Suomen suurin matkablogiyhteisö
Monthly Archives

Singapore

Intian värejä Singaporessa

lauantai, 29 elokuun, 2020

Alunperin intialaisten siirtolaisten asuinalue Little India on Singaporen väriläiskä, jonka tutustumiseen kannattaa käyttää hetki, jos sinne asti jonain päivänä tie käy. Itseäni miellyttivät erityisesti seinämaalaukset, kauniit katukyltit ja talojen koristeelliset yksityiskohdat. Olin liikkeellä suhteellisen aikaisin aamupäivästä, joten curryravintolat jäivät harmillisesti kokematta. Kaupunginosan tunnelmaa on jopa hieman vaikea sanoittaa, mutta kuvat kertokoot omaa tarinaansa.

Little Indian metroaseman läheisydessä voi ihailla värikkäitä lehmäaiheisia seinämaalauksia.

 

Oma suosikkini lehmämaalauksista.

Värikkäät talot katukuvassa

Kanat olivat myös suosittu aihe seinämaalauksissa.

Myös tavallista arkielämää oli kuvattu paljon maalauksissa.

Upeat lintumuraalit.

Sri Veeramakaliamman temppeli

Sri Veeramakaliamman temppeli

Temppelin maalaustaidetta

Katukuvassa näkyi sariin pukeutuneisia naisia.

Värikkäät norsupatsaat olivat valanneet erään pienen nurmialueen keskellä kaupunginosaa.

 

Räikeidenkin värien vastapainona muraaleissa oli käytetty myös maanläheisiä värejä.

Little Indian ainutlaatuiset katukyltit.

Koristeellisuutta ja pieniä yksityiskohtia.

Pastellisävyjä.

Rapistunutta kauneutta.

Värejä tuntui riittävän loputtomiin.

Oletko käynyt Singaporen Little Indiassa? Millaisia muistoja sinulla on paikasta?

Singapore

Gardens by the Bayn puita ihmettelemässä

lauantai, 15 elokuun, 2020

Kun aikanaan suunnittelin viime talven Aasian reissun kohteita, Singapore kuului ilmiselvänä listalle. Olin kuullut tästä kaupunkivaltiosta paljon positiivisia mielipiteitä ja sen maine itämaista ja länsimaista elämäntyyliä yhdistelevänä metropolina oli päästävä kokemaan paikanpäälle. Ja vaikka Singaporen monipuolisuudesta mainitaan jokaisesta siitä kertovasta artikkelista, ei sitä voi ymmärtää kuin menemällä paikanpäälle ja tutkimalla sen eri kaupunginosia. Ja ehdottomasti suosittelen tutustumista Singaporen historiaan esimerkiksi kansallismuseovierailun merkeissä, sitä kautta moni nykyisyyden asia näyttäytyy aivan uudessa valossa. Itse aloitin kuitenkin Singaporee tutustumisen Gardens by the Bayn nykyaikaisten puiden ihmettelyllä, sillä se oli ensimmäinen asia, minkä halusin nähdä tästä Kaakkois-Aasian modernista metropolista.

Kun olin Krabilta lähteneen aamupäivälennon jälkeen majoittunut Chinatownissa sijaitsevaan hostelliini ja syönyt lounaaksi mausteista kiinalaista munakoisoa, lähdin iltapäiväkävelylle kohti Gardens by the Bayta. Metro on ehdottoman kätevä Singaporessa ja kuljinkin paljon niiden viiden päivän aikana kun tutustuin eri alueisiin. Kävely on kuitenkin se tapa, jolla mieluiten lähden liikkeelle tutustuakseni itselleni uusiin paikkoihin. Kun otan jaloillani tuntumaa uuteen maaperään, sielu seuraa perässä ja tulen tietoisemmaksi siitä missä olen. Siellä minä ujo maalaistyttö pienestä savolaisesta kaupungista kävelin toisella puolella maailmaa suurkaupungin katuja. Moni on kutsunut sitä rohkeudeksi, minä kutsun sitä uteliaisuudeksi. Ja ennen kaikkea onnellisuudeksi.

Kävelymatkalla oli mahdollisuus kuvata Marina Bay Sands -hotellia useasta kuvakulmasta.

Kukkien kuvaamiselle pyhitetettyjä hetkiä.

Vuonna 2012 avatun Gardens by the Bay ulkoilmapuutarhan vetonauloina toimivat futuristiset teräksestä rakennetut superpuut, joiden runkoa pitkin kiemurtelevat elävät saniaiset ja muut trooppiset kasvit kohoavat superpuiden mukana useiden metrien korkeuteen. Kestävän kehityksen periaatteita noudatten rakennetun puutarhan superpuut on päällystetty aurinkokennoin, joilla kerätään energiaa tämän ainutlaatuisen puutarhan käyttöön.  Noin parikymmentämetriä maanpinnasta kulkee Skywalk, jota pitkin halukkaat pääsevät muutaman euron hintaan kulkemaan superpuulta toiselle. Itse tyydyin ihailemaan puita maantasalta, sillä jonot yläilmoihin ovat pitkät. Jätän väliin myöskin molemmat puutarhan lasikuvut, joihin on myös erillinen pääsymaksu. En siksi, että pääsymaksu olisi ollut liian kova, vaan siksi että iltapäivä alkoi olla jo pitkällä ja ihailtavaa ja tutkittavaa riitti ulkonakin. Puita, kukkia ja varoituksia alueella elävistä saukoista. Ulkoalueella on erilaisia teemapuutarhoja kiinalaisista puutarhoista palmumaailmoihin ja vesililjalampiin.

Muurahaisia maailmalla.

Aika kului ympäröivää ihmetellessä eri puolilla puistoa kävellen ja välillä puiston penkeillä loikoillen. Lämpöä riitti. Sielu huokaili painavana kiitollisuudesta nähdä tämäkin paikka. Olin jälleen kerran kiitollinen itselleni, että olin seurannut uteliaisuuttani ja lähtenyt katsomaan näitä paikkoja maailman toisella laidalla. Toivoin, että sisälläni oleva uteliaisuus säilyisi elämänkatsomuksenani eloni loppuun asti. Ja että aina jollakin muotoa uteliaisuus saisi täytettä, vastauksia, uusia pieniä kokemuksia elämän upeudesta. Antaen toivoa siitä, että kannatti jatkaa uuteen päivään silloinkin, kun tuntuu, että oma elämänpolku on liian raskas ja yksinäinen. Auringon hiljalleen laskiessa ulkopuutarhan tunnelma muuttui satumaiseksi ja taustalla kohoavan Marina Bay Sands- rakennuksen figuuri piti jälleen ikuistaa useasta kuvakulmasta.

Auringonlaskun aikaan.

Heijastuksia.

Marina Bays Sandsin katolla olevien puiden figuurit piirtyivät mukaan tähän hetkeen.

Straussin sävelet saattelivat valoketjuja superpuiden rungoilla kohti sen oksia. Garden Rhapsodyksi nimetty valoshow on alkanut. Ihmishahmot liikkuvat puiden välissä kävelyreittejä pitkin. Minä olen maassa, mutta samanaikaisesta jossain pienessä taivaassa. Tai ehkä sittenkin avaruudessa. Pimeyden, valojen tuikkeen ja klassisen musiikin yhdistelmä sellaisessa paikassa, jonne pääsystä on pitkään unelmoinut, tekevät paikasta entistä taianomaisemman. Jotain samaa koin edellisenä syksynä Reims’n katedraalilla. Niissä hetkessä sielussa huokaileva kiitollisuus saavuttaa uuden tason. Se nousee tyrskeen lailla pintaan ja saa kyyneleet kirpoaman silmiin. Sain vielä tämänkin kokea. Nähdä nämä puut ja sen kuinka ne muuttavat väriään pimeässä Singaporen illassa.

Avaruudellinen vihreys.

Sininen hetki.

Valoshown päätyttyä lähdin satojen muiden ihmisten tavoin etsimään reittiäni läheiselle metroasemalle, jotta pääsisin kulkupelillä kätevästi takaisin Chinatowniin. Reitti vei Marina Bays Sands hotellin lävitse ja ennen sitä ihmisjoukko pysähtyi kuvaamaan puiston ja hotellin välisen Dragonfly laken valopallomerta.

Dragonfly lake

Ajatuksena oli tulla joku aamupäivä lasikupujen puutarhoille uudelleen, mutta sehän jäi, kun Singaporen muut nähtävyydet veivät mennessään. Näin silti yhden illan aikana enemmän kuin olin ajatellut, sain enemmän irti kiitollisuudesta kuin aiemmassa elämässäni tavallisena tammikuun keskiviikkona. Oman elämän uteliaisuusseikkailut olivat jälleen hyvässä vauhdissa, kiitos siitä superpuut!

Muista Singaporen kokemuksista lisää seuraavissa postauksissa!