Suomen suurin matkablogiyhteisö
Singapore

Onnentunnetta ja orkideoja – Singapore Botanic Gardens

sunnuntai, tammikuu 10, 2021

”Jos jossain on kesä niin täällä.” Näin olen kirjoittanut muistiin vuodentakaisena päivänä vierailustani Singaporen Botanic Gardensiin. Nyt puutarhassa otettuja lukuisia valokuvia uudelleen katsellessani mietin, kuinka olenkaan elänyt reissuillani upeita ja onnellisia päiviä. Ja kuinka paljon maailmassa on erilaisia kasveja, joista en tule koskaan kuulemaankaan. Tuona päivänä kuitenkin näin monta uutta lajia. Ja tietenkin lukuisia, toinen toistaan upeampia Singaporen kansalliskukkia, orkideoja.

Yli 150 vuotta sitten perustettu Singaporen kasvitieteellinen puutarha, Singapore Botanic Gardens julistettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 2015. Kokoa puutarhalla on yli 80 hehtaaria ja sen alueella voi valtavien orkideakokoelmien lisäksi tutustua muun muassa inkiväärikasveihin ja perinnepuihin. Katsellaanpa vähän!

Helikonioissa on usein suuret ja värikkäät kukat.

En ollut koskaan ennen ajatellut miltä inkiväärikasvit näyttävät.

 

Orkideapuutarha

Kasvitieteellisen puutarhan ehdoton helmi ovat sen orkideat, joiden risteyttämiseen puutarhassa on keskitytty jo vuodesta 1928 lähtien. Orkideapuutarhaan on muutaman dollarin pääsymaksu, mutta siitä ei todellakaan kannata tinkiä, varsinkin jos yhtään nauttii kukista, kauneudesta ja satumaisesta kesätunnelmasta.

Satumetsätunnelma.

Tämä lajike oli veikeän näköinen.

Orkideapuutarhan ikuinen kesä.

Tämä taisi olla yksi monesta suosikistani.

Useamman tunnin puistovierailun aikana suurin osa ajastani meni orkideapuutarhasta nauttimiseen ja erilaisten orkideojen kuvaamiseen. Puiston muu osa pintapuolisemman tutustumisen tasolle enkä kaikkia alueita jaksanut edes kiertää. Siksi en ihmettele yhtään sitä, miksi useamman kerran Singaporessa vierailevat haluavat palata tähän puutarhaan jokaisella vierailullaan.

Pidätkö orkideoista? Entä kuuluvatko puistot ja kasvitieteelliset puutarhat sinun vierailukohteisiisi matkoilla? 

Thaimaa Thaimaan temppeleillä

Wat Pho – suurenmoisuuden ja pienten yksityiskohtien valtakunta

sunnuntai, marraskuu 15, 2020

Bangkokin ehdottomasti kiinnostavimpina kohteina pidin etukäteen sen temppeleitä ja ne olivatkin paikkoja, mistä minulle jäi ne sykähdyttävimmät ja kauneimmat muistot. Seuraavaksi mennään muistelumatkalle Wat Pho temppeliin, joka on kuuluisa makaavasta Buddhastaan. Minut siellä hurmasivat ennen kaikkea lukuisat joogaavat patsaat ja korkeuksiin nousevien stupatornien värikkyys pienine yksityiskohtineen.

Vuosi sitten vietin vajaa pari tuntia Wat Phon temppelialueella hiljalleen kuumenevassa ilmanalassa muutama päivä sen jälkeen kun Suomen marraskuu oli jäänyt taakse. Vastakohtana harmaudelle ja pimeille päiville olin saapunut johonkin itselleni entuudestaan lähes tuntemattomaan värien ja muotojen harmoniaan, joka kaikessa runsaudessaan toimi rauhoittavana paikkana. Ihmeteltävää ja valokuvattavaa löytyi niin paljon, että tässä Bangkokin vanhimmassa ja suurimmassa temppelikompleksissa viettäisi mielellään uudelleen tovin jos toisenkin.

Temppelialueella oli lukuisia kiinalaistyylisiä patsaita.

Temppelialueen puiden kätköissä pienemmät patsaat muun muassa joogasivat.

Jo pelkkä yksittäisen kukan väri sai pysähtymään pitkäksi toviksi.

Temppelialueen monivivahteinen ja sekavakin arkkitehtuuri sisältää paljon myös tätä thaimaalaisittain hyvin yleistä temppelien koristeellista ja kullanhohtoista tyyliä.

Tässä puolestaan väriltään vaatimatonta, mutta vaikuttavan kaunista.

Osa pienten patsaiden ilmeistä oli synkkiä, mutta tässä hehkuvaa iloisuutta.

Wat Pho temppelialueen rakentamisen alkuajankohta on tuntematon, mutta se oli olemassa jo nykyisen Thaimaan ensimmäisen Chakri-dynastiaan kuuluneen Rama I:n noustessa valtaan vuonna 1782, jolloin myös Bangkokista tuli Thaimaan pääkaupunki. Rama I kuitenkin uudisti temppeliä merkittävästi ja siitä tuli hänen päätemppelinsä. Rama I hallitsijakauden jälkeen monet hänen seuraajansa jättivät kukin oman jälkensä temppelialueen rakennushistoriaan. Wat Phota pidetään myös Thaimaan ensimmäisenä julkisena kouluna, jonka oppimateriaalina ovat toimineet temppelirakennusten seinillä tähän päivään asti säilyneet piirustukset muun muassa ihmiskehosta ja sen energiakanavista. Nykyään temppelissä toimii Thaimaan arvostetuin thaihierontakoulu.

Temppelin seinän piirrokset ovat nykyään osa UNESCO:n Maailman muisti -ohjelmaa, joka tarkoituksena on suojella maailman asiakirjallista ja kirjallista kulttuuriperintöä.

Usean hallitsijan mieltymykset ja aikakaudet näkyvät temppelialueen moni-ilmeisessä rakennusarkkitehtuurissa.

Mainio joogaympäristö.

Syvemmällä temppelialueen uumenissa taivasta kohti kohoaa neljä muista suurempaa stubatornia (kaakkoisaasialaisittain näitä kutsutaan myös nimellä chedi), jotka on temppelialueen monien pienempien stupien tavoin koristeltu mosaiikkityylillä. Näiden yli neljänkymmenen metrin mittaisten stubien värimaailma on monipuolinen eikä koristeellisuudessakaan ole säästelty. Nämä neljä stupaa on omistettu Thaimaata edelleen hallitsevan Chakri-dynastian neljälle ensimmäiselle kuninkaalle, jotka ensimmäisen Rama I:n jälkeen olivat Rama II, Rama III ja Rama IV. Jokaisen kuninkaan tuhkat on haudattu omaan kullekin kuninkaalle omistettuun stupaansa.

Korkeuksiin kohoavaa kauneutta.

Hymy stupatornien keskellä.

Tunnetuin Wat Phon temppeli on makaavasta Buddhastaan, joka 46 metriä pitkänä ja 15 metriä korkeana lepää yhdessä temppelialueen rakennuksista. Rakennuksen sisään mennään buddhalaisuutta kunnioittaen ilman kenkiä ja vaikka tungos on mahtipontisen, kultaisen Buddha-patsaan ympärillä on hiukan ahdistava, onnistun nappaamaan muutaman kelvon valokuvan.

Lepäävä Buddha on yksi Thaimaan suurimmista Buddha-patsaista.

Kuningas Rama III rakennutti temppeliin lepäävä Buddha-patsaan 1830-luvulla.

Buddhan valtavat ja taidokkaasti helmiäiskoristellut kantapohjat.

Lopuksi vielä katsaus mosaiikkimaisesti koristelluiden stubien värikkäisiin yksityiskohtiin.

Oletko vieraillut Wat Pho temppelissä? Mikä on ollut mieleisin temppelivierailusi Thaimaassa?

 

 

 

 

Singapore

Kampong Glamin Masjid Sultan ja Haji Lane

sunnuntai, lokakuu 4, 2020

Singaporen reissun värikylläisin kokemukseni oli ehdottomasti käyskentely Haji Lanella ja sen ympäristössä. Vastakohdaksi Haji Lanen boheemille värikkyydelle, sen lähellä olevan Arab Streetin toisella puolella pääsin moskeijavierailulle Kampong Glamin kulttuuriperintöalueen kuuluisaan moskeijaan. Vuonna 1824 rakennettu Masjid Sultan oli itselleni ensimmäinen moskeijavierailu ja sitä myötä hyppäys jälleen uuteen mielenkiintoiseen maailmaan.

Kun saavuin kävellen Singaporen arabikaupunginosaan Kampong Glamiin Little Indiasta, suuntasin ensimmäiseksi kultakupoliseen moskeijaan ja sen lähikaduille. Tässäpä kurkistus niihin maisemiin.

Moskeijan arkkitehtuurissa oli jotain samanaikaisesti yksinkertaista ja moni-ilmeistä.

Valmis moskeijavierailua varten. Vierailijat saavat ovelta kaavun lainaksi.

Kurkistus moskeijan rukoussaliin.

Moskeijan sisällä olevassa näyttelyssä oli esillö muun muassa koraanitekstejä.

Moskeijan edustalta lähtee kävelykatu, jossa on useita ravintoloita.

Kampong Glamin kulttuuriperintöalueen historiaa opastauluin esiteltynä.

Myös moskeijan lähialueella pääsee nauttimaan katutaiteesta.

Moskeija alueelta jatkoin matkaani Haji Lanelle, joka on sivukujineen pikkuputiikkien, baarien ja katutaiteen täyttämä iloinen sekamelska.

Haji Lanen värikäs taide kohtaa taustalla kohoilevat harmaat pilvenpiirtäjät.

Putiikkeja ja baareja.

Baarituolimuotia!

Ehdottomasti mun suosikkituoli!

Harmillisesti en päässyt istuskelemaan tähän hienoon baariin, koska olin liikkeellä aamupäivästä, jolloin baarit olivat vielä suljettuina.

Onneksi näiden ulkopöytien värikkäistä ilmeistä pääsi nauttimaan myös ohikulkijan roolissa.

Haji Lanella sai nähdä mitä inspiroivimpia taiteellisia sisustusratkaisuja.

Erään putiikin ulkopuolella komeili koristeellinen elefantti.

Tämä maalaus jäi ilmentämään minulle muistoissani Haji Lanen rouheaa värikkyyttä.

Vierailu Masjid Sultanissa ja käppäily Haji Lanen hispterikadulla ovat oivallinen esimerkki siitä, kuinka jopa samaan kaupunginosaan mahtuu kaksi täysin erilaista maailmaa. Tämä on osa Singaporen viehätystä ja matkailun mahtavuutta.

Ovatko nämä paikat sinulle tuttuja? 

Singapore

Intian värejä Singaporessa

lauantai, elokuu 29, 2020

Alunperin intialaisten siirtolaisten asuinalue Little India on Singaporen väriläiskä, jonka tutustumiseen kannattaa käyttää hetki, jos sinne asti jonain päivänä tie käy. Itseäni miellyttivät erityisesti seinämaalaukset, kauniit katukyltit ja talojen koristeelliset yksityiskohdat. Olin liikkeellä suhteellisen aikaisin aamupäivästä, joten curryravintolat jäivät harmillisesti kokematta. Kaupunginosan tunnelmaa on jopa hieman vaikea sanoittaa, mutta kuvat kertokoot omaa tarinaansa.

Little Indian metroaseman läheisydessä voi ihailla värikkäitä lehmäaiheisia seinämaalauksia.

 

Oma suosikkini lehmämaalauksista.

Värikkäät talot katukuvassa

Kanat olivat myös suosittu aihe seinämaalauksissa.

Myös tavallista arkielämää oli kuvattu paljon maalauksissa.

Upeat lintumuraalit.

Sri Veeramakaliamman temppeli

Sri Veeramakaliamman temppeli

Temppelin maalaustaidetta

Katukuvassa näkyi sariin pukeutuneisia naisia.

Värikkäät norsupatsaat olivat valanneet erään pienen nurmialueen keskellä kaupunginosaa.

 

Räikeidenkin värien vastapainona muraaleissa oli käytetty myös maanläheisiä värejä.

Little Indian ainutlaatuiset katukyltit.

Koristeellisuutta ja pieniä yksityiskohtia.

Pastellisävyjä.

Rapistunutta kauneutta.

Värejä tuntui riittävän loputtomiin.

Oletko käynyt Singaporen Little Indiassa? Millaisia muistoja sinulla on paikasta?