Suomen suurin matkablogiyhteisö

Kotona ollaan!

Takana on viikko Välimeren aalloilla, neljä maata, viisi satamaa sekä hemmottelua, herkuttelua ja helppoa elämää Royal Caribbeanille kuuluvalla Navigator of the Seas -aluksella. Poikkeuksellisen lämmin syksy hemmotteli meitä parhaimmillaan yli 30-asteen lämpötiloilla, kuumalla auringolla ja kesäisellä tunnelmalla, joista ei ole juurikaan päässyt nauttimaan Suomessa menneenä kesänä.

Lensimme Maajussin morsiamen kanssa ensin iki-ihanaan Roomaan, jossa kävimme heittämässä kolikot Fontana di Treviin, syömässä herkulliset pizzat ja kiertelmässä öisen Rooman kaduilla. Hotellissa vietetyn yön jälkeen matkustimme junalla Civitavecchiaan, jossa nousimme laivaan. Tutustuimme pää kaikesta upeudesta pyörällä seuraavan viikon ajan kotinamme toimivaan risteilyalukseen, katsoimme kannella laivan lähtöä satamasta ja yritimme ymmärtää, että notkuvista buffet-pöydistä saa ihan oikeasti ottaa niin paljon syötävää kuin haluaa ilman erillistä maksua. Elämä risteilyaluksilla on todella tehty niin helpoksi ja vaivattomaksi kuin mahdollista, ja tekemistä riittää ihan varmasti jokaiseen makuun.

Civitavecchiasta laivamme suuntasi kohti etelää ja ensimmäinen pysähdys tehtiin seuraavana aamuna Messinassa Sisiliassa. Messinassa vietetyn päivän jälkeen seilasimme kokonaisen päivän merellä, torkuimme univelkojamme pois aurinkotuoleilla ja ainakin allekirjoittaneen päästä katosi melko pian kaikki ylimääräiset ajatukset. Loppuviikon ajan suurimmat aivojen ponnistelut koettiinkin, kun mietimme missä söisimme seuraavaksi, mitä jäätelömakua ottaisimme ja laittaisinko tänään vihreät vai mustat bikinit. Todellinen aivojen nollaus siis. Saa nähdä saanko huomenna työkonettani auki ja osaanko tehdä enää lainkaan töitä tyhjentyneillä aivoillani.

Meripäivän jälkeen vietimme kolme päivää itäisen Välimeren kohteissa. Ensimmäiseksi rantauduimme Turkin Kusadasiin nauttimaan helteisestä säästä, pienestä kauniista saaresta sekä turkkilaisesta basaarimeiningistä. Sitten siirryimme Kreikkaan Ateenaan, jossa kiipesimme Akropoliin kukkulalle ja nautimme koko reissun parhaat jäätelöannokset. Viimeinen kohteemme ennen toista merellä vietettyä päivää oli kaunis Kreetan Hania, jonne haluan ehdottomasti palata vielä uudelleenkin.

Kotimatkalla kävimme pitkän lentojen välisen vaihdon aikana hortoilemassa vielä Amsterdamissa, jossa eksyimme heti alkajaisiksi punaisten lyhtyjen alueelle, jossa pieni suomalaistyttö oli hieman huuli pyöreänä. Kaupunki osoittautui kuitenkin ikkunoissa heiluvista maksullisista naisista huolimatta kauniiksi ja mielenkiintoiseksi paikaksi, jonne palaan mielelläni uudelleen paremmalla ajalla.

Kotimatkallamme koimme myös hieman jännittävämpiä hetkiä, kun italialainen lentokapteenimme ohjasi meidät fiksuna miehenä suoraan ukkospilveen, jossa kyyti oli kauniisti sanottuna hieman epävakaista. Voin kertoa, että lentokoneen syöksyminen alaspäin kesken nousun päihittää aika monta Linnanmäen laitetta, eikä lentoamme Rooman ja Amsterdamin välillä voi missään nimessä kutsua ainakaan tylsäksi.

Onneksi risteilyaluksemme kapteeni ei ollut italialainen, vaan mukavan näköinen norjalainen heppu, ja laivayhtiömme turvallisen kuuloinen Royal Caribbean. Reissua suunnitellessamme yksi vaihtoehto oli kuitenkin myös edullinen Costa Cruisen risteily, jossa kapteenina olisi todennäköisesti ollut joku yhtä pätevä italialainen kapteeni kuin kuuluisalla Costa Concordiallakin oli. Italialaisista kapteeneista tulikin vitsailtua useaan otteeseen reissun aikana, vaikken minä ihan oikeasti ajattelekaan, että kaikki italialaiset kapteenit ovat yhtä urpoja kuin Costa Concordiaa ohjannut ääliö.


Costa Concordia

No, olemme siis selvinneet ehjin nahoin kotiin ja nyt olen takaisin kylmässä ja sateisessa Suomen syksyssä. Huomisia syntymäpäiviä on mukava viettää työpäivän merkeissä (tai sitten ei ole..), mutta sitä ennen aion nauttia vielä tästä viimeisestä lomapäivästäni kotona. Hoidin tapojeni mukaisesti matkalaukun purkamisen pois alta heti herättyäni ja nyt kirjoittelen tätä postausta samalla kun katselen nauhoittamiani ohjelmia, pesen pyykkiä ja yritän totuttautua ajatukseen, että nyt kukaan ei käy petaamassa sänkyäni ja jätä sängylle pyyhkeistä taiteltuja eläimiä. Kukaan ei myöskään täytä vesilasiani, toivota jatkuvasti hyvää huomenta/päivää/illallista/yötä/päivää maissa yms. eikä kukaan juokse avaamaan oveani jos en löydä heti avaintani laukun syövereistä. On se rankkaa..

No ei vaan, onhan kotonakin kiva olla ja täytyy myöntää, että eilen oli ihana painaa pää omaan tyynyyn omassa sängyssä, vaikkei se ollutkaan yhtä valtava kuin jättimäinen sänkymme laivalla. Henkan meille valmiiksi jääkaappiin tekemät iltapalaleivät maistuivat todella herkullisilta ja olivat ehdottomasti parempia kuin huonepalvelun hyttiimme tuomat sandwichit. Oli myös kiva puhua suomea tänään kun kävin Ärrällä lataamassa matkakorttini. Matkailu on ihanaa, avartavaa ja totaalisen rentouttavaa, mutta myös kotona on kiva olla. Viikon kestäneellä luksusristeilyllä lataamani akut kestävät varmasti talven yli ja ihanat muistot mielessäni jaksan varmasti tarttua taas entistä tarmokkaammin arjen askareisiin.

Kirjoitan reissustamme vielä useita postauksia, joissa esittelen niin risteilyaluksemme kuin kaupungitkin joissa vierailimme. Tiedossa on ainakin ajelua hevosvaunuilla, skoolaamista shampanjabaarissa, kalojen aamiaisena toimimista (se oli aluksi vähän pelottavaa..), upeita maisemia, lukuisia herkutteluhetkiä ja monia muita mahtavia muistoja helteiseltä Välimereltä. Palataan siis aurinkoisiin tunnelmiin vielä myöhemmin!

Previous Post Next Post

2 Comments

  • Reply Aili Inkeli maanantai, lokakuu 1, 2012 at 22:44

    Vau, mikä reissu! Viilenevässä syksyssä mieltä lämmittävät jo etukäteen tulevat kertomuksesi keskeltä kesää.

    Luksuslaivasi kuuluu Suomessa rakennettuun kuuluisaan ”of the Seas” sarjaan – minkä tietysti tiesitkin – joten kipparin ja muun ohjaavan miehistön olisi pitänyt olla umpihulluja ja kaikkien yhtäaikaa umpikännissä saadakseen paatin nurin Välimerellä. Tietysti, jos ajaa täysillä kivikkoon, niin kaatuuhan siinä isompikin purkki…

    Runsain mitoin onnea syntymäpäivällesi! Töissä on pari päivää lupa leijua joka 20. sekunti lomafiiliksissä. Se on yhtä usein kuin miehet ajattelevat seksiä viimeisimmän tutkimuksen mukaan, ennen se oli joka 7. sekunti 😉

    • Reply Martina tiistai, lokakuu 2, 2012 at 15:27

      Kiitos! Olen leijunut tämän päivän vuorotellen lomafiiliksissä ja synttärifiiliksissä, joten yllättävän kivuttomasti on mennyt ensimmäinen työpäivä loman jälkeen. Aivot eivät tosin ole vielä täysissä voimissaan, joten helppojenkin työtehtävien suorittaminen on vaatinut hieman suurempia ponnisteluita kuin normaalisti. Mutta kyllä se tästä, huomenna olen varmasti jo paljon skarpimpi.

      Luottamus Suomessa rakennettuun laivaan oli tosiaan aiheellisesti kova (vaikka se onkin tehty Turussa) ja norjalainen kapteeni kuulosti paljon mukavammalta kuin italialainen kapteeni. En siis epäillyt hetkeäkään ettemmekö olisi turvassa, mutta kieltämättä samassa satamassa möllöttänyt Costa Cruisen purkki ei herättänyt ihan samanlaisia tuntemuksia..

      Toivotaan että kesäiset Välimeri-postaukset auttavat jaksamaan edes hitusen paremmin edessä möllöttävän kylmän ja pimeän talven! 🙂

    Leave a Reply