Suomen suurin matkablogiyhteisö

Ketoosikokeilu, päivä 6

Viimeinen dieettipäivä! Vihdoinkin! Ajatus siitä on tehnyt tästä maanantaista paljon siedettävämmän kuin normimaanantaista, sillä nyt olen voinut alkaa laskea tunteja siihen, kun eilen laukusta löytyneet kolme salmiakkikarkkia pääsevät suuhuni. Se tapahtuu heti aamulla (tai ehkä jo yöllä), mutta muuten minun pitää aloittaa normaali ruokavalio vähitellen, eikä ahtaa itseäni heti täyteen herkkuja. Pieneen kalori- ja hiilarimäärään tottunut mahani ei nimittäin tykkäisi siitä jos antaisin sille heti ison kasan suklaata, karkkia ja pullaa.

Mutta tosiaan, käydään nyt vielä läpi mitä viimeinen dieettipäivä on pitänyt sisällään. Aamulla vaaka kertoi painoa pudonneen 0,4 kiloa eli yhteensä viidessä päivässä on lähtenyt 2,6 kiloa, ja se kyllä myös tuntuu paljon kevyempänä olona. Huomenna selviää kuinka paljon painoa on pudonnut koko dieetin aikana ja kirjoitankin vielä yhteenvedon dieetistä joko huomenna tai hieman myöhemmin, sillä seuraavat pari päivää minulla on sen verran menoa, etten ole varma ehdinkö istua koneella kovinkaan paljon. Mutta katsotaan, ainakin viikon sisään uskallan luvata saavani yhteenvedon aikaiseksi.


Tältä näyttää aprikoosivanukas

Aamulla suuntasin vaa’alta suoraan keittiöön missä sutkutin aprikoosivanukasjauheen veteen ja työnsin mössön jääkaappiin aamutoimien ajaksi. Kun aamupala-aika koitti työpaikalla, mussutin puolet vanukkaasta (jonka muistin jopa ottaa mukaani jääkaapista, hyvä minä!) ja säästin loput iltapäivään. Aprikoosivanukaskin oli hyvää aivan kuten hänen suklainen kollegansakin, joten näyttää siltä, että keittojen lisäksi myös dieetin vanukkaat ovat herkullisia kavereita. Kiisselit ja etenkin se öllö pH-juoma ovatkin sitten asia erikseen, mutta palataan niihin vielä tarkemmin sitten yhteenvedossa.

Viimeinen pussikeittolounas ainakin tällä erää oli herkkusienen makuinen. Arvasin keiton olevan mieleeni ja jätin sen siksi viimeiselle päivälle, jolloin arvelin keittojen tursuavan jo korvista ulos. Tuunasin keittoa tuttuun tapaan jauhelihalla sekä Chili Explosionilla ja lounaan vihreää osuutta näyttelivät sulassa sovussa samassa pakasterasiassa hengailevat tavallinen kurkku ja suolakurkku.

Dieetin viimeiseksi pussikeitoksi valitsin ihan ensimmäiseksi syömäni keiton, nimittäin juustokeiton, joka on osoittautunut yhdeksi lemppareistani. Halusin päättää dieetin samalla keitolla millä olin sen aloittanutkin ja näin ympyrä sulkeutui. Pussikeittokiintiö on nyt pitkäksi aikaa täynnä, mutta en ylläty jos löydän itseni hieman myöhemmin ostamasta näitä samaisia pussikeittoja. Ne ovat nimittäin olleet oikein kelpo lounaita ja tämänkin päivän lounaan jälkeen nälkä loisti poissaolollaan pitkään. Iltapäivän puolikas vanukaskin tuli syötyä vain koska sitä sattui olemaan jäljellä, ja koska se maistuu hyvälle. Nälkään en sitä kuitenkaan syönyt.

Tänään olen käynyt itseni kanssa yllättävän paljon henkistä kamppailua siitä, vienkö dieetin loppuun asti vai en. Tottakai vien, sehän on ihan selvä, sillä jäljellä on enää tämä päivä ja olisin vihainen itselleni jos jättäisin leikin kesken nyt, kun olen sinnitellyt yksitoikkoisella ruokavaliolla jo niin monta päivää. Mikään olotilassani ei myöskään ole vaatinut minua syömään enemmän, sillä olen ollut kylläinen, hyvinvoiva ja tämän päivän pussiruoatkin ovat olleet kaikki mieluisia.
Mikä sitten mättää? No se, että sain päähäni pienen ajatuksen siitä, ettei sillä ole enää mitään väliä, syönkö viimeiset tunnit dieetin mukaan vai en.

En ymmärrä itseäni, sillä sehän on ihan typerä ajatus. Jos alkaisin syödä nyt normaalin ruokavalion mukaan, ryssisin muun muassa huomisaamun punnituksen, enkä saisi koskaan tietää paljonko olen pudottanut painoa koko dieetin aikana. Sitäpaitsi minulla on ollut kaikki valmiina illallista varten, sen kun vain keitän veden ja lämmitän jauhelihakasan mikrossa. Minun on siis helpompikin vetää dieetti loppuun ja aloitella vasta huomenna normaali ruokavalio. Ja niin aion todellakin tehdä. Silti takaraivossani häiritsee joku pikku kaveri, joka yrittää koko ajan kertoa minulle, että tämä dieetti on nyt nähty, syö vaan ne laukussa olevat salmiakit, ei se vaikuta enää mihinkään. Enkä syö perskele!

Viimeisenä dieettipäivänä uskaltauduin myös ruokakauppaan, joita olen vältellyt tähän asti tietoisesti kuin ruttoa. Tai kuin paikkaa, joka on täynnä houkutuksia niin kuin Suurimman pudottajan houkutustehtävissä ikään. Suurimmasta pudottajasta puheen ollen, katsoin sarjaa koko viikonlopun, sillä mielestäni se oli hyvää vertaistukea, vaikken suoranaisesti voikaan verrata itseäni ohjelman kilpailijoihin.

Tosiaan, kävin tänään kaupassa ja fiksuna tyttönä päätin sitten ostaa leipomistarpeita loppuviikkoa ajatellen. Ihan niin kuin siellä kaikkien ihanien ruokien keskellä ei olisi ollut muuten tarpeeksi vaikeaa seikkailla, vaan piti sitten napsia koriin suklaata, pähkinöitä, keksejä, karkkeja ja kaikkea muuta sellaista, mitä minun olisi tehnyt mieli ryhtyä ahmimaan heti kaupan ulkopuolella. Tungin leipomistarpeet kuitenkin kaappiin piiloon ja lohduttauduin jälleen kerran ajatuksella huomisen aamun kolmesta salmiakkikarkista, jotka suorastaan polttelevat käsilaukkuni uumenissa. Okei, taisin ostaa myös suklaapatukan huomiseksi ja ehkä vähän myös ruissnackseja, sillä näitä kahta herkkua minun on tehnyt eniten mieli dieetin aikana. Ja hei, olenhan minä ne ansainnutkin, kukaan ei voi olla eri mieltä. Kunhan en ahmi kaikkea kerralla, sillä siitä masu voi suuttua.

Yritin keksiä itselleni mahdollisimman paljon tekemistä illaksi, etten vaan miettisi liikaa kaapissa olevia herkkuja ja jotta saisin ajan kulumaan. Kuusi päivää ei ole koskaan tuntunut niin pitkältä kuin nyt. Varsinkin viimeiset kaksi päivää ovat olleet kuin nälkävuosi.

Kun kello oli tarpeeksi paljon illalla, keitin vettä ja tein itselleni viimeisen pussikeiton tällä erää. Juustoisen keiton kadotessa suuhuni hyvästelin EasyDietin mielessäni ja hymyilin onnellisena siitä, että dieetti on nyt ohi, selvisin siitä kunnialla ja huomenna saan palata jälleen normaaliin ruokavalioon. Hitsi, pakko myöntää että olen aika ylpeä itsestäni. En rehellisesti sanottuna luottanut kovin paljon itsekuriini, mutta näköjään se onkin lujempaa tekoa kuin olen ajatellut.

Ennen kuin listaan päivän sapuskat, haluan vielä kiittää lukijaani Tatjaanaa, joka on ollut hyvänä vertaistukena dieetin ajan. Hän aloitti samantyyppisen dieetin samaan aikaan kanssani ja raportoi edistymisestään kommentoimalla joka päivä postauksiini. Siitä sai yllättävän paljon henkistä tukea, kun tiesi, että jossain on joku toinenkin, joka kärvistelee samojen asioiden kanssa kuin minäkin. Haluankin tsempata Tatjaanaa jatkamaan hyvin alkanutta painonpudotusta, sillä hänellä on siihen myös muun muassa terveydellisiä syitä. Toivottavasti onnistut projektissasi ja mukavaa lomaa sitten kun se koittaa syyskuussa!

Aamiainen:
– Puolikas aprikoosivanukas ja hurjat 5 g suolakurkkua.

Lounas:
– Herkkusienikeitto, 50 g jauhelihaa, 50 g kurkkua ja 50 g suolakurkkua.

Välipala:
– Puolikas aprikoosivanukas ja 5 g suolakurkkua.

Illallinen:
– Juustokeitto, 50 g jauhelihaa ja 50 g suolakurkkua.

Lisäksi: Teetä, kahvia, kivennäisvettä, porejuoma, 100 g mehukeittoa ja omega 3 -kapseli.

Yhteensä 706 kaloria, 87 g proteiinia, 33 g hiilareita, 27 g rasvaa ja 17 g kuitua.

Tähän loppui siis ketoosikokeiluni, vaikka toisaalta tätä olisi kieltämättä helppo jatkaa pidempäänkin ja tekisinkin varmaan niin, mikäli kropassani olisi paljon ylimääräisiä kiloja. Nyt olen kuitenkin tyytyväinen tähän ja jätän dieetin hyvillä mielin taakseni. Palataan siihen yhteenvetoon tosiaan hieman myöhemmin, jolloin teille selviää myös pudonneiden kilojen kokonaismäärä sekä se, tulevatko kadonneet kilot takaisin heti kun palaan takaisin normaaliin ruokavalioon.


Tervetuloa huominen, minä odotan sinua!

Previous Post Next Post

4 Comments

  • Reply Tatjaana maanantai, heinäkuu 30, 2012 at 20:15

    Kiitos kiitoksista. Kiitoksesi auttavat minua jatkamaan. Tänään olen syönyt aamulla puuroa ja rahkaa+mansikoita, päivällä kaksi dieettipatukkaa (toisen kaupungilla, koska tuli kiire lähtö ja en kerinnyt syödä mitään ja menin luontaistuotekauppaani, josta ostin 15 Easy Diet tuotetta, joista kuusi on dieettipatukoita), muutaman ohuen broilerleikkeen ja kaksi tomaattia, aprikoosikiisselin ja tässä välissä join kahvit ja söin toisen patukan sekä nyt viimeisenä Thaikeiton . Kilokaloreita tuli melkein 1500 ja hiilareita yli 50. Saa nähdä aamulla paljonko painan, tänä aamuna viisari näytti 90,2 kg eli lähes kaksi kiloa on pudonnut ja tämähän on vasta viides dieettipäivä.
    Tatjaana

    • Reply Martina tiistai, heinäkuu 31, 2012 at 14:12

      Vau, melkein kaksi kiloa viidessä päivässä on tosi hyvin! Vaikka minun dieettini loppuikin, olet tervetullut tänne kertomaan kuulumisia ja toivoisinkin, että saan kuulla jatkossakin miten dieettisi etenee. 🙂

  • Reply Aili Inkeli tiistai, heinäkuu 31, 2012 at 00:53

    Hyvät hyssykät sentään… Tyydyn toteamaan ketoosikokeilustasi vain, että onneksi olet hengissä ja toivottavasti blogikuvissa näkemässäni solakassa olemuksessasi on vielä jotain jäljellä luun ja nahan välissä – jos ei muun, niin vaikka Henkan iloksi. Huh.

    • Reply Martina tiistai, heinäkuu 31, 2012 at 14:10

      Kiitos, olen hengissä ja voin hyvin. Paremmin jopa kuin ajattelin voivani tällaisen kituutuksen jälkeen. Näytän edelleen samalta kuin aiemminkin, joten ei huolta! En ole muuttunut luurangoksi. 🙂

    Leave a Reply