Helsinki,  Yleinen

Tony’s Deli

Opin Italian tunnilla uuden lauseen, joka kuuluu näin: ”Mi piace la buona cucina e perciò vado spesso al ristorante”. Se tarkoittaa ”Pidän hyvästä ruoasta ja siksi käyn usein ravintolassa”. Toteutimme tuota lausetta eräänä tiistai-iltana kun tarkoituksenamme oli syödä Tony’s Delissä kunnon italialainen illallinen antipastoineen, primoineen, secondoineen ja dolceineen. Pitkän kaavan illallinen ei lopulta aivan toteutunutkaan, sillä skippasimme jälkiruoat mahojen tultua liian täyteen.

Kolme ruokalajia tuli kuitenkin herkuteltua ja ravintola onnistui vakuuttamaan meidät niin, että päätimme tulla vierailulle uudestaankin. Seuraavalla kerralla jäämme viiniloungeen lasilliselle, maistelemme antipastopöydän antimia ja vetäisemme ne tällä kertaa syömättä jääneet jälkiruoatkin naamariin. Se tapahtuu kuitenkin vasta ensi kerralla, nyt katsotaan miltä näytti muun muassa risottoviikkojen anti.


Piadinaleipä


Carpaccio

Alkuun valitsimme ravintolan klassikoksi ilmoitetun härkäcarpaccion sekä broilerilla täytettyä piadinaleipää. Carpaccio ei suotta ole saanut klassikon mainetta, sillä se oli todella herkullista. Myös piadinaleipä maistui ja etenkin lautasella hengaileva pesto saa minulta paljon kehuja.

Seuraavaksi ruokalajiksi valitsimme risottoviikkojen listalta kaksi kivoimman kuuloista risottoa. Koska tarkoituksena oli syödä vielä pääruokakin, otimme suosiolla puolikkaat risottoannokset, mikä riitti primoksi varsin hyvin.

Minä halusin ehdottomasti maistaa sahramirisottoa, joten otimme jälleen klassikkoannoksen paistettuja kampasimpukoita, sahramirisottoa sekä granaattiomenaa. Sahrami maistui risotossa selvästi ja granaattiomenan kirpeys tasoitti täydellisesti makuja. Todella onnistunut yhdistelmä!

Myös tiikeriravunpyrstöt ja tattirisotto maistuivat herkulliselta. Risotossa oli ihanan syvä tatin maku ja ravut olivat raikkaita, tuoreita ja hyvän makuisia. Pidimme tästäkin kovasti.

Juomaksi valitsimme koko illallisen ajaksi tarjoilijan suositusten avulla ranskalaisen Alsacen alueelta tulevan Gisselbrecht Gewürtztraminer Traditionin ja pidimme valinnasta kovasti. Ajattelin ensin, että italialaisen illallisen kanssa pitää juoda italialaista viiniä, mutta kuultuamme tarjoilijan kuvauksen viinistä, päätimme, että myös ranskalainen viini sopii italialaiseen illallisen. Ja minä olin sitäpaitsi keksinyt valkoviinirypäleitä tutkiessani, että haluan maistaa seuraavaksi juuri Gewürztramineria.

Toiseksi pääruoaksi otimme hieman kevyemmän annoksen lohta ja salaattia. Lohi oli hyvin valmistettu ja salaatti todella maukasta tavalliseksi vihersalaatiksi. Salaatinlehtien joukossa oli ainakin ihanaa pestoa, artisokkaa, tomaattia ja sieniä, ja saimme jälleen iloksemme huomata raaka-aineiden olevan ensiluokkaisia. Henkka kehui tomaatteja todella maukkaiksi ja minä olisin voinut vedellä artisokkaa naamaani vaikka koko lautasellisen.

Toiseksi pääruoaksi valitsimme jotain aivan muuta kuin mereneläviä, olivathan kaikki tähänastiset annoksemme sisältäneet joko kampasimpukoita, tiikerirapuja tai lohta. Tuoremakkara oli mukavan mausteista, mutta jotenkin annos toi mieleemme Mexicon Italian sijaan. Ensimmäisen haarukallisen kohdalla luulin jopa hetken olevani Cantina Westissä, sillä maut olivat aivan samat kuin Kasarmikadulla maistamissani ruoissa. Ei tämäkään missään nimessä huono annos ollut, ja itsepähän halusimme jotain aivan muuta kuin mitä muut valitsemamme annokset pitivät sisällään.

Jälkiruoaksi olisimme ottaneet tiramisua ja creme bruleen, mutta olimme tosiaan niin täynnä, että jätimme jälkkärit ensi kertaan. Sillä ensi kertahan tulee, aivan varmasti. Pidimme niin kovasti ravintolan tunnelmasta, palvelusta ja tottakai myös tärkeimmästä eli siitä ruoasta. Minä päästin vessafriikkinä ihastuneen huokauksen myös nähdessäni naistenvessan seinällä olevan mosaiikkiteoksen sekä orkideat. Ihana paikka! Sanotaan, että ravintolan wc:stä näkee ravintolan sielun, ja jos tämä pitää paikkansa, on Tony’s Delin sielu kaunis.

Kommentit pois päältä artikkelissa Tony’s Deli