Suomen suurin matkablogiyhteisö

Silja Linen buffet

Ruotsinlaivojen seisovista pöydistä voidaan olla montaa mieltä, mutta minusta yksi risteilyn kohokohdista on se, kun pääsee notkuvien buffetpöytien ääreen. Niinpä varasimme jo etukäteen Tukholman risteilymme molemmille päiville illallisen buffetissa ja nautimme toisena aamuna myös aamiaisen seisovasta pöydästä.

Valikoima Siljan buffetissa on mielestäni parempi kuin Viking Linella, mutta yksi iiisoiso miinus Siljalle tulee. Illallisbuffetissa ei nimittäin ollut lainkaan oikeaa mätiä, vaan vain sen halpaa korviketta merileväkaviaaria. Aijaijai…Soosoo Silja! Merileväpallerot ovat kyllä myös hyviä ja uppoavat tähän mätifaniin paremman puutteessa, mutta eivät ne silti vedä vertoja oikealle mädille.

Plussaa Siljan buffetille tulee kuitenkin ihanasta sushipöydästä (jonka valikoimaa voisi rohkeasti kasvattaa), laajasta alkuruokavalikoimasta, josta etenkin italialaiset antipastot nousivat ylitse muiden. Myös kalaruoista löytyi todellisia helmiä (mutta ei mätihelmiä, sille edelleenkin iso murrrr) ja ilahduttavaa oli myös se, että salaattivalikoima oli varsin kattava.


Meikäläisen pääruokalautanen on melkoisen säälittävä näky


Onneksi Henkan annos oli hieman kuvauksellisempi

Pääruokaosasto on yleensä seisovien pöytien heikoin lenkki ja niin oli nytkin. Lämpimistä ruoista löytyi kuitenkin myös yllättäjiä, kuten maukas punajuuren ja vuohenjuuston liitto sekä bearnaise-kastike ja lohi, joista jälkimmäinen oli ensimmäisenä iltana aivan täydellisesti kypsennetty. Nam. Toisena iltana lohi oli mennyt selvästi yli, joten kovin tasalaatuista eivät seisovan pöydän ruoat olleet. Se mikä oli hyvää eilen, ei välttämättä maistu samalta tänään.


Saattaa olla että jätskipöydässä sisäinen lapsi pääsi hieman liikaa valloilleen..

Jälkiruokavalikoima oli varsin kattava ja minua sekä muita lapsia ilahduttivat etenkin jäätelöt kastikkeineen sekä jälkkäripöydästä löytyvät karkit. Panna cotta oli tälläkin kertaa ällöttävää voin makuista töhnää, mutta muuten makeat herkut maistuivat hyvälle.

Jouduimme toteamaan myös tulleemme vanhoiksi, kun päätimme tilata toisena iltana pöytäämme pullon rieslingiä hanaviinin korvikkeeksi. Ennen muinoin ei pienen bileristeilijä-Martinan päähän mahtunut millään, miksi ihmeessä joku maksaa buffetissa viinistä, kun yhtä humalluttavaa ainetta saa hanastakin. Nyt ymmärrän. Olen siis vanha ja tilaan jatkossakin mielelläni hieman laadukkaampaa viiniä pöytään, etenkin kun pullo maksaa buffetissa reilusti alle kympin.

Aamiaisbuffetkin oli ilahduttavan kattava, vaikka leipävalikoima olikin melko surkea ainakin sillä hetkellä kun me olimme leipien kimpussa. Täydennystä oli kuitenkin tulossa, joten en urputa leivistä sen enempää. Sen sijaan annan kyllä aamiaisbuffetin valikoimalle ison miinuksen siitä, että pekoni loisti poissaolollaan. Pekoni – sen puuttuminen aamiaispöydästä on suorastaan rikos!

Plussaa aamiaisvalikoima saa kuitenkin kaikesta muusta, sillä erilaisia aamiaisherkkuja oli jos jonkinlaista sorttia. Minä pieni mätifani ilahduin suuresti voileipäpöydässä nököttävästä mätitahnapurkista, josta kauhoin ison kasan oranssia tahnaa aamiaissämpyläni päälle. Onneksi edes aamiaisella oli mätiä, vaikkakin vain tahnan muodossa, kun illallisbuffetista sitä ei löytynyt lainkaan. En oikeasti pääse tästä valtavasta epäkohdasta yli sitten millään.

Pienistä puutteista huolimatta tykästyin Siljan buffetiin niin, että menen jatkossakin mielelläni nauttimaan sekä illallisen että aamiaisen seisovaan pöytään, ja yritän vain ymmärtää, ettei mätiä enää nautita Ruotsin laivalla. Meillä kävi hyvä tuuri myös pöytien kanssa, sillä pääsimme syömään ravintolan rauhallisempaan takaosaan ja kahtena kertana kolmesta vieläpä ikkunapöytään, jossa nautimme kevään ensimmäisistä lämmittävistä auringonsäteistä. Ihanaa, kyllä syöminen on kivaa!

Previous Post Next Post

4 Comments

  • Reply se hinta ja laatu keskiviikko, huhtikuu 17, 2013 at 16:38

    Etteikö ollut mätiä? No voivalivalisentään. Eikä missään raksuta miksi sitä mätiä ei ollut kun buffetin hinta on niin halpa kuin on. Jos haluaa jotain muuta kuin vegaanista mädinkorviketta niin varmaan pitäisi olla valmis myös maksamaan siitä oikeasta mädistä? Sillä kun on vähän enemmän kilohintaa mitä noilla k-kaupan lihapullilla ja perunasalaatilla, sienisalaatilla tai pirkkasillillä. Tai ehdota että silja triplaa buffetin hinnan niin sitten niillä on jo varaa laittaa sinne oikeaa mätiä josta jokainen halukas voi lastata lautaselleen kulhollisen sitä.

    • Reply Martina torstai, huhtikuu 18, 2013 at 09:01

      Kyllä sitä vaan ennen oli tarjolla, ja itseasiassa buffetillallisen hinta oli tuolloin halvempi kuin nyt.

  • Reply Aili Inkeli keskiviikko, huhtikuu 17, 2013 at 21:11

    Hoplaa! Jopas buffettiruokailusi on saanut kirpakat kielet liikkeelle 🙂 Aika hauskaa.

    Kyllä risteilyyn perinteisesti kuuluu buffetti, kun gurmeesapuskasta voi nauttia maissa eikä tarvitse pelätä loistoillallisen yrjöämistä merenkäynnin takia 🙂 Ja ihan totisesta naamastani puhuen, tänä päivänä risteilijöiden buffeteista löytyy jokaiselle jotakin hyvää, jos ei sitten ole totaalisen nirppanokka. Niin kerta.

    On sulla kyllä jätskipöydässä pikkusen lähtenyt homma lapasesta.. 😀

    • Reply Martina torstai, huhtikuu 18, 2013 at 09:07

      Jep, nyt on kyllä tullut hieman kirpeämpiäkin kommentteja. Ruotsinlaivan buffet on selvästi tunteita herättävä aihe. 🙂 Ja minustakin se on vain hauskaa. En osaa pahoittaa mieltäni blogikommenteista, mutta hyvälle tuulelle niistä tulee kyllä helposti! Etenkin teidän kivojen kommentoijien viestit lämmittävät mieltä kovasti, mutta kyllä nuo negatiivisemmatkin viestit saavat tämän tytön virnuilemaan. Hieman eri tavalla vain.

      Buffetien laatu on mielestäni parantunut vuosien saatossa, vaikka se mäti loistikin tällä kertaa poissaolollaan. Jätskipöydässä homma karkasi ihan täysin käsistä. Ei tuo mössö ollut edes hyvää, tai oli, mutta paljon paremman annoksen olisi saanut jos olisi ottanut maltillisesti vain muutamaa laatua, eikä truutannut joka purkista kastiketta lautaselle. 😀

    Leave a Reply