Kotimaa,  Lahti,  Yleinen

Ravintola Roux, Lahti

Sankka sumu on laskeutunut Etelä-Suomen ylle kun ajamme kohti Lahtea. Synkästä säästä huolimatta olen harvinaisen innoissani edessä häämöttävästä ravintolaillallisesta. Aiemmin samalla viikolla Suomen Gastronominen Seura on valinnut lahtelaisen Ravintola Rouxin vuoden ravintolaksi ja me päätimme lähteä testaamaan ravintolan. On perjantai, edessä on kiva viikonloppu ja se aloitetaan syömällä Suomen parhaassa ravintolassa. Voisi kai huonomminkin olla.

Odotukset illallista kohtaan ovat korkealla. Vuoden Ravintolan kriteereinä ovat muun muassa hyvä hinta-laatusuhde ja erinomainen palvelu. Olemme lukeneet Rouxin tarjoilevan klassista ranskalaista fine diningia. Pöydissä on valkoiset pöytäliinat ja jälkiruokalistalta löytyy kuulemma ravintolan ylpeys Suklaatrilogia, jota on ainakin päästävä maistamaan.

ravintolaroux

ravintolaroux-4

Jälkiruokaan on kuitenkin vielä tovi aikaa kun jätämme auton parkkiin ja astelemme ravintolan ovesta sisään. Hymyilevä tarjoilija toivottaa meidät tervetulleeksi ja katselemme ympärillemme. Ilahdumme heti lämpimästä tunnelmasta. Valkoisista pöytäliinoista huolimatta fiilis ravintolassa ei ole lainkaan pönöttävä vaan päinvastoin jopa melko kotoisa. Pidämme näkemästämme kun astelemme tarjoilijan perässä pöytäämme.

Tunnelma vanhassa apteekkirakennuksessa ottaa heti vieraanvaraiseen syleilyynsä ja jos ei katso liian tarkkaan lahtelaista katumaisemaa, voi isoja kaari-ikkunoita katsellessa melkein kuvitella olevansa Ranskassa. Takaseinällä on massiivininen viinihylly, pöydissä on kukka-asetelmia sekä kynttilöitä ja uunituoreessa Vuoden Ravintolassa on yllättävän vähän asiakkaita kello kuudelta perjantai-iltana. Toki ravintola on melko iso ja eri tiloista kuuluu puheensorinaa. Ei paikka siis missään nimessä tyhjäkään ole ja illan edetessä saamme huomata, kuinka pöydät täyttyvät iloisista ruokailijoista.

ravintolaroux-2

Hyväntuuliset tarjoilijat palvelevat asiakkaita kuin kotonaan kylässä olevia vieraita kertoen pieniä yksityiskohtia ja rennosti vitsaillen. Ymmärrämme hyvin miksi Rouxin palvelua on kehuttu. Tilaamme alkuun Henkalle Napue gin tonicin ja minulle lasillisen Lehtikuohua. Lupaava alku. Tarjoilija osasi suositella kummallekin lempparijuomiamme. Mistä se tiesi?

ravintolaroux-6

ravintolaroux-3

Ensimmäisenä pöytään kannetaan pienet keittiöntervehdykset punajuurikeiton muodossa. Seassa on vuohenjuustokermaa sekä yrttiöljyä ja pienessä kahvikupissa tarjoiltu keitto on oikein maukas illan aloitus. Maistelemme läpi illallisen talon leipiä, joiden jauhot tulevat Vääksyn Myllystä ja ruisleipä on tehty omaan juureen. Ehdottomaksi lemppariksemme nousee talon näkkileipä, mutta myös rosmariinilla maustettu rapeakuorinen spelttileipä on ihanaa.

ravintolaroux-8

Ruokalistaa tutkiessani huomaan alkuruokien olevan kovin mäti- ja homejuustopainotteisia, mikä olisi normaalisti erinomainen asia kaltaiselleni mäti- ja juustofanille, mutta koska mahassa asuva vauva ei pidä kummastakaan herkusta, päätän ottaa alkupalaksi blinejä valkosipulisuolakurkulla, hunajalla ja smetanalla. Yhdistelmä on niin ikään yksi kaikkien aikojen lemppareistani, joten vaikka mäti meneekin tällä kertaa sivu suun, olen enemmän kuin tyytyväinen.

ravintolaroux-7

ravintolaroux-9

Henkka herkuttelee alkuun riistapateella, jossa on maukkaita pistaasipähkinäsattumia. Karpalo-appelsiinichutney ja versosalaatti kruunaavat kauniin annoksen. Sillä aikaa kun minä mussutan rapeaa bliniäni, maistelee Henkka myös pienen annoksen savusellerikeittoa taimenenmädillä ja valkoviinikermalla. Keitto on maukas ja seassa olevat suuhun poksahtelevat mätipallerot ovat hauska piristys annokseen.

Pääruokien kanssa olen hieman sormi suussa ja päätän pyytää apua tarjoilijalta. Lihan kun pitää olla raskauteni takia kypsää ja osa ruoista menettää epäilemättä hohtonsa läpikypsäksi paistettuna. Siksi esimerkiksi poron ulkofilee jätetään heti laskuista pois, sillä se on ehdottomasti parhaimmillaan roseeksi paistettuna.

ravintolaroux-11

Valitsen tarjoilijan avustuksella Mäntsälästä tulevaa fasaania ja annos on nappisuoritus. Omena-calvadoskastike sekä annoksessa olevat omenapalat ja viinirypäleet raikastavat pehmeää fasaaniannosta ihanasti. Maistelen pääruokaani tyytyväisenä. Haudutettu punakaalikin on ihan kiva lisä, mutta se jää hieman annoksen muiden komponenttien jalkoihin.

ravintolaroux-10

Henkan pääruokalautaselta löytyy paistettua karitsanniskaa, tummaa-sipulilientä ja purjo-ohrattoa. Annoksessa on melko tuhdit maut ja olemme pääruokien jälkeen aivan täynnä. Henkka on maistellut annoksille suositeltuja viinejä läpi aterian ja viinisuositukset ovat osuneet aivan nappiin. Minullekin löytyi oikein kelvollista alkoholitonta valkoviiniä, jota tilasin jopa hieman lisää. Jälkiruoan kanssa otin vielä lasillisen ihanaa Lehtikuohua.

ravintolaroux-13

Niin, sitten päästään tosiaan siihen jälkiruokaan, jota kohtaan odotukseni olivat korkealla. Kehuttu Suklaatrilogia pitää sisällään leikatessa ihanasti valuvan suklaafondantin, valkosuklaamoussea ja suolalla maustettua tummaa suklaamarkiisia. Kaksi eri kastiketta kruunaavat jälkiruoan, joka onnistui lunastamaan korkeat odotukseni. Rankkasin Suklaatrilogian yhdeksi parhaista suklaajälkiruoista, joita olen maistanut ja se on todella hyvä saavutus. Sen vuoksi kannattaa todellakin suunnata Lahteen.

ravintolaroux-17

Henkan jälkiruokakin on upea ja todella kovasti miehen makuun. Raikas karpalojäädyke, karpalofinancier ja karamellimousse sulavat suuhun eikä annos ole lainkaan liian tuhti täyttävän illallisen päätteeksi. Annoskoko ravintolassa on reilu ja etenkin Henkan pääruoka oli niin tuhti, että raikas karpalojälkiruoka oli omiaan sen jälkeen. Myös karpalojälkkärille suositeltu jälkiruokaviini on mainiota.

Lähtiessämme tarjoilijat toivottavat sydämellisesti hyvää illanjatkoa, möhömahalle tsemppiä “you know mihin” ja kaikki meitä illan aikana palvelleet ihanan iloiset naiset huikkaavat meille heipat. Sama toistui muidenkin asiakkaiden kohdalla, joten bloggaajat eivät saaneet erityiskohtelua, paitsi ehkä sen verran, että tarjoilija mietti yhdessä Henkan kanssa, miten päin jälkiruoka-annos laitetaan pöytään, jotta siitä saadaan mahdollisimman hyvä kuva. Se oli hauskaa. Ruokakuvaus on tärkeä osa ravintolaillallista.

ravintolaroux-15

Loppuun on vielä pakko mainita ravintolan wc, joka oli ilahduttavan kauniisti sisustettu. Pirteän pinkit käsipyyhkeet odottivat korissa, sivupöydällä oli kaikkea mitä voi tarvita hajuvedestä ja hiuslakasta vanupuikkoihin ja viimeistään pikkuhuoneessa käydessäni vakuutuin siitä, että täällä todellakin pidetään asiakkaista hyvää huolta.

Ulos lähtiessämme jätimme palautepurkkeihin kolme pullonkorkkia mihinkäs muuhunkaan kuin Ruusujen kohdalle. Yksi korkki kultakin ruokailijalta. Vauvakin nimittäin potki oikein tyytyväisen oloisena mahassa etenkin suklaajälkkärin kohdalla. Pieni kulinaristi in the making.

ravintolaroux-16

9 kommenttia

  • Jerry / Pako Arjesta

    Tosi kiva postaus :)! Ruoka näyttää niin hyvältä ja varsinkin tuo jälkkäripuoli! Teillähän oli oikein herkutteluviikko :P. Erityisesti kiinnitin huomiota tuohon asiakaspalvelupuoleen, eli se kuulosti todelliselta nappisuoritukselta.

    • Martina

      Kiitos! 🙂 Viime viikko oli tosiaan todellinen herkutteluviikko. Yume-postauskin on jo tehty, mutta halusimme julkaista tämän ensin kun aihe on niin ajankohtainen. Palvelu Rouxissa oli tosiaan mieleenpainuvan hyvää. Yleensä etenkin vähän hienommissa ravintoloissa on helposti hieman jäykkää palvelua. Ystävällistä ja toimivaa kyllä, mutta lämpö puuttuu. Rouxissa melkein jopa hämmennyin siitä miten kivoja tarjoilijat ovat. Se on varmaan ihan hyvä merkki. 🙂

    • Martina

      Suosittelen lämpimästi Lahden reissua! Roux oli ihana. Me palaamme ravintolaan varmasti vielä uudestaankin. 🙂