Helsinki,  Kotimaa,  Yleinen

Pjazza

Henkka täytti tänäkin vuonna vuosia tammikuun lopulla ja tänäkin vuonna vein hänet sen kunniaksi ulos syömään. Valitsimme ravintolan yhdessä ja pienen pähkäilyn päätteeksi suuntasimme askeleemme Pjazzaan. Sitä jos jotain oli viime aikoina kehuttu ympäri sosiaalista mediaa ja koska synttärisankarin teki mieli pizzaa, oli päätös lopulta aika ilmeinen.

Emme tehneet pöytävarausta vaan lampsimme ovista sisään toiveikkaina, vaikka perjantain illallisaika oli parhaimmillaan. Jännitti vähän mahdummeko sisään, mutta se oli turhaa, sillä saimme jopa valita mihin tilaan haluamme ruokailemaan. Valitsimme viimeisen pienen ja intiimin huoneen, jonka saimme hetkeksi aivan omaan käyttöömme, kunnes ravintola alkoi täyttyä ruokailijoista.

Alkuun herkuttelimme italialaisilla juustoilla ja leikkeleillä. Ne olivat, kuten arvata saattaa, todella herkullisia, ja vaikka maistelinkin tarjottimien antimia maltilla, ei pizzalle meinannu jäädä alkuruokien jälkeen tilaa. Suosikkejani olivat oikeastaan kaikki alkuruoat, mutta erityismaininta täytyy antaa aivan tavallisen näköisille pähkinöille, joista oli taiottu ilmeisesti paahtamalla aivan käsittämättömiä herkkupaloja. Napsin maukkaita pähkinöitä kiposta läpi illan, sillä en vaan voinut lopettaa.

Pizzaksi otin valkoisten pizzojen listalta tryffeliä sisältävän pizzan, sillä yhtäkkiä minuun vaan iski armoton tryffelihimo. Niin käy joskus. Valkoisessa pizzassahan ei ole lainkaan tomaattikastiketta, mikä kannattaa ottaa huomioon jos on perinteisen pizzan kannattaja. Tomaatiton pizza maistuu hieman erilaiselta, mutta minun mielestäni silti oikein hyvältä, etenkin jos siinä on buffalomozzarellaa, tryffeliä ja basilikaa niin kuin tämänkertaisessa pizzassani oli.

Henkka valitsi perinteisemmän pizzan tomaattikastikkeineen ja salameineen ja otimme molemmat pizzamme gluteenittomina. Se onkin yksi Pjazzan plussista. Täällä myös gluteenitonta ruokavaliota noudattavat pääsevät herkuttelemaan vaivattomasti.

No miltä ne paljon kehutut Pjazzan pizzat sitten maistuivat? Hyviltä ja hyvin italialaisilta. Mutta ruokakokemus jäi silti hieman valjuksi. Ehkä odotuksemme olivat liian korkealla kaiken somehehkutuksen jälkeen ja petyimme, kun eteemme ei kannettukaan mitään maata järisyttävää elämystä, vaan ihan tavallista hyvää pizzaa. Tämä ei siis missään nimessä ole moite. Pizza oli hyvää ja alkuruoat vielä parempia, mutta jossain kohtaa valtaisa hehkutus kääntyy ruokakokemusta vastaan, kun odotukset ovat ihan liian korkealla.

Vanhan koulurakennuksen tiloissa toimiva ravintola on viihtyisä, palvelu todella ystävällistä ja perjantai-illan fiilis oikein mukava. Illallisesta jäi kaiken kaikkiaan hyvä fiilis ja puheenaiheemme kääntyivät kuin itsestään Italiaan, kun innostuimme suunnittelemaan saapasmaahan kohdistuvaa häämatkaamme. Pääsen kesällä taas lempimaahani ja sitä ennen oli kiva fiilistellä Pjazzassa italialaisen ruoan parissa.

6 kommenttia

  • Nti Papu

    Hmm, Pjazzan pizzoja on tosiaan hehkutettu hirmuisesti, ja itsellenikin on noussut kovat odotukset. Me ei olla vielä tänne ehditty mutta tuo valkoinen pizza näyttäisi just mulle sopivalta 😛

    • Martina

      Pjazzan pizzoja on kyllä hehkutettu tosi paljon. Pakkohan niitä oli päästä maistamaan! Valkoisista pizzoista tulee iso plussa. Niihin ei kovin usein törmää ainakaan Suomessa, sillä suomalaisiin tuntuu juurtuneen tiukkaan käsitys, että pizzassa on oltava tomaattikastiketta. Minä en sitä kaipaa. Sen sijaan kaipaisin useammin pizzaani tryffeliä. 😀

    • Martina

      Testaa ihmeessä! Minä haluaisin kokeilla seuraavalla kerralla tavallista pizzaa (ei gluteenitonta), sillä kiinnostaisi tietää kuinka suuri ero niillä on. Tämä gluteeniton oli kyllä yllättävän hyvää.