Helsinki,  Kotimaa,  Rakkaudesta Helsinkiin,  Yleinen

Rakkaudesta Helsinkiin: Seurasaari

Muistan Seurasaaren jo lapsuudestani. Muistan oravat, jotka tulivat syömään pähkinöitä kädestä ja kiipesivät olkapäälle niin, että melkein pelotti, mutta enemmän nauratti. Muistan hanhet Seurasaaren rannassa ja sen, että saaren kiertävä reitti oli tosi pitkä. Mikä valtava saari Seurasaari onkaan!

Niin, kenties pienen lapsen askelilla 46 hehtaarin kokoisen saaren kiertäminen tuntui pitkältä matkalta, mutta vanhempana saarelle palattuani sain huomata, ettei Seurasaaren kiertämiseen kulukaan ihan koko päivää. Oikeastaan se on juuri sopivan kokoinen pienelle päiväkävelylle.

Seurasaari on ollut kansanpuisto jo vuodesta 1890, jolloin sinne kuljettiin lautalla. Silta saareen valmistui vuonna 1892 ja sitä pitkin helsinkiläiset tallustivat saareen tutustumaan kaikenlaisiin jänniin uutuuksiin, kuten ilotulitukseen ja jäätelönmyyntiin.

Vuodesta 1909 saaressa on toiminut ulkomuseo, jonne on tuotu vanhoja rakennuksia kaikkialta Suomesta. Museon vanhin rakennus on Karunan vanha kirkko vuodelta 1686. Karunan kirkon lisäksi alueelta löytyy muun muassa kirkkoveneitä, vanhoja säätyläisrakennuksia ja Iisalmen pappila.

Seurasaari on suosittu ulkoilupuisto. Sen kallioille voi levittää piknikin niin kuin minä ja äiti teimme eräänä kauniina kesäpäivänä. Saaren uimarannoilla voi uida (toisella niistä pitää tosin uida alasti, mutta jos se ei ole ongelma, niin tervemenoa Seurasaaren nudistirannalle) ja voipa saaressa järjestää vaikkapa häätkin. Vuodesta 1954 lähtien Seurasaaressa on järjestetty myös perinteiset Juhannusvalkeat.

Kommentit pois päältä artikkelissa Rakkaudesta Helsinkiin: Seurasaari