Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

Singapore

Singapore

Onnentunnetta ja orkideoja – Singapore Botanic Gardens

sunnuntai, 10 tammikuun, 2021

”Jos jossain on kesä niin täällä.” Näin olen kirjoittanut muistiin vuodentakaisena päivänä vierailustani Singaporen Botanic Gardensiin. Nyt puutarhassa otettuja lukuisia valokuvia uudelleen katsellessani mietin, kuinka olenkaan elänyt reissuillani upeita ja onnellisia päiviä. Ja kuinka paljon maailmassa on erilaisia kasveja, joista en tule koskaan kuulemaankaan. Tuona päivänä kuitenkin näin monta uutta lajia. Ja tietenkin lukuisia, toinen toistaan upeampia Singaporen kansalliskukkia, orkideoja.

Yli 150 vuotta sitten perustettu Singaporen kasvitieteellinen puutarha, Singapore Botanic Gardens julistettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 2015. Kokoa puutarhalla on yli 80 hehtaaria ja sen alueella voi valtavien orkideakokoelmien lisäksi tutustua muun muassa inkiväärikasveihin ja perinnepuihin. Katsellaanpa vähän!

Helikonioissa on usein suuret ja värikkäät kukat.

En ollut koskaan ennen ajatellut miltä inkiväärikasvit näyttävät.

 

Orkideapuutarha

Kasvitieteellisen puutarhan ehdoton helmi ovat sen orkideat, joiden risteyttämiseen puutarhassa on keskitytty jo vuodesta 1928 lähtien. Orkideapuutarhaan on muutaman dollarin pääsymaksu, mutta siitä ei todellakaan kannata tinkiä, varsinkin jos yhtään nauttii kukista, kauneudesta ja satumaisesta kesätunnelmasta.

Satumetsätunnelma.

Tämä lajike oli veikeän näköinen.

Orkideapuutarhan ikuinen kesä.

Tämä taisi olla yksi monesta suosikistani.

Useamman tunnin puistovierailun aikana suurin osa ajastani meni orkideapuutarhasta nauttimiseen ja erilaisten orkideojen kuvaamiseen. Puiston muu osa pintapuolisemman tutustumisen tasolle enkä kaikkia alueita jaksanut edes kiertää. Siksi en ihmettele yhtään sitä, miksi useamman kerran Singaporessa vierailevat haluavat palata tähän puutarhaan jokaisella vierailullaan.

Pidätkö orkideoista? Entä kuuluvatko puistot ja kasvitieteelliset puutarhat sinun vierailukohteisiisi matkoilla? 

Singapore

Kampong Glamin Masjid Sultan ja Haji Lane

sunnuntai, 4 lokakuun, 2020

Singaporen reissun värikylläisin kokemukseni oli ehdottomasti käyskentely Haji Lanella ja sen ympäristössä. Vastakohdaksi Haji Lanen boheemille värikkyydelle, sen lähellä olevan Arab Streetin toisella puolella pääsin moskeijavierailulle Kampong Glamin kulttuuriperintöalueen kuuluisaan moskeijaan. Vuonna 1824 rakennettu Masjid Sultan oli itselleni ensimmäinen moskeijavierailu ja sitä myötä hyppäys jälleen uuteen mielenkiintoiseen maailmaan.

Kun saavuin kävellen Singaporen arabikaupunginosaan Kampong Glamiin Little Indiasta, suuntasin ensimmäiseksi kultakupoliseen moskeijaan ja sen lähikaduille. Tässäpä kurkistus niihin maisemiin.

Moskeijan arkkitehtuurissa oli jotain samanaikaisesti yksinkertaista ja moni-ilmeistä.

Valmis moskeijavierailua varten. Vierailijat saavat ovelta kaavun lainaksi.

Kurkistus moskeijan rukoussaliin.

Moskeijan sisällä olevassa näyttelyssä oli esillö muun muassa koraanitekstejä.

Moskeijan edustalta lähtee kävelykatu, jossa on useita ravintoloita.

Kampong Glamin kulttuuriperintöalueen historiaa opastauluin esiteltynä.

Myös moskeijan lähialueella pääsee nauttimaan katutaiteesta.

Moskeija alueelta jatkoin matkaani Haji Lanelle, joka on sivukujineen pikkuputiikkien, baarien ja katutaiteen täyttämä iloinen sekamelska.

Haji Lanen värikäs taide kohtaa taustalla kohoilevat harmaat pilvenpiirtäjät.

Putiikkeja ja baareja.

Baarituolimuotia!

Ehdottomasti mun suosikkituoli!

Harmillisesti en päässyt istuskelemaan tähän hienoon baariin, koska olin liikkeellä aamupäivästä, jolloin baarit olivat vielä suljettuina.

Onneksi näiden ulkopöytien värikkäistä ilmeistä pääsi nauttimaan myös ohikulkijan roolissa.

Haji Lanella sai nähdä mitä inspiroivimpia taiteellisia sisustusratkaisuja.

Erään putiikin ulkopuolella komeili koristeellinen elefantti.

Tämä maalaus jäi ilmentämään minulle muistoissani Haji Lanen rouheaa värikkyyttä.

Vierailu Masjid Sultanissa ja käppäily Haji Lanen hispterikadulla ovat oivallinen esimerkki siitä, kuinka jopa samaan kaupunginosaan mahtuu kaksi täysin erilaista maailmaa. Tämä on osa Singaporen viehätystä ja matkailun mahtavuutta.

Ovatko nämä paikat sinulle tuttuja? 

Singapore

Intian värejä Singaporessa

lauantai, 29 elokuun, 2020

Alunperin intialaisten siirtolaisten asuinalue Little India on Singaporen väriläiskä, jonka tutustumiseen kannattaa käyttää hetki, jos sinne asti jonain päivänä tie käy. Itseäni miellyttivät erityisesti seinämaalaukset, kauniit katukyltit ja talojen koristeelliset yksityiskohdat. Olin liikkeellä suhteellisen aikaisin aamupäivästä, joten curryravintolat jäivät harmillisesti kokematta. Kaupunginosan tunnelmaa on jopa hieman vaikea sanoittaa, mutta kuvat kertokoot omaa tarinaansa.

Little Indian metroaseman läheisydessä voi ihailla värikkäitä lehmäaiheisia seinämaalauksia.

 

Oma suosikkini lehmämaalauksista.

Värikkäät talot katukuvassa

Kanat olivat myös suosittu aihe seinämaalauksissa.

Myös tavallista arkielämää oli kuvattu paljon maalauksissa.

Upeat lintumuraalit.

Sri Veeramakaliamman temppeli

Sri Veeramakaliamman temppeli

Temppelin maalaustaidetta

Katukuvassa näkyi sariin pukeutuneisia naisia.

Värikkäät norsupatsaat olivat valanneet erään pienen nurmialueen keskellä kaupunginosaa.

 

Räikeidenkin värien vastapainona muraaleissa oli käytetty myös maanläheisiä värejä.

Little Indian ainutlaatuiset katukyltit.

Koristeellisuutta ja pieniä yksityiskohtia.

Pastellisävyjä.

Rapistunutta kauneutta.

Värejä tuntui riittävän loputtomiin.

Oletko käynyt Singaporen Little Indiassa? Millaisia muistoja sinulla on paikasta?

Singapore

Gardens by the Bayn puita ihmettelemässä

lauantai, 15 elokuun, 2020

Kun aikanaan suunnittelin viime talven Aasian reissun kohteita, Singapore kuului ilmiselvänä listalle. Olin kuullut tästä kaupunkivaltiosta paljon positiivisia mielipiteitä ja sen maine itämaista ja länsimaista elämäntyyliä yhdistelevänä metropolina oli päästävä kokemaan paikanpäälle. Ja vaikka Singaporen monipuolisuudesta mainitaan jokaisesta siitä kertovasta artikkelista, ei sitä voi ymmärtää kuin menemällä paikanpäälle ja tutkimalla sen eri kaupunginosia. Ja ehdottomasti suosittelen tutustumista Singaporen historiaan esimerkiksi kansallismuseovierailun merkeissä, sitä kautta moni nykyisyyden asia näyttäytyy aivan uudessa valossa. Itse aloitin kuitenkin Singaporee tutustumisen Gardens by the Bayn nykyaikaisten puiden ihmettelyllä, sillä se oli ensimmäinen asia, minkä halusin nähdä tästä Kaakkois-Aasian modernista metropolista.

Kun olin Krabilta lähteneen aamupäivälennon jälkeen majoittunut Chinatownissa sijaitsevaan hostelliini ja syönyt lounaaksi mausteista kiinalaista munakoisoa, lähdin iltapäiväkävelylle kohti Gardens by the Bayta. Metro on ehdottoman kätevä Singaporessa ja kuljinkin paljon niiden viiden päivän aikana kun tutustuin eri alueisiin. Kävely on kuitenkin se tapa, jolla mieluiten lähden liikkeelle tutustuakseni itselleni uusiin paikkoihin. Kun otan jaloillani tuntumaa uuteen maaperään, sielu seuraa perässä ja tulen tietoisemmaksi siitä missä olen. Siellä minä ujo maalaistyttö pienestä savolaisesta kaupungista kävelin toisella puolella maailmaa suurkaupungin katuja. Moni on kutsunut sitä rohkeudeksi, minä kutsun sitä uteliaisuudeksi. Ja ennen kaikkea onnellisuudeksi.

Kävelymatkalla oli mahdollisuus kuvata Marina Bay Sands -hotellia useasta kuvakulmasta.

Kukkien kuvaamiselle pyhitetettyjä hetkiä.

Vuonna 2012 avatun Gardens by the Bay ulkoilmapuutarhan vetonauloina toimivat futuristiset teräksestä rakennetut superpuut, joiden runkoa pitkin kiemurtelevat elävät saniaiset ja muut trooppiset kasvit kohoavat superpuiden mukana useiden metrien korkeuteen. Kestävän kehityksen periaatteita noudatten rakennetun puutarhan superpuut on päällystetty aurinkokennoin, joilla kerätään energiaa tämän ainutlaatuisen puutarhan käyttöön.  Noin parikymmentämetriä maanpinnasta kulkee Skywalk, jota pitkin halukkaat pääsevät muutaman euron hintaan kulkemaan superpuulta toiselle. Itse tyydyin ihailemaan puita maantasalta, sillä jonot yläilmoihin ovat pitkät. Jätän väliin myöskin molemmat puutarhan lasikuvut, joihin on myös erillinen pääsymaksu. En siksi, että pääsymaksu olisi ollut liian kova, vaan siksi että iltapäivä alkoi olla jo pitkällä ja ihailtavaa ja tutkittavaa riitti ulkonakin. Puita, kukkia ja varoituksia alueella elävistä saukoista. Ulkoalueella on erilaisia teemapuutarhoja kiinalaisista puutarhoista palmumaailmoihin ja vesililjalampiin.

Muurahaisia maailmalla.

Aika kului ympäröivää ihmetellessä eri puolilla puistoa kävellen ja välillä puiston penkeillä loikoillen. Lämpöä riitti. Sielu huokaili painavana kiitollisuudesta nähdä tämäkin paikka. Olin jälleen kerran kiitollinen itselleni, että olin seurannut uteliaisuuttani ja lähtenyt katsomaan näitä paikkoja maailman toisella laidalla. Toivoin, että sisälläni oleva uteliaisuus säilyisi elämänkatsomuksenani eloni loppuun asti. Ja että aina jollakin muotoa uteliaisuus saisi täytettä, vastauksia, uusia pieniä kokemuksia elämän upeudesta. Antaen toivoa siitä, että kannatti jatkaa uuteen päivään silloinkin, kun tuntuu, että oma elämänpolku on liian raskas ja yksinäinen. Auringon hiljalleen laskiessa ulkopuutarhan tunnelma muuttui satumaiseksi ja taustalla kohoavan Marina Bay Sands- rakennuksen figuuri piti jälleen ikuistaa useasta kuvakulmasta.

Auringonlaskun aikaan.

Heijastuksia.

Marina Bays Sandsin katolla olevien puiden figuurit piirtyivät mukaan tähän hetkeen.

Straussin sävelet saattelivat valoketjuja superpuiden rungoilla kohti sen oksia. Garden Rhapsodyksi nimetty valoshow on alkanut. Ihmishahmot liikkuvat puiden välissä kävelyreittejä pitkin. Minä olen maassa, mutta samanaikaisesta jossain pienessä taivaassa. Tai ehkä sittenkin avaruudessa. Pimeyden, valojen tuikkeen ja klassisen musiikin yhdistelmä sellaisessa paikassa, jonne pääsystä on pitkään unelmoinut, tekevät paikasta entistä taianomaisemman. Jotain samaa koin edellisenä syksynä Reims’n katedraalilla. Niissä hetkessä sielussa huokaileva kiitollisuus saavuttaa uuden tason. Se nousee tyrskeen lailla pintaan ja saa kyyneleet kirpoaman silmiin. Sain vielä tämänkin kokea. Nähdä nämä puut ja sen kuinka ne muuttavat väriään pimeässä Singaporen illassa.

Avaruudellinen vihreys.

Sininen hetki.

Valoshown päätyttyä lähdin satojen muiden ihmisten tavoin etsimään reittiäni läheiselle metroasemalle, jotta pääsisin kulkupelillä kätevästi takaisin Chinatowniin. Reitti vei Marina Bays Sands hotellin lävitse ja ennen sitä ihmisjoukko pysähtyi kuvaamaan puiston ja hotellin välisen Dragonfly laken valopallomerta.

Dragonfly lake

Ajatuksena oli tulla joku aamupäivä lasikupujen puutarhoille uudelleen, mutta sehän jäi, kun Singaporen muut nähtävyydet veivät mennessään. Näin silti yhden illan aikana enemmän kuin olin ajatellut, sain enemmän irti kiitollisuudesta kuin aiemmassa elämässäni tavallisena tammikuun keskiviikkona. Oman elämän uteliaisuusseikkailut olivat jälleen hyvässä vauhdissa, kiitos siitä superpuut!

Muista Singaporen kokemuksista lisää seuraavissa postauksissa!