Sisko

Sanotaan, että jos haluaa oikein kovasti jotain, sen saa lopulta jos tahto on tarpeeksi kova. Neuvotaan myös varomaan mitä toivoo, sillä toive voi vielä toteutua. No, pieni Martina ei ehkä olisi allekirjoittanut tätä, sillä se mitä Martina toivoi eniten, oli oma isosisko. Ja Martinalle sanottiin ettei sellaista voisi enää saada. Sen pitäisi olla jo olemassa.

Kului vuosia ja Martina kasvoi isommaksi. Toiveet isosiskosta haudattiin kun tietämys maailmanmenosta lisääntyi. Juu, ei Martina todellakaan voisi saada enää isosiskoa. Onneksi on isoveli ja pikkuvelikin putkahti maailmaan muutama vuosi sitten.

Kului taas vuosia, tuli vanhempien avioero ja Martina aloitti bändiharrastuksen. Eräänä iltana bänditreeneistä kotiin tullessaan, oli koko Martinan perhe ovella vastassa kummalliset ilmeet kasvoillaan. Mitä nyt on tapahtunut? Ei kuulemma mitään vakavaa, ei tarvitse pelästyä.

Jotain kuitenkin oli selvästi meneillään, sillä sekä äiti, isoveli että pikkuveli olivat ihan omituisia. He alkoivat kysellä toisiltaan kuka kertoisi uutisen. No kertokaa nyt joku äkkiä, älkääkä vain toljottako siinä noin kummallisen näköisinä! Lopulta he saivat sovittua, että pikkuveli kertoo mistä on kyse.

“Mulla on sisko”, sanoi pikkuveli virnuillen. Nojoo, niin on, tässähän minä olen, sinun isosiskosi. Oliko se nyt muka joku uutinen? ”Niin tai siis kaksi siskoa ja sullakin on sisko. Isosisko.” Siinä vaiheessa Martina putosi kärryiltä. Miten niin isosisko? Mistä sellainen on yhtäkkiä ilmestynyt? Eihän sen pitänyt olla mahdollista. Nyt en todellakaan ymmärrä.

Lopulta Martinalle kerrottiin tarina, joka meni suunnilleen näin:

Kun iskä oli nuori, seurusteli hän erään nuoren naisen kanssa. Iskä ja nainen erosivat ja iskä tapasi äidin. Iskä ja äiti menivät naimisiin ja lopun tiedämmekin.

Mutta sitä emme tienneet mitä sille naiselle kävi. Se nainen nimittäin huomasi olevansa raskaana. Yhdeksän kuukauden kuluttua syntyi tyttölapsi, jonka nainen kasvatti yhdessä uuden miehensä kanssa. Nainen ja mies menivät naimisiin, saivat vielä kaksi lasta ja elivät onnellisena perheenä, kunnes myöhemmin heitäkin kohtasi avioero.

Kun nainen kuuli, että Martinan iskäkin on eronnut, päätti hän ottaa yhteyttä iskään. He tapasivat, iskä tapasi vanhimman tyttärensä ja pian myös Martina sai tavata kauan kadoksissa olleen isosiskonsa.

Sitä hetkeä Martina ei unohda koskaan. Martina saapui iskän kotiin ja näki sohvalla istuvan pienen ja kauniin olennon. Siskon. Se oli kuin keijukainen pitkine kiharine hiuksineen, valkoisine vaatteineen ja se näytti ihan tutulta, vaikka olikin vieras. Martina näki siinä itsensä.

Iskän ja naisen tarinakin oli onnellinen. He rakastuivat toisiinsa uudelleen, menivät naimisiin ja häitä saapui juhlimaan koko Martinan perhe äidistä lähtien. Ja niin ovat iskä ja nainen edelleen yhdessä, Martinalla on sittenkin isosisko ja kaikki on oikeastaan tosi hyvin.

Niin kuin saatoitte jo arvatakin, on tämä tarina tosi.