Praha,  Tsekki,  Ulkomaat,  Yleinen

Prahan Vanhakaupunki

Vltava-joen varrelle alkoi kerääntyä asutusta jo 800-luvulla. Alueella sijaitsi kauppapaikka ja sen myötävaikutuksesta ihmisiä kerääntyi paikalle yhä enemmän ja enemmän. Prahan kaupunki sai näin alkunsa. Kaupungin vanhin osa tottelee luontevasti nimeä Vanhakaupunki (Stare mesto) ja sen alueella sijaitsee nykyisen Prahan keskustana pidetty Vanhankaupunginaukio.

Vanhankaupunginaukio ja Raatihuoneen torni

Prahaan saavuttuamme meistä tuntui luontevalta aloittaa kaupunkiin tutustuminen juuri Vanhankaupunginaukiolta. Kun olimme täyttäneet nälkäiset vatsamme Mlejnicen leipägulassilla, astelimme kaikessa rauhassa lähellä sijaitsevalle aukiolle ihmettelemään torstaisen alkuillan tunnelmaa.

Vanhankaupunginaukio oli täynnä ihmisiä. Osa istui aukion laidan terasseilla juomassa olutta tai nauttimassa kupin kahvia. Osa ihmisistä oli kerääntynyt taitavan katusoittajan ympärille. Joku nappasi herkullista tuoksua levittävästä kojusta paikallisen putkimaisen leivonnaisen ja joku ruokki puluja leipäpaloilla. Astronomisen kellon alla oli turistilauma odottamassa tasatunnein alkavaa showta ja hevoskärryt odottivat kyytiläisiä siistissä jonossa aukion laidalla.

Hevosten luona olin tietenkin myös minä lässyttämässä ansaitulla tauollaan nuokkuville polleille. Kun kello lähestyi tasaa liityimme mekin Astronomisen kellon alla olevaan turistilaumaan odottamaan esitystä. Kello nimittäin herää henkiin aina tasatunnein. Esityksen aloittaa kuolemaa kuvastava luuranko, joka soittaa kelloa ja kääntää tiimalasin. Seuraavaksi on vuorossa ikkunoissa vaeltavat 12 apostolia. Viimeisenä kiekaisee kukko ja niin show on ohi.

Astronominen kello

Apostolit vaeltaa ikkunoissa.

Nähtyäni Sisiliassa Messinan aukiolla vastaavan shown, odotin tältäkin enemmän ja jouduin pettymään. Messinassa esitykseen kuului ihana yli aukion soiva Ave Maria ja koko homma kesti kauemmin kuin Prahan vastaava. Itse kello on kuitenkin Prahassakin upea, jopa niin upea, että sen tilanneet Prahan johtajat määräsivät aikoinaan kellon suunnittelijan sokaistavaksi, jottei hän voi tehdä enää yhtä upeaa kelloa minnekään muualle. Niin sai kellon suunnittelija palkaksi hienosta työstään elää loppuelämänsä sokeana. Reilu meininki.

Tynin kirkko

Meidän lempparimme Vanhankaupungin aukiolla oli (hevosten ja Starbucksin lisäksi) ehdottomasti synkän kaunis Tynin kirkko. Sen kaksi korkeuksiin kohoavaa tornia ovat hieman erikokoiset, sillä keskiajalla ajateltiin, että isomman urostornin pitää suojata pienempää naarastornia keskipäivän auringolta. Hassuja tyyppejä ne keskiaikalaiset, keksivät ihan kummallisia sääntöjä.

Tynin kirkko näyttää upealta myös Raatihuoneen tornista, eli siitä samasta tornista, jossa Astronominen kello on. Tähän torniin ei tarvitse kiivetä rappusia pitkin ja mekin käytimme suosiolla hissiä, sillä tiesimme kiipeävämme reissun aikana vielä korkeampiin torneihin, joissa ei ole hissiä. Päätimme siis säästää jalkojamme Raatihuoneen tornin kohdalla ja se oli hyvä päätös. Toki rappusiakin pitkin saa reippailla jos haluaa ja treenin kannalta se olisikin ollut hyvä juttu.

 

Raatihuoneen tornista aukeaa upeat maisemat Vanhankaupunginaukiolle ja punakattoisten talojen yli kauas Prahan laidoille asti. Maisemia voisi katsoa ikuisesti, ellei korkeanpaikankammo saisi jalkoja tutisemaan, niin kuin minulla tuppaa käydä. Olen tosin siedättänyt pelkoani hienosti pitkin vuotta kiipeämällä kaikkiin eteeni tuleviin torneihin, ja tyhmä kammo alkaa jo pikkuisen hellittää otettaan. Vielä jonain päivänä voin istua maailmanpyörässä rentona..

Jan Husin muistomerkki on keskellä aukiota.

Tummasävyisessä Minuuttitalossa on hienoja koverrettuja sgraffitoja.

Vanhankaupunginaukiolla sijaitsee myös Jan Husin patsas, joka tosin oli korjaustelineiden keskellä matkamme aikana. Myös sgraffitoilla koristeltu Minuuttitalo on mielestäni upea. Henkka sanoi sen johtuvan siitä, että seinään koverretuissa sgraffitoissa esiintyy hevosia, mutta oli se muutenkin todella kaunis talo kaikessa koristeellisuudessaan. Aukiolta löytyy myös Henkan suosikki Starbucks, josta nappasimme mukaan ison vaniljalatten.

Vanhankaupunginaukion lisäksi Vanhastakaupungista löytyy paljon muutakin nähtävää. Hauskin yksityiskohta lienee Husova-kadulla sijaitseva Man hanging out -niminen teos, joka jää monelta huomaamatta. Mekin olisimme saattaneet kulkea sen ohi, jollemme olisi nähneet eräiden poikien kuvaavan kattojen tasalla olevaa teosta, jossa mies patsaan nimen mukaisesti roikkuu ulkona. Hahmo pitää kiinni vain yhdellä kädellä ja näyttää siltä kuin mies tipahtaisi katuun aivan tuossa tuokiossa. Outo teos ja ehkä juuri siksi niin hauska.

Henry’s Bell Tower

Vanhankaupungin alueella sijaitsee myös muun muassa Henry’s Bell Tower, joka oli ensimmäinen Prahassa näkemämme nähtävyys matkallamme bussipysäkiltä hotellille. Kellotorniin pääsee kiipeämään ja siellä sijaitsee museo ja ravintola. Me jätimme tällä kertaa tutustumatta tornin sisätiloihin ja tyydyimme kuvaamaan sitä vain ulkoapäin. Ensi kerralla voisimme piipahtaa sisälläkin.

Ensi kerralla käymme tutustumassa myös Vanhassakaupungissa sijaitsevaan Ruutiporttiin ja portilta alkavaan Celetna-katuun, jotka jäivät tällä kertaa näkemättä. Jätimme vähän tarkoituksellakin osan listallamme olevista nähtävyyksistä seuraavaan kertaan, jotta meillä olisi hyvä syy palata Prahaan vielä uudelleenkin. Kaupunki vei totisesti sydämemme ja kirjoitin reissun jälkeen ylös mitä kaikkea kivaa meille jäi seuraavaan kertaan. Samanlainen lista löytyy muuten myös Roomasta ja New Yorkista, sillä kumpaankin on vielä päästävä.

Vanhankaupungin alueella sijaitsee huima määrä ravintoloita, kahviloita, baareja, matkamuistokojuja ja museoita. Me kävimme tutustumassa kahteen olutmuseoon sekä gastronomiamuseoon.

Olutmuseoista voit lukea lisää täältä ja gastronomiamuseosta kerron nyt hieman. Museo löytyy osoitteesta Jakubka 12 ja se esittelee ruoanlaiton historiaa ammoisista nuotioajoista tähän päivään asti.

Museossa esitellään myös nimekkäitä ruoka-alan ihmisiä, se kertoo hieman myös juomien historiasta ja onpa museossa pieni aiheeseen liittyvä matkamuistopuotikin. Yläkerrassa on moderni keittiö, jossa tulijaa odottaa iloinen nainen. Nainen maistattaa paikallista simaa muistuttavaa mausteista juomaa, jonka kaveriksi saa nauttia itsetehtyä marenkia.

Iloisella naisella oli myös suomenkielinen versio hänen äitinsä kirjoittamasta kirjasta.

Viimeisessä huoneessa kerrotaan vielä tsekkiläisestä ruokakulttuurista ja saimme sieltä monta ideaa, mitä ruokalajeja meidän tulisi reissumme aikana maistaa. Käymisen arvoinen paikka siis, ehdottomasti.

Vanhassakaupungissa on mukava vaan hortoilla ja eksyä kapeille sivukujille. Jokainen talo on kaunis, ikkunoissa on värikkäitä kukkaistutuksia, tarkkasilmäinen löytää monta mielenkiintoista yksityiskohtaa ja jokaisen kulman takaa avautuu aina jotakin ihanaa ihmeteltävää. Praha onkin parhaimmillaan autottomia Vanhankaupungin katuja tallustaessa, mutta myös muualla kaupungin alueella on sangen suloisia paikkoja. Esittelen ne teille vielä myöhemmissä Praha-postauksissa.

6 kommenttia

  • Kthetraveller

    Ui että kun mulla on ikävä Prahaa. Edellisestä visiitistä kauniiseen kaupunkiin kun on jo 12 vuotta. Pohdittiin tossa aiemmin miehen kanssa että oltas piipahdettu Prahassa marraskuussa mutta arveltiin tulevien Visa-laskujen ahistavan sen verran että luovuttiin ajatuksesta. Ehkäpä joku toinen kerta, ensi kesänä kenties.

    • Martina

      Praha on kyllä niin ihana. Mullakin on sitä ikävä jo nyt. 🙂 Kesällä Praha on varmaan todella kaunis, tosin turistiryysis voi olla silloin pahimmillaan. Syyskuussa saimme kulkea aika rauhassa, vaikka toki pahimmat turistirysät keräsivät porukkaa syksylläkin.

    • Martina

      Kiitos! Prahassa kannattaa käydä ihan ehdottomasti. Se nousi lempikaupungikseni heti Rooman jälkeen. Prahaa on myös mielettömän ihana kuvata. Me pysähtelimme koko ajan kamera ojossa kuvaamaan kaupunkia kun löysimme toinen toistaan hienompia kuvauslokaatioita. Ihana paikka.

  • alex

    Upeita kuvia => herätti kovan Praha-matkakuumeen; itsellä jo ehtinyt vierähtää 15 vuotta viime käynnistä, joten kaupunki on varmaankin melkoisesti muuttunut…

    • Martina

      Kiitos! Ollaan innostuttu kuvaamisesta hurjan paljon viime aikoina ja Prahassa jos jossain oli ilo heilua kameran kanssa. Musta tuntuu että Praha-matkakuume jäi allekirjoittaneelle pysyväksi olotilaksi. Voisin mennä heti uudestaan.