Suomen suurin matkablogiyhteisö
Kuala Lumpur

Kuala Lumpurin Forest Eco Park – sademetsää ja pilvenpiirtäjäreunoja

sunnuntai, 12 huhtikuun, 2020

Kuala Lumpur ei alunalkujaan kuulunut lainkaan Aasian reissusuunnitelmiini. Malesian pääkaupunkia oli kuvailtu jopa hiukan tylsäksi ja mitäänsanomattomaksi kohteeksi Bangkokin ja Singaporen rinnalla, mutta toisaalta kaupungissa tuntui olevan muutamia mielenkiintoisia kohteita, joiden näkemistä tuskin katuisin. Ja koska tarvitsin jonkun kohteen poistua Thaimaasta kolmenkymmenen päivän maassa olon jälkeen palatakseni sinne joulunviettoon, nousi Kuala Lumpur varteenotettavaksi vaihtoehdoksi.  Siispä suuntasin viideksi päiväksi pilvenpiirtäjien kaupunkiin, jonka muistan kyllä muustakin, kuten ensimmäisen iltapäivän rankkasadekuurosta ja kaupungin painostavan trooppisesta ilmanalasta.

Yksi etukäteen houkuttelevimmista paikoista Kuala Lumpurissa oli KL Forest Eco park, aivan ydinkeskustan kupeessa oleva palanen aitoa sademetsää. Matka majapaikastani puiston portille kesti kävellen noin kymmenisen minuuttia ja tämän ylämäkivoittoisen matkan aikana kohtasin muun muassa rinteestä tielle rymyävän apinaperheen. Puiston sisäänpääsyalue on aivan KL Towerin kupeessa, jonne päästäkseen kävelijän on kiivettävä se samainen apinaperheen valloittama ylämäki. Itse jätin teletornivierailun välistä ja suuntasin vehreiden puiden sekaan risteileville sademetsäpoluille.

Kuala Lumpurin keskustassa voi nauttia palasen verran sademetsäelämää.

KL Tower, joka tunnetaan myös nimellä Menara Kuala Lumpur, on kaupungin tunnetuimpia rakennuksia.

Canapy walk on lyhyehkö riippusiltareitti, joka mutkittelee korkealla puiden lomassa. Riippusiltojen välissä on pienet tornit, joissa liikutaan rappusia pitkin korkeudelta toiselle. Linnunlaulu ja puiden lehtien havina saattelee kulkijaa. Varjot ja auringonpaiste vuorottelevat. Samaan aikaan olen keskellä metsän vehreyttä ja kaupunkimaisemaa. Näkökenttään piirtyvät pilvenpiirtäjät muistuttavat, että sademetsäpuiden lisäksi minua ympäröi lähes kahden miljoonan asukkaan moderni suurkaupunki.

Canapy walkilla riitti muitakin kävelijöitä, vaikka puisto oli yllättävän rauhallinen.

Soolomatkailijan selfie

Riippusiltareitin lisäksi kävelytreittejä kulkee toki myös maantasalla. Niiden varrella on kyltein merkattu puistossa kasvavia puulajeja. Kuitenkin eräskin reitti tuntui liian synkältä ja huonosti hoidetulta lähdettäväksi kiertämään sitä yksin, varsinkin kun olin hetkeä aiemmin lukenut varoituskyltin puistossa elävistä ihmiselle vaarallisista eläinlajeista. Käärmeitä ja skorpioneja, trrrr.

Kaupunkimaiseman ja alkuperäisen sademetsäluonnon välistä kontrastia.

Vaellusta puiden korkeudella.

Korkeuksissa.

Olivatko nämä sitten kauneimmat koskaan näkemäni maisemat? Eivät. Mutta tietyllä tavalla puistovierailu oli kokemuksena yksi ihmeellisimmistä. Kontrasti alkuperäisen sademetsäluonnon ja modernien pilvenpiirtäjien välillä trooppisen ilmaston keskellä herättää Sisä-Suomessa kuusimetsän keskellä kasvaneelle jotain samankaltaista ihmetystä kuin Afrikan laajat savannit tai Keski-Euroopan mahtipontiset katedraalit. Se ihmetys sisältää ajatuksia siitä, kuinka ympäri laajan maailman löytyy toinen toistaan erilaisempia kosketuspintoja sisältäviä luonnon luomia maisemia ja ihmisen toteuttamia rakennelmia. Ja siitä, kuinka nämä erilaiset ympäristöt luovat matkailijan sisälle sitä kokemusmaailmaa, joka vastaa pienen yksittäisen ihmisen loputtomaan uteliaisuuden kutsuun maailman ja elämän monimuotoisuutta kohtaan. Uteliaisuus herättää reissaajan mielenkiinnon jotain kohdetta kohtaan ja kosketuspinnat luovat kohteille henkilökohtaisia merkityksiä. Minua sademetsäkohtaus kaupunkikohteen keskellä muistutti siitä, että vaikka olen innokas kaupunkilomailija ja kulttuurikohteiden koluaja, on vielä tärkeämpää päästä välillä luonnon ytimeen. Siten elämässä säilyy eteenpäin työntävä voima ja ihmisyyden hedelmällisin kasvualusta.

You Might Also Like

10 Comments

  • Reply Piyya/ Levoton Sielu Maailmalla maanantai, 13 huhtikuun, 2020 at 08:51

    Kovasti mietin tuolla käyntiä oman kahden päivän vierailulla Kuala Lumpurissa. Jäi kuitenkin väliin, joten oli kiva päästä sinun matkaan. Tuo sademetsän ja pilvenpiirtäjien kontrasti viehättää myös minua. Ihan yhtä lailla olisi kävely maan tasalla polkuja pitkin jäänyt välistä. Näin oli oikein hyvä päästä ruudun toiselta puolelta käymään tuossa puistossa.

    • Reply reetaeevi perjantai, 17 huhtikuun, 2020 at 06:45

      Kiva että pääsit tällä tavoin kuvien välityksellä piipahtamaan puistossa 😊

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin maanantai, 13 huhtikuun, 2020 at 23:31

    Vaikuttaa mukavalta kohteelta hetkelliseen rauhoittumiseen suurkaupungin vilinästä. Varsin rauhallinenkin se ilmeisesti oli?

    • Reply reetaeevi perjantai, 17 huhtikuun, 2020 at 06:47

      Rauhallista oli. Joitakin muita ihmisiä alueella näin mutta ei missään nimessä mitään väenpaljoutta 😊

  • Reply Paratiisireportteri keskiviikko, 15 huhtikuun, 2020 at 11:16

    Toivottavasti tulevaisuuden kaupungit ovat tällaisia – aivan kaupungin ytimessäkin on metsää tai viidakkoa omina saarekkeinaan. Ja keskustan ulkopuolella vielä lisää luontoa.

    • Reply reetaeevi perjantai, 17 huhtikuun, 2020 at 06:50

      Samaa toivon, viheralueet ovat niin monella tapaa tärkeitä. Ja ihmisten helppo pääsy niihin. Alueelle oli ilmainen sisäänpääsy tuolloin joulukuussa 2019, mutta aivan kun oisin jostain lukenut, että sinne olisi nykyään pääsymaksu. Karsii varmasti kävijöitä jos pääsymaksuun ovat päätyneet.

  • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning lauantai, 18 huhtikuun, 2020 at 11:51

    Tääpä olikin hyvä vinkki! Ollaan välillä mietitty miehen kaa reissaamista Aasiaan, ja Malesia on ollu yhtenä etappivaihtoehtona. Kuala Lumpurissa jos vaihtaa konetta, niin vois käydä ehdottomasti täällä puistossa. Kiva että metsää on jätetty kaupungin keskelle, eikä kaikkea ole laitettu sileäksi.
    Ps. Muakin jaksaa aina ihmetyttää ne Keski-Amerikan katedraalit. Viime syksynä kun reissasin Euroopan läpi, kävin monessa kirkossa ihmettelemässä koristeita ja prameutta 🙂 Myös Kreikassa ortodoksikirkot on täynnä mitä runsaimpia koristeluita ja kirkkoesineistöä.

    • Reply reetaeevi perjantai, 24 huhtikuun, 2020 at 09:23

      Mä sain Kuala Lumpurissa kulumaan päiviä ihan vaan ihmetellen vaikka ei ollutkaan maailman kauneimmasta kaupungista mielestäni kyse. Tuo puisto oli kiva kokemus, samoin hop on hop off -bussiajelu. Ja ehdottomasti suosittelen käymistä Batu Cavesilla. Lisää KL kokemuksia tulossa blogiin lähiviikkoina!

  • Reply Anna K. - Kaukaa haettua lauantai, 18 huhtikuun, 2020 at 21:04

    Siis mitä mitä? Enpä tiennytkään että tuollainen puisto on ollut KL Towerin vieressä, vaikka itse oon nimenomaan siellä käynyt, jopa sisällä maisemia ihailemassa. Tosi kivan näköisiä nuo riippusillat ja kontrasti pilvenpiirtäjiin tekee puistosta tosi erikoisen paikan.

  • Reply reetaeevi tiistai, 21 huhtikuun, 2020 at 15:08

    Juu kyllä KL Towerin kupeesta tällainen puisto löytyy 🙂

  • Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.