Suomen suurin matkablogiyhteisö

Baby Shower

Yllätimme isomahaisimman ystävämme eräänä lauantaipäivänä järkkäämällä hänelle vauvakutsut. Mistään jenkkityylisestä Baby Showerista mahan mittauksineen, vauvanukkejen vaipanvaihtokisoineen ja ilmapallomerineen ei ollut kyse, vaan muokkasimme juhlasta oman näköisemme mukavan rauhallisen illanvieton.

Aloitimme illan häätämällä pojat omille teilleen (Amarilloon kuulemma) ja nostamalla maljalliset kuohuvaa. Jokainen oli leiponut jotakin herkkua ja illan yksi pääteemoista olikin syöminen. Kuohuviinien kadottua parempiin suihin siirryimmekin pian keittiöön ja aloitimme herkuttelun teekupposilla sekä suolaisilla herkuilla. Tarjolla oli salaattia, ranskalainen kinkku-juustopiirakka sekä vegeversiona toiminut kasvis-juustopiirakka. Namskista.

Salaatin ja piirakan jälkeen nautimme jälkiruoan osa 1, joka sisälsi minun väkertämiäni Domino-muffinsseja (jaan ohjeen teille myöhemmin) sekä Maajussin morsiamen leipoman ihanan sydämen muotoisen chili-suklaakakun. Oli muuten ihan hemmetin hyvää. Kakussa oli ainakin minun makuuni juuri sopivasti potkua ja tarpeeksi paljon suklaata. Jälkeenpäin harmittaa kun en ottanut toista palaa, vaan tyydyin vain yhteen pieneen palaseen. Tyhmä minä.


Katsokaa nyt miten söpö se on.

Ensimmäisten ruokasatsien jälkeen pidimme pienen tauon ja lojuimme sohvalla niin vauvajutuista kuin muistakin aiheista höpötellen. Luimme tulevan vauvan horoskoopin ääneen ja veikkasimme tulokkaan syntymäajan, pituuden sekä painon ja annoimme tulevalle äidille hemmottelulahjakortin. Earth Hourin ajaksi sammutimme valot ja juttelimme kynttilän valossa muun muassa lapsuuden leikeistä ja pelkäämisestä. Pöydässä olleet karkit, suklaa ja popcornit katosivat pikkuhiljaa parempiin suihin, ja kun Earth Hour oli ohi, oli jälkiruoan numero 2 vuoro. Mitä sanoinkaan siitä syömisteemasta..

Teimme yhdessä köyhiä ritareita (tai siis kaksi teki ja kolme katsoi urpona vieressä), joita vedimme naamaamme ähkyyn asti. Allekirjoittaneen olo olikin kotiinlähdön hetkellä niin turpea, että päätin vaihtaa suunnittelemani kävelylenkin bussikyytiin. Lämpömittarin ilmoittamat pakkasasteet, myöhäinen lauantai-ilta sekä puheet pelkäämisestä (minä en varsinaisesti ole se ryhmän rohkein jäsen..) vahvistivat päätökseni jättää reippailun sikseen ja lyllertää ähkymahani kanssa bussipysäkille. Örh. Kotiin päästyäni uni maistui ja painoin pääni hymyillen tyynyyn mukavan illan muistot mielessäni. Sinä yönä näin oikein kauniita unia.

Previous Post Next Post

2 Comments

  • Reply rva ruusunen tiistai, huhtikuu 17, 2012 at 13:02

    Ei morjens noi dominocupcaket, ihania!

  • Reply Martina tiistai, huhtikuu 17, 2012 at 13:13

    Ne oli aika tosi hyvän makuisiakin! Vielä söpömpiä niistä saisi, jos laittaisi keksin ja muffinssin väliin jonkun ihanan kuorrutteen. Täytyy kokeilla sitä ensi kerralla, jolloin ajattelin testata samaa reseptiä minttudominoilla. Ja se reseptihän on tulossa tänne blogiinkin piakkoin.. 🙂

  • Leave a Reply