Kaikilla lienee yksi tai usempi juttu, jotka matkatessa kiinnostavat oikeastaan kohteesta riippumatta. Toiselle se voi olla erilaisten museoiden kiertely, toiselle cocktail-baarit, toiselle auringonlaskut- tai nousut kun taas joku toinen rakastaa eksyä pienille kaduille ja ihailla niiden yksityiskohtia ja tunnelmaa. Kaikki blogiamme yhtään seuranneet tietänevät, että meidän juttu on ruokamatkailu, mutta on myös toinen asia, joka meitä kiehtoo kohteesta riippumatta. Se on mahdollisimman korkealla sijaitsevat näköalapaikat ja kattoterassit.
Tämä mieltymys on itse asiassa hieman omituinen kun ottaa huomioon korkeanpaikankammoni, ahtaanpaikankammoni sekä lievän hissipelon, josta olen tosin vuosien saatossa päässyt jo hieman eroon. Yleensä kun korkeuksiin mennään joko hissillä tai ahtaita portaita pitkin ja perillä odottaa korkea paikka, jossa saattaa alkaa huimata paljonkin. Tai ehkä juuri siinä on se juju. Pelkojensa kohtaamisessa nimittäin. Aina kun olen palannut maanpinnalle jostakin vanhasta korkeasta tornista, olen ylpeä itsestäni ja olo on hieman euforinenkin siksi, että uskalsin taas, vaikka jännittikin.
Ehkäpä kivoin tapa vierailla korkeuksissa ja ihailla maisemia ovat erilaiset kattoterassit ja niitä me kiertelimme Madridissakin ruokamatkailun ohella. Madridin kattoterassit eivät tosin olleet erityisen korkealla jos vertaa pilvenpiirtäjäkaupunkeihin tai vaikkapa Lissaboniin, jossa kukkuloiden päältä löytyy vaikka mitä ihania näköalapaikkoja. Maisemat olivat silti kivat Madridissakin ja lasi espanjalaista viiniä terassilla kuin terassilla maistuu aina. Mikäli kattoterassit kiinnostavat seuraavalla Madridin reissullasi, laita nämä paikat korvan taakse:
