New York,  Yhdysvallat,  Yleinen

New Yorkin matkapäiväkirja – Vapaudenpatsas, Wall Street, China Town ja muuta

Seikkailumme Manhattanilla jatkuu New Yorkin kakkospostauksen myötä, joka on siis tämä teksti tässä, jota luet juuri parhaillaan. Ekassa osassa saavuimme kaupunkiin ja ihmettelimme sitä muun muassa illansuussa Brooklynista käsin sekä aamuvarhaisella Empire State Buildingista. Tällä kertaa lähdemme heti alkajaiseksi Staten Island Ferrylle moikkaamaan Vapaudenpatsasta ja katselemaan Manhattanin eteläkärkeä merellisestä näkövinkkelistä.

Staten Island Ferry on se sellainen oranssi lautta, joka on näkynyt monessa tv-ohjelmassa ja elokuvassa. Sillä matkustaminen on ilmaista ja se koukkaa aivan Vapaudenpatsaan vierestä. Siinäpä kaksi syytä, miksi lauttamatka on suosittu myös turistien keskuudessa eikä pelkästään Staten Islandilla asuvien työmatkan helpottajana. Meidän kohdalle osui mukavan tyhjä lautta, joten saimme rauhassa valita hyvän paikan, josta tsuumata Manhattanin edustalla möllöttävää patsasta.

Jos nyt rehellisiä ollaan, niin Vapaudenpatsas oli jos ei nyt varsinainen pettymys, niin hyvin vähän mihinkään suuntaan hetkauttava kaveri meren syleilyssä. Eniten yllätyin sitä, miten pieneltä se näyttää. Täytyy käydä tuijottelemassa patsasta vielä ihan vierestäkin Liberty Islandilla ennen kuin voin muodostaa siitä kunnollisen mielipiteen, mutta ohilipuvan lautan kannelta luotujen katseiden perusteella patsas oli vaatimattomampi kuin odotin. Ihan hieno, mutta ei yhtään niin vaikuttava kuin vieressä kohoavat pilvenpiirtäjät. Voi toki olla, että olin jo niin vaikuttunut ja pyörällä päästäni kaupungin mahtavuudesta, ettei yksi pieni patsas kyennyt enää herättämään minussa isoja tunteita.

Staten Islandilla hyppäsimme lautasta ulos, katselimme hieman ympärillemme ja pomppasimme takaisin Manhattanille lähtevään lauttaan, jossa keskityimme kuvaamaan sitä uskomattoman upeaa skylinea, jonka mahtavuutta ei kyllä mitenkään saanut ikuistettua kameralle. Se pitää kokea itse. Kokemisen arvoista on myös seikkailu Manhattanin eteläkärjessä sekä muualla Manhattanin lukuisilla erilaisilla alueilla, joista jokainen on aivan oma maailmansa.

Ensimmäiseksi saavuimme Wall Streetille, jossa puikkelehdimme pukumiesten seassa ja etsimme sitä härkää, joka ilmeisesti oli jossain ihan näkyvällä paikalla, mutta jota sokeat turistit eivät silti huomanneet. Ensi kerralla sitten..

Wall Streetilta suuntasimme kohti Ground Zeroa ja nappasimme kadun kulmasta myös hodarit välipalaksi, sillä Nykissä ei vaan voi käydä vierailematta hodarikojulla. Ground Zeron luota löytyi paloasema ja muistomerkki sekä eräs irkkubaari, johon piipahdimme sisään hetken mielijohteesta. Palloiltuamme tiemme tiskille päätimme ottaa viskit, mikä tuntui minusta hirveän hassulta. Nyt on arkipäivä, kello on jotain puolen päivän tienoilla ja kaikki ihmiset ovat töissä. Ja me juomme irkkubaarissa viskiä.


Toiset työskentelevät taukoamatta..


..kun toiset nauttivat lomastaan viskilasillisten äärellä.

Irkkubaarista poistumisen jälkeen jatkoimme eteläkärjessä seikkailua ja katselimme kiinnostuneina ympärillemme ja ylös kohti taivasta kurottavia pilvenpiirtäjiä. Hitsi että ne onkin korkeita! Italia-fani halusi käydä tietenkin Little Italyssa ja tottakai myös sen ympärillä oleva Chinatown piti kokea.

Matkalla aasialaisten kaupunginosaan bongasimme Titanicin muistomerkin eli pienen majakan lähellä rantaa. Se oli aika huomaamaton siinä möllöttäessään, emmekä jaksaneetkaan ihmetellä kauaa mokomaa pientä hökötystä vaan jatkoimme matkaa Chinatownin suuntaan.

Kohta vastaamme alkoi kävellä yhä enemmän ja enemmän aasialaisia ihmisiä ja arvelimme olevamme lähellä määränpäätämme. Chinatown yllätti ainakin minut olemalla ihan oma maailmansa keskellä Manhattania. Jos olisin tupsahtanut paikalle tietämättä missä olen, olisin voinut luulla olevani New Yorkin sijaan Kiinassa. Kiertelimmekin hitaasti Chinatownin katuja, ihmettelimme ruokakojujen monipuolista tarjontaa ja pysähdyimme katsomaan hautajaiskulkuetta, jonka ensimmäinen auto oli kuorrutettu valtavalla kukkamerellä ja keskellä kukkia möllötti iso kasvokuva vainajasta.


Little Italy

Jos löysimme Chinatownin helposti seuraamalla vastaantulevien aasialaisten virtaa ja suuntaamalla sinne, missä on eniten kylttejä, joita emme osaa lukea, oli Little Italy paljon vaikeampi löytää. Alue on niin pieni, oikeastaan vain yksi kadunpätkä keskellä Chinatownia, että tarvitsimme kartan apua löytääksemme pienen Italian keskellä Manhattania. Lopulta löysimme vaatimattoman kadun, jossa oli rivi italialaisia kuppiloita ja päräytimme sisään hauskimman näköiseen niistä. Tilasimme lasit punaviiniä, ja saimme isot piripintaan täytetyt viinilasit, joista piti hörppäistä osa pois ennen kuin sen uskalsi nostaa käteen. Näiden viinilasillisten kanssa kuluisi hieman enemmän aikaa, mutta mikäs tässä on lomalaisen hengaillessa.

Samalla kun siemailimme viiniä ja suunnittelimme hieman loppupäivän ohjelmaa, tarkastelimme ravintolaa tarkemmin ja huomasimme sen olevan aivan vinksallaan. Jokainen seinä oli killissä johonkin suuntaan, lattiassa oli rakoja ja paikka näytti siltä, että Iso paha susi voisi puhaltaa sen nurin. Mutta koska Isoa pahaa sutta ei ole olemassa, emme pelänneet ravintolan romahtamista, vaan tuumasimme, että vinksahtaneet seinät vain lisäsivät paikan omaleimaista tunnelmaa. Pidimme paikasta sen verran, että otimme vielä tuopilliset olutta ennen kuin jatkoimme matkaamme Katz’s Deliin.

Katz’s Delin jälkeen marssimme kaupan ja Starbucksin kautta hotellille lepuuttamaan kävelystä väsähtäneitä jalkojamme. Nukuimme pienet päiväunet ja jäimme katsomaan mielenkiintoista murhaajista kertovaa tv-ohjelmaa, kunnes ilta alkoi hämärtyä ja suuntasimme odottamaan nälkää jälleen yhteen irkkupubiin, jossa nautiskelimme oluet ja laskeskelimme missä mahdamme olla pian koittavana Pyhän Patrikin päivänä. Silloin pitäisi pukeutua vihreään ja etsiä Miami Beachilta joku kiva irkkupubi. Näin myös teimme, mutta se onkin sitten ihan oma tarinansa..

Kun nälkä alkoi hiipiä masuun etsimme kivan näköisen ravintolan, josta saa ostereita. Ostereita ja muita merenherkkuja syötyämme seikkailimme vielä hetken hotellin lähikaduilla, kävimme matkamuistokaupassa ja suuntasimme lähikahvilaan jälkiruoalle. Olenkin hehkuttanut syömiämme juustokakkuja täällä jo useaan otteeseen, mutta kerta vielä kiellon päälle: Nykin juustokakut ovat ihan törrrkeän herkullisia! Niitä minulla on ehkä kaikista eniten ikävä.

Seuraavassa osassa käymme tutustumassa Manhattanin pohjoisempiin osiin ja nautimme myös yöllisestä New Yorkista. Palatkaamme siis pian asiaan!

12 kommenttia

  • tatjaana

    Kiitos Martina, tätä jo odottelin. Minä, joka en osaa englantia, en ymmärrä, mitä skylinea tarkoittaa. Onko se horisontti? Voisin kysyä lapsiltani, mutta en viitsi vaivata heitä kaikella. Laitan omalta sivultani taas linkin tähän Sinun sivulle, esim. siksi, että voin kurkistaa tarvittaessa vinkkejäsi vaikka luulen, että poikani päättää, mihin mennään.
    Tatjaana

    • Martina

      Heippa taas Tatjaana! Skyline tarkoittaa horisonttia, taivaanrantaa tai siluettia. New Yorkissa skylinella tarkoitetaan Manhattanin pilvenpiirtäjien muodostamaa siluettia, joka on todella upean näköinen etenkin pimeällä. Kannattaa siis mennä katsomaan sitä vaikkapa Brooklynin puolelle. Uskoisin, että poikasi matkasuunnitelmiin Manhattanin pilvenpiirtäjien siluetin ihastelu kuuluu, sillä sitä ei voi jättää väliin kun matkustaa New Yorkiin. Ja jos menette vaikkapa Vapaudenpatsaalle näette skylinen sieltäkin.

  • Heidi

    Ihana New York! Mihin aikaan muuten olitte siellä? Näyttää sen verran syksyiselle, että varmaan talvella? Millainen lämpötila siellä oli siihen aikaan? Varattiin juuri liput joululomalle (Miami+New York), joten pitää varautua kahteen ihan eri lämpötilaan 🙂

    • Martina

      Me oltiin New Yorkissa maaliskuussa ja silloin siellä tarvitsi parikin pitkähihaista päällekkäin ettei tule vilu. Mekin suuntasimme Nykistä Miamiin ja sieltä vielä eteenpäin Karibian risteilylle, joten matkalaukku oli pullollaan eri lämpötiloihin sopivia vaatteita. Kannattaa harrastaa kerrospukeutumista. Minulla oli Nykissä päällä kesätoppi, ohut neule (tai kaksikin) sekä takki, joista toppeja käytin Miamin kuumuudessa päivällä ja ohuen neuleen otin mukaan muutamana vähän tuulisempana iltana Miamissa. Näin samoja vaatteita tuli käytettyä enemmän ja laukkuun jäi tilaa myös tuliaisille. Mukavaa matkan odotusta teille! 🙂

      • Heidi

        Kiitos! En kyllä jaksais odottaa! Olenkin katsellut, että joulu- ja maaliskuussa ois aika samanlaiset lämpötilat. Pitää joka tapauksessa varautua lämpimin vaattein. Viimeksi kun käytiin oli syyskuu ja todella lämmin, jopa lähemmäs 30… Ihan silleen kivakin, että nyt on ihan eri fiilis kun on talvi 🙂

        • Martina

          Joo, kaupunki tuntuu varmasti aivan erilaiselta eri vuodenaikoina. Seuraavaksi minä haluan Nykiin keväällä tai kesällä. 🙂

    • Martina

      En mäkään ole tehnyt sinne suuntaan kuin tämän yhden reissun. Aasiaan en ole sen sijaan matkustanut kertaakaan, joten seuraavaa kaukolomaa suunnitellessa käydään varmaan melkoinen taistelu idän ja lännen kesken. Jenkeissäkin olisi niin paljon paikkoja joissa haluaisin käydä, mutta onhan se vähän noloa etten ole käynyt koskaan edes Thaimaassa.

  • tatjaana

    Missä kuussa olitte New Yorkissa? Sulla on pitkähihainen asuste päällä. Mietin, että minkälaisia vaatteita siellä pitää olla syyskuun lopulla.

    • Martina

      Me oltiin New Yorkissa maaliskuussa, jolloin siellä on keskilämpötilojen mukaan paljon viileämpi kuin syyskuussa. Maaliskuun keskilämpötila New Yorkissa on 4-5 asteen paikkeilla ja syyskuussa noin 20 astetta, joten kesävaatteilla luulisi pärjäävän.

  • Yaelian

    Ihanaa nähdä paljon kuvia entisestä asuinkaupungistani(tai asuin kyllä Brooklynissä) .CHinatown on ihana ja tuolla Katzissa olen minäkin syönyt ,,,

    • Martina

      Minä olen aina salaa hieman kateellinen niille, jotka ovat asuneet New Yorkissa, vaikken varsinaisesti haluakaan muuttaa sinne itse. On vaan jotenkin niin siistiä ajatella, että joku voi sanoa sanoa New Yorkia kotikaupungikseen. 🙂