Suomen suurin matkablogiyhteisö

Ensilumiviini

Perjantaiaamuna astuin ulos rapun ovesta ja jähmetyin saman tien paikoilleni. Ihmettelin ensin mistä outo rapiseva ääni tulee ja sitten sitä, miksi kaikki on eri väristä kuin eilen. Kappas, täällähän sataa lunta! Tai oikeastaan taivaalta tippui joitakin lumen tapaisia pieniä raepalleroita, jotka pitivät hassua rapisevaa ääntä osuessaan puista pudonneisiin lehtiin. Kellon ollessa vasta hieman yli kuusi aamulla, oli kaikkialla vielä ihan hiljaista ja hetken maailmassa olin vain minä ja ensilumi. Hymyilin hetken kauniille valkealle maisemalle, otin haparoivan askeleen kokeillakseni onko maa liukas ja jatkoin matkaani bussipysäkille.

Töihin päästyäni sade oli yltynyt kunnon lumisateeksi ja ulkona oli jo todella talvisen näköistä. Ja sehän tietää vain yhtä asiaa: On aika avata ensilumiviini! Minulla on ollut jo pitkään perinteenä jemmata joulun jälkeen yksi punaviinipullo lumihiutaleilla koristeltuun rasiaan ja jemmata boksi viinakaapin perälle odottamaan seuraavan talven ensimmäisiä lumihiutaleita. Kun maa on ensimmäisen kerran valkoinen, vaikka vain pienen hetken, on aika avata ensilumiviini.

Lähetinkin tuona lähes taianomaisena perjantaiaamuna Henkalle viestin, jossa ehdotin ensilumiviinin nauttimista lauantai-iltana. Voisin hakea kotimatkalla kasan erilaisia juustoja viinin kaveriksi ja telkkariin voisi pistää pyörimään Kummisedän, jonka katsomista olemme suunnitelleet jo jonkun aikaa. Tämähän sopi Henkalle mainiosti, joten kipitin töiden jälkeen Hakaniemen hallin Lentävään lehmään juusto-ostoksille.

Lentävästä lehmästä mukaani tarttui viisi maukasta juustoa, jotka puodin myyjä valitsi kanssani tiedusteltuaan ensin mistä pidämme ja mitä meidän olisi tarkoitus juoda juustojen kanssa. Hän myös antoi pienet maistiaiset jokaisesta juustosta ennen ostopäätöksen tekemistä. Pussiin valikoitui oikein kermainen valkohomejuusto, mieto saksalainen sinihomejuusto, alppijuusto, erityisen hyvin punaviinin kanssa sopiva kova juusto sekä hauska vuohenmaitojuusto, jonka sisällä oleva heinä on kuulemma juuston maukkaan maun salaisuus. Niin varmasti, siitä voidaan varmaan olla montaa mieltä, totesi myyjäkin.

Lauantaipäivänä laitoin viinin viilenemään parvekkeelle ja avasin sen hyvissä ajoin ennen herkutteluhetkeä. Juustotkin saivat hengailla huoneenlämmössä jonkun aikaa ennen nautiskelua, sillä jääkaappikylmien juustojen maku ei ole yhtä syvä kuin hetken huoneenlämmössä hengailleiden. Kaveriksi juustojen kanssa katoin erilaisia keksejä. Ennen kuin laitoimme Kummisedän pyörimään ja rojahdimme sohvalle herkkujemme kanssa sytytimme vielä kynttilöitä tunnelmaa luomaan.

Olin tehnyt aiemmin päivällä kynttiläkoristeita kippaamalla lasiastioihin kahvipapuja ja asettelemalla sitten kynttilät papujen päälle. Raaskin vihdoin ottaa kaapista Hulin ja Herra Longfieldin häistä saamamme punaiset kynttilät, jotka sointuivat kauniisti kahvipapujen ruskeaan väriin. Ja niin tämän vuoden ensilumiviini nautittiin mukavassa tunnelmassa herkullisten juustojen kanssa leffailtaa oman kodin rauhassa viettäen.

Previous Post Next Post

2 Comments

  • Reply Aili Inkeli maanantai, lokakuu 29, 2012 at 22:10

    Aion matkia sinua tällä ihastuttavalla ensilumen juhlimisella! Meille tänne Oulun liepeille ensilumi tuli myös viime perjantaiyönä. Voi että oli upeaa nähdä maa valkoisena ja maailma valoisana aamulla!! Nauratti ja tanssitti yhtäaikaa.
    Nyt tosin näyttää, että normaaliin tapaan ensilumi lähipäivinä sulaa, mutta kaipa minä voin ne kakkoslumet ottaa vastaan viinin ja juustojen kanssa. Sulla täytyy olla sielussa lokero pohjoiselle, koska lumesta tykkäät toisin kuin useimmat Etelä-Suomessa asuvat 😀 Hurraata sille!

    • Reply Martina tiistai, lokakuu 30, 2012 at 08:32

      Täältä lumet on sulaneet jo lähes kokonaan niin kuin ensilumella on usein tapana, mutta viinin saa juoda sääntöjeni mukaan heti kun lunta on ollut maassa edes hetken. 🙂

      Uskon että minulla on sielussa lokero myös pohjoiselle, sillä osaan nauttia lumestakin. Minulla on tapana keskittyä kaikessa aina asioiden hyviin puoliin, joten lumisateessakin ajattelen vain miten kaunis maisema on, ja unohdan lumen tuoman kylmyyden ja liukkauden. Niin talvesta tulee paljon mukavampi! 🙂

    Leave a Reply