kohtaa alkoi huumori loppua. Riittäisikö tämä jatkuva sairastaminen jo? Riitti onneksi, vaikkei loppunutkaan ihan kokonaan. Pienet flunssat olivat yhä ilonamme pitkin kevättä ja kesää, mutta nyt oli jo paljon terveitäkin päiviä.

Blogissa kirjoitettiin pitkästä aikaa vanha kunnon kuulumispostaus, annettiin vinkkejä Gdanskiin ja paljastettiin matkaunelmia.

Huhtikuu

Huhtikuussa muistin taas miksi hoitovapaalla on kivaa. Kevään ensimmäisistä auringonsäteistä ja lämpimistä päivistä pääsi nauttimaan ulos keskellä päivää, terassilla voi makoilla lasten päiväunien ajan ja myös ne hetket tuntuivat ihan luksukselta kun kukaan ei sairastanut. Huhtikuussa pääsin vihdoin raskauksien jälkeen kunnolla juoksemisen makuun lumien sulaessa ja olin todella koukussa myös salitreenaamiseen.

Paras luksus koitti kuitenkin ihan kuun lopulla kun kolmas unikoulu tuotti vihdoin tulosta ja kuopuksemme nukkui ensimmäisen yön heräämättä. Rehellisyyden nimissä en oikein edes muista sitä hetkeä, sillä olin niin väsynyt kaikista yöheräilyistä ja sairastamisista, mutta pikkuhiljaa heräilin sumustani ja aloin palata normaalien virkeiden ihmisten kirjoihin. Se oli aivan ihanaa!

Huhtikuussa pistimme myös alulle Tuusulan blogipäivien suunnittelun Mikan kanssa ja olin projektista aivan innoissani. Blogipäivien järjestäminen oli käynnissä enemmän tai vähemmän koko kesän ajan huipentuakseen elokuun alussa vietettävään viikonloppuun Tuusulanjärven alueella.

Blogissa annettiin kuvaus- ja maisemavinkkejä Venetsiaan, julkaistiin toinen kuulumispostaus lyhyehkön ajan sisään ja kerrottiin hauska tapa saada uutta ja omannäköistä tekemistä matkalle kuin matkalle. Kesän kynnyksellä innostuin myös muistelemaan edellisen kesän parhaita hetkiä kotimaassa.

Toukokuu

Juhlimme toukokuussa neljättä hääpäiväämme yöpymällä M/S Fredrikalla Porvoossa. Mikä elämys! Reissuohjelma oli muutenkin varsin onnistunut. Tyrkkäsin ensin aviomieheni -120 asteeseen jäähtymään. Okei, olin uhrautuva vaimo ja menin pakkaseen ensin itse testaamaan selviääkö sieltä hengissä. Kylmähoidon jälkeen nautimme herkullisen lounaan Haikon kartanossa. Illallisen söimme jälleen kerran Meat Districtissä ja seuraavana aamuna nautiskelimme aamusaunasta ja -uinnista ennen suuntaamista kotiin.

Suunnittelin kovaa vauhtia jo tulevaa syksyä, jolloin myös kuopuksemme oli määrä mennä päiväkotiin pariksi päiväksi viikossa. Jos emme taas sairasta ihan koko aikaa, tarkoittaa se sitä, että voin tehdä enemmän blogi- ja somehommia. Get SoMe Help rekisteröitiin ja aloin puuhata sille kaikessa rauhassa nettisivuja, Facebook-sivuja ja Instagram-profiilia.

Blogissa julkaistiin vuoden toinen matkaopas. Tällä kertaa kohteena oli ikilempparimme Rooma. Jaoimme myös ajatuksiamme luksusmatkailusta ja muistelin unilomiani.

Kesäkuu

Kesäkuun alussa valloitin yhdeksännen Italian alueen kun suuntasimme Henkan kanssa ruoka- ja viinimatkalle Piemonteen. Yksi matkahaaveistani kävi toteen kun vierailimme Sukuloiden viinitilalla Serralunga d’Albassa. Reissu oli muutenkin kaikin puolin todella onnistunut ja sai minut ikävöimään Italiaan entistä kovemmin. Piemonte tuntui heti ihan kodilta, aivan kuten ovat tuntuneet muiden muassa myös Rooma ja Venetsiakin.

Kesäkuussa Henkka kävi poikien reissulla Ruotsissa ja minä vietin ystävieni kanssa viikonloppuloman Långvikissa, jossa vietimme samalla myös ystäväni vauvakutsuja. Juhannuksena nautimme Suomen kesästä appivanhempien luona Keravalla. Pyöräilin sinne Tuusulan rantatietä pitkin ja palkitsin itseni perillä juhannussaunalla ja oluella. Lapset nauttivat vesileikeistä ja kerrankin juhannus tuntui kesältä parhaimmillaan. Kiitos aurinko ja helle!

Blogissa listattiin Suomen ihanimmat kesäkaupungit, annettiin ruokavinkkejä Alicanteen ja tehtiin muumimatkoja kotimaassa.

Heinäkuu

Heinäkuun lomien aikaan annoin itselleni luvan herkutella ja ottaa treenien kanssa rennommin. Kävi niin, että herkuttelin kaksi viikkoa, minkä jälkeen olo oli niin ällöttävä, että sain kunnon motivaatiosysäyksen ja palkkasin itselleni tutun PT:n. Herkuttelu muuttui ruokien punnitsemiseksi, treeniohjelman päivittämiseksi ja lenkkipolkujen kuluttamiseksi. Se tuntui hyvältä. Paljon paremmalta kuin herkuttelu (jota en toki sitäkään kuitenkaan ihan kokonaan lopettanut).

Heinäkuussa nautimme rennosti kesästä koko perheen voimin emmekä tehneet mitään sen kummempaa. Lapset pulikoivat hellepäivinä vesileikeissään, ulkoilimme ja söimme järjettömän määrän mansikoita. Minulla oli katse jo syksyssä ja touhusin edelleen kulissien takana Get SoMe Helpin asioita kuntoon.

Blogissa paleltiin -120 asteessa, makusteltiin pieniä paloja Piemontesta, listatiin vinkkejä Alicanteen sekä kerrottiin siitä, ettei kaikki mene aina putkeen matkaillessa.

Elokuu

Elokuussa koin elämäni matkayllätyksen kun Henkka järjesti minulle yllätysmatkan Riikaan Rammsteinin keikalle. Vietimme Latvian pääkaupungissa kaksi yötä Rammsteinin soidessa ja yllätyimme positiivisesti myös Riikan ravintolatarjonnasta. Heti Riikan matkan perään koitti Tuusulan blogipäivät, joista pääsimme nauttimaan upean kesäisessä säässä. Se oli hieno reissuviikko, jonka jälkeen piti tosin ottaa pari päivää ihan iisisti ja nukkua univelkoja pois.

Elokuu muistutti myös elämän arvaamattomuudesta kun muutamalle tutulle sattui ja tapahtui jos jonkinlaista hurjaa ja ikävääkin. Oli asioita ja tilanteita, joissa olisi voinut käydä tosi huonosti. Se sai mietteliääksi. Kaikenlaista voi tapahtua.

Blogissa vierailtiin Sukuloiden viinitilalla, kerrottiin mitä kaikkea Tuusulanjärvi on, vietettiin seesteistä lounashetkeä Haikon kartanossa ja muisteltiin haikeana viimeistä kesää kotona lasten kanssa.

Syyskuu

Syyskuun alussa alkoi uusi arki kun kuopuksemme meni päiväkotiin. Muutos herätti ristiriitaisia tunteita. Olin samaan aikaan sekä onnellinen että helpottunut siitä, että saan arkeeni kaivattua uutta sisältöä töiden merkeissä. Samaan aikaan äidin sydän itki huolta siitä, miten pieni pärjää päiväkodissa. Hyvin hän on onneksi pärjännyt ja uusi arkeni yrittäjänä on tehnyt hyvää koko perheelle. Taisin todella jo kaivata töiden pariin ja oli rohkaisevaa huomata miten hyvin liiketoiminta pyörähti käyntiin, vaikka jännitinkin yrittäjän saappaisiin astumista melkoisesti etukäteen.

Syyskuussa kävin kehonkoostumusmittauksessa ja sain huomata treenien ja ruokavalion tarkistamisen tuottaneen tulosta. Tulokset eivät olleet lainkaan niin masentavat kuin etukäteen pelkäsin tai sitten mittauksen tekijä osasi kertoa tuloksista tarpeeksi rohkaisevasti. Oli miten oli, mittaus rohkaisi jatkamaan samaan malliin ja jatkoin treenejäni innolla sekä kuntosalilla, kotona että lenkkipolulla.

Kuun puolivälissä juhlimme vuosipäiväämme lempiravintolassamme Sesongissa ja loppukuusta odotti vielä hauska retki Mäntsälään matkabloggaajaporukalla. Syyskuu oli erityisen hyvä kuukausi.

Blogissa julkaistiin Venetsian matkaopas, annettiin ravintolavinkkejä Riikaan, herkuteltiin Mac and Cheesella ja yövyttiin italialaisella viinitilalla.

Lokakuu

Lokakuu hujahti ohi vauhdilla töitä tehden ja syksystä nauttien. Arkeen tuntui löytyneen hyvä tasapaino, vaikka toki sitä aina kaipaisi hieman enemmän aikaa sekä perheelle, töille että harrastuksille. Omasta ajasta puhumattakaan. Yritin löytää aikaa myös pr-tapahtumiin osallistumiseen ja onnistuinkin roudaamaan itseni muun muassa Ravintola Loisteeseen lokakuun alkupuolella. Ilta oli täynnä kivoja kohtaamisia, yllätyksiä ja joulutunnelman herättelyä. Katselin myös Sokos Hotel Vaakunan upeaa kulmahuonetta sillä silmällä. Olisiko tulevana talvena aikaa staycationille Helsingissä?

Kuun lopussa suuntasin muutaman kollegani kanssa Lammille kirjoitusleirille. Vietimme Hervon huvilassa kaksi yötä töitä tehden, saunoen, ulkoillen ja rentoutuen. Kirjoitusleiri tuntui lomalta, jonka aikana sai paljon töitä tehtyä, eli varsin toimiva konsepti oli kyseessä. Muistiinpanoihin on jo kirjoitettu parannusehdotuksia ja muita tärkeitä seikkoja seuraavaa kirjoitusleiriä varten ja odotan jatkoa innolla. Lammilta palattuani suuntasimme vielä Ruoka & Viini -messuille, joista on tullut meille Matkamessujen ohella yksi vuoden tärkeimmistä tapahtumista.

Blogissa lumouduttiin syksyisestä Mäntsälästä, muisteltiin hetkiä Tuusulanjärvellä, annettiin ruokavinkkejä Piemonteen ja kirjattiin ylös tunnelmia yllätysmatkasta Riikaan.

Marraskuu

Marraskuun aikana riitti tapahtumia ja tekemistä. Kävin asiakastapaamisissa yritykseni Get SoMe Helpin nimissä ja bloggaajana Juomavinkin pikkujouluillassa, jossa tutustuimme juhlajuomiin Pernod Ricardin tiloissa Helsingissä. Olin myös Keuken aamiaistapahtumassa asiakkaani mukana, German Daysissa vaikuttajana ja tarjolla olisi ollut vaikka mitä muutakin kiinnostavaa tapahtumaa, joista osalle oli pakko sanoa ei. Ensi vuonna voisi yrittää muistaa jotenkin ennakoida tapahtumien tulvan.

Marraskuulle osui myös kaksi tunnelmaltaan aivan erilaista tyttöjen reissua. Ensimmäiselle reissulle lähdin kahdestaan 3-vuotiaan tyttäreni kanssa. Matkustimme Helsinkiin höyryjunalla, yövyimme hotellissa, söimme ravintolassa, kävimme shoppailemassa ja nautimme huoneaamiaisen. Staycation Helsingissä oli lapselle suuri elämys, jonka riemukkaita hetkiä oli ihana seurata vierestä. Samalla viikolla koitti vielä toinen tyttöjen matka kun lähdin ystäväni kanssa Tampereelle pienelle irtiotolle. Ohjelmassa oli Prison Island, pitkä illallinen Ravinteli Berthassa, muutama lautapeli ja visailu sekä yöpyminen Sokos Hotel Ilveksessä. Mainio matka sekin.

Blogissa viinimatkailtiin Piemontessa ja nautittiin Lammista kaikilla aisteilla.

Joulukuu

Joulukuussa riitti myös menoa ja meininkiä. Oli Rantapallon perinteiset blogiglögit, itsenäisyyspäivän viettoa meillä kotona, ristiäiset, Raskasta Joulua -konsertti, päiväkodin joulujuhlat ja tarjolla oli vielä monta muutakin kivaa tapahtumaa, joista osa täytyi jättää väliin, sillä halusin pyhittää aikaa myös kiireettömälle joulufiilistelylle kotona lasten kanssa.

Marraskuun lopulla alkaneet hankaluudet treenirytmin ylläpitämiseksi jatkuivat kun pyhäpäivät söivät työpäiviäni, oli sairasteluja, muita kiireitä ja elämää. Oli pakko ottaa ryhtiliike ja etsiä uusia tapoja löytää aikaa treenille ja ruokien suunnittelulle.

Blogissa listattiin helppoja pastaruokia arkeen ja annettiin vinkkejä Riikaan.

Jos haluat lukea elämästäni (pelottavan) paljon ja pitkältä ajalta, kurkkaa myös edelliset vuosikatsaukset:

Vuosi 2018
Vuosi 2017
Vuosi 2016
Vuosi 2015
Vuosi 2014
Vuosi 2013

Minkälainen oli sun vuosi 2019? Opitko uutta? Reissasitko paljon? Millä sanalla kuvailisit vuottasi?

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply