Avokadopasta

En muista minkään reseptin nousseen koskaan yhtä suosituksi kuin the avokadopasta, joka on viime aikoina raivannut tiensä oikeaksi reseptien kuningattareksi. Siihen on voinut törmätä lähes kaikkialla ja lopulta minunkin oli pakko kokeilla ihan itse, miksi pasta on saavuttanut niin järjettömän suosion etenkin ruokabloggaajien, mutta myös muiden kansalaisten keskuudessa.

Ja nyt minä ymmärrän. Se on todellakin ihan törkeän hyvää, mahdottoman helppo ja nopea valmistaa eikä sen syömistä vaan voi lopettaa ennen kuin kaikki on syöty vihoviimeistä tippaa myöten pois. Ah, ihana avokadopasta! Olet kaiken ympärilläsi pyörivän hehkutuksen ansainnut.

– valkosipulin kynsi
– puolikas chili
– lime
– 2 avokadoa
– basilikaa
– lehtipersiljaa
– 1 dl pecorinoa raasteena
– 1 dl parmesaania raasteena
– 400-500 g spaghettia
– öljyä
– suolaa ja pippuria

Poista chilistä siemenet ja pilko se mahdollisimman pieneksi silpuksi. Pilko myös valkosipuli yhtä pieneksi. Laita chili- ja valkosipulisilppu tarjoilukulhoon ja purista limestä mehut päälle. Halkaise avokadot ja poista niistä kivet. Avokadon tulee olla ehdottomasti täysin kypsää. Minä kypsyttelin hedelmiäni vajaan viikon omassa pussissaan huoneenlämmössä, sillä kaupasta ei tälläkään kertaa löytynyt kypsiä avokadoja.

Kuutioi avokadon puolikkaat kuoressaan ja kaavi sitten lusikalla tarjoilukulhoon. Hienonna yrtit ja lisää nekin kulhoon. Heitä perään vielä juustoraasteet, loraus öljyä ja suola sekä pippuri. Sekoita hyvin ja maista. Tässä vaiheessa sörsselissä saa olla ihan reippaasti makua, muuten lopputuloksesta tulee helposti mauton. Älä siis pelästy jos seos maistuu liian suolaiselta. Siltä sen pitääkin maistua.

Keitä spaghetti, valuta se ja lisää desi keitinvettä tarjoiluastiassa olevan avokadokastikkeen sekaan. Kippaa spaghetti astiaan ja sekoita niin että kastike tarttuu pastan pintaan. Tarjoile heti. Raasta valmiin annoksen päälle vielä parmesaania ja viimeistele koko homma rouhaisemalla hieman mustapippuria päällimmäiseksi.

Ja sitten ei muuta kuin syömään! Tämä resepti on mitoitettu neljälle, mutta me vetelimme sen onnessamme kahteen pekkaan. Näin hyvän pastan syömistä ei vaan voi lopettaa ennen kuin viimeinenkin spaghetti on imaistu suuhun. Jopa lihansyöjä-Henkka piti avokadopastasta valtavasti eikä ymmärtänyt ideaani, kun kysyin olisiko annos kenties kaivannut pari pekonisiivua kylkeen? Ei todellakaan, tämä oli hyvää juuri tällaisena.