Monthly Archives

helmikuu 2016

Casa Toscana, Järvenpää

Olipa kerran joulukuu ja eräät tulevat vanhemmat olivat juuri käyneet ultraäänessä katsomassa, että vatsassa kasvavalla pikkuisella on kaikki hyvin. Nyt olisi aika kertoa perheenlisäyksestä myös muille ja luonnollisesti ensimmäisten joukossa olisivat tulevat isovanhemmat.

Niin, ne tulevat vanhemmat olemme tietysti me. Olimme käyneet jo äitini luona kertomassa vauvauutisista ja isänikin kanssa oli sovittu tapaaminen lähemmäksi joulua. Vielä pitäisi sopia treffit Henkan vanhempien kanssa ja sellaiset sovittiin eräälle perjantai-illalle Järvenpään Casa Toscanaan.

Casa Toscana sijaitsee Järvenpään Scandicin yhteydessä ja ravintola tarjoilee nimensä mukaisesti italialaista ruokaa. Pizzahimoni oli tuohon aikaan ihan käsittämätön ja lähes kaikki muutkin pöytäseurueestamme pitivät pizzaperjantain. Vain Henkan veli tilasi muuta kuin pizzaa.
Continue Reading

Sintra, Portugali

Juna puksuttaa Lissabonista luoteeseen. Olemme lähteneet Rossio-asemalta päiväretkelle Sintraan, jonne saavumme reilun puolen tunnin junamatkan kuluttua. Perillä aurinkoinen keli on vaihtunut koko taivaan peittäväksi pilviverhoksi, joka on kuulemma ominaista vuoristoiselle kaupungille. Onneksi pakkasin pitkähihaisen mukaan.

Kävelemme juna-asemalta kohti Sintran historiallista keskustaa. Matka kiemurtelee vehreän maiseman keskellä. Siellä täällä on söpöjä taloja, jotka ovat kuin suoraan jostain sadusta. Korkeammalla näkyy linnoja ja palatseja ripoteltuna pitkin poikin vuorenrinnettä. Osa niistä on värikkäitä kuin suoraan piirretyistä, osa taas harmaita kivilinnoja, sellaisia kuin ritaritarinoissa.
Continue Reading

Ravintola Roux, Lahti

Sankka sumu on laskeutunut Etelä-Suomen ylle kun ajamme kohti Lahtea. Synkästä säästä huolimatta olen harvinaisen innoissani edessä häämöttävästä ravintolaillallisesta. Aiemmin samalla viikolla Suomen Gastronominen Seura on valinnut lahtelaisen Ravintola Rouxin vuoden ravintolaksi ja me päätimme lähteä testaamaan ravintolan. On perjantai, edessä on kiva viikonloppu ja se aloitetaan syömällä Suomen parhaassa ravintolassa. Voisi kai huonomminkin olla.

Odotukset illallista kohtaan ovat korkealla. Vuoden Ravintolan kriteereinä ovat muun muassa hyvä hinta-laatusuhde ja erinomainen palvelu. Olemme lukeneet Rouxin tarjoilevan klassista ranskalaista fine diningia. Pöydissä on valkoiset pöytäliinat ja jälkiruokalistalta löytyy kuulemma ravintolan ylpeys Suklaatrilogia, jota on ainakin päästävä maistamaan.
Continue Reading

Suolapähkinä-jalapenobroileri

Meillä syödään paljon kanaa. Se on hyvää, terveellistä, helppoa ja proteiinipitoista, mutta väistämättä toisinaan aika tylsää. Sama kananrinta köllöttelee lautasella tuon tuosta ja pian se alkaa maistua pahvilta. Vaihtelu virkistäisi, eikö?

Glorian Ruoka & Viini -lehdestä löytyi mainio sivu, jossa aivan tavallista grillikanaa oli maustettu kolmella eri tapaa. Yksi niistä jäi kummittelemaan mieleeni ja eräänä päivänä kannoin kaupasta kotiin kanafileiden lisäksi jalapenoa ja suolapähkinöitä. Hunajaa olikin kaapissa jo valmiina.
Continue Reading

Klaus K:n brunssi, Helsinki

Kun jouduin sattuneesta vauvamahasyystä jättämään lauantaiset ratsastustunnit väliin, aloin keksiä lauantaille kaikenlaista muuta ohjelmaa. Osittain siitä syystä, etten haikailisi liikaa tallille ja toisaalta halusin myös käyttää tilanteen hyödyksi, kun kerrankin olisi koko viikonloppu aikaa tehdä mitä huvittaa.

Vapaat lauantaiaamupäivät suorastaan pakottivat testaamaan brunsseja, sillä tähän asti lauantaibrunssit ovat jääneet kohdallani kaviouralla kipittävien hevosten jalkoihin. Ratsastustunti menee lähes aina kaiken muun edelle. Yksi brunssi, jonka olen halunnut jo pitkään testata, on Klaus K:n brunssi ja sinnehän me sitten suuntasimme Henkan tammikuista syntymäpäivää juhlistamaan.
Continue Reading