Suomen suurin matkablogiyhteisö
Singapore

Ikimuistoja Singaporen Chinatownista

torstai, 10 marraskuun, 2022

Singaporen päivistäni on kulunut aikaa jo kohta kolme vuotta, mutta silti tuntuu kuin olisin pujahtanut Chinatownin vilinään vasta ihan äskettäin. Chinatown oli lentokentän jälkeen ensikosketukseni Singaporeen ja vaikka olin jo saanut kokemusta esimerkiksi Bangkokin ihmismassoista, oli kuhina ja tunnelma Singaporen kiinalaiskorttelissa jotain aivan omanlaistaan.

Ensihetket Singaporen Chinatownissa ovat piirtyneet mieleeni näin.

Pystyn yhä palauttamaan mieleeni painavan ja hieman tahmean lämmön, joka otti minut vastaan astuessani löydettyäni metrosta tien ulos Pagoda streetille. Tuoksumuistossa sekoittuu lähiravintoloiden ruokien aromit ja seläntakaisen runsasliikenteisen tien pakokaasut. Oli jo lounasaika, mutta ensin halusin eroon rinkastani, joten lähdin etsimään jossain lähikadulla sijaitsevaa hostelliani.

Pagoda Streetin ostoskadun maisemassa sekoittuvat kiinalaistyyliset talot ja kaukaiset pilvenpiirtäjät.

Kirjauduttuani majapaikkaani ja jätettyäni matkatavarani hostellin huomaan, lähdin etsimään lounasta. Yleensä ohitan turistisimmat ostoskadut ruokapaikkaa valitessani, mutta koskapa nälkä oli jo kova ja erään Pagoda Streetin ravintolan terassilla oli länsimaisten turistien lisäksi myös kiinalaistaustaista väkeä, kelpuutin sen lounaspaikakseni. Ruokalistalta löytyi lempiherkkuani munakoisoa, joten valinta ei ollut vaikea. Kiinalaisittain valmistetusta munakoisosta ei puuttunut makua eikä tulisuutta, joten lounaan seurana nautittu olut oli loppua kesken. Syötyäni maltoin hetken aikaa ihmetellä tämän itselleni uuden maan, kaupungin ja kaupunginosan ohikulkevaa elämää, mutta pian uteliaisuus voitti eikä aikaisen aamulennon takia lyhyeksi jääneet yöunet enää painaneet paljoakaan.

Ensimmäinen ateriani Singaporessa oli maukas ja tulinen: munakoisoa & muita kasviksia ja tietenkin riisiä.

Lähikatujen tunnelmaa leimasi vahvasti lähestyvä kiinalainen uusivuosi. Katuja oli koristeltu näyttävästi ja kojut möivät koristeita pienistä pehmoleluista paperilyhtyihin. Pähkinäkauppiaalla riitti asiakkaita. Kujilla riitti kulkijoita.

Lähestyvä kiinalainen uusivuosi näkyi Chinatownin katukuvassa muun muassa runsaana erilaisten koriste-esineiden tarjontana.

Pähkinäkaupoilla.

Pagoda Streetin läheinen, vilkkaasti liikennöityjen New Bridge Roadin ja toiseen suuntaan kulkevan Eu Tong Sen Streetin välinen viherkaistale koristellaan kiinalaisen uudenvuoden lähestyessä näyttävästi. Vierailuni aikaan oltiin menossa kohti rotan vuotta, joten suuret ja värikkäät rottakoristeet ilahduttivat ohikulkijoita iloisesti.

New Bridge Rd oli saanut kiinalaisen uudenvuoden lähestyessä iloisia rotta-asukkaita.

Vietin Singaporessa kaikkiaan viisi yötä ja vaikka monena päivänä seikkailuni keskittyivät toisiin kaupungin osiin, palasin aina viimeistään alkuiltapäivästä takaisin kotikaupunginosaani ja päivän voimien mukaan kiertelin lähialueita.

Chinatownin suosituin kulttuurinähtävyys lienee Buddha Tooth Relic temppeli. Temppelissa sanotaan säilytettävän buddhan hammasta. En tutkinut oliko hammas jossain esillä, vaan keskityin lähinnä ihailemaan temppelin kattovalaisimia ja muita pieniä yksityiskohtia.

Chinatownin katutaide ei ole yhtä värikästä ja eivätkä kuvat ole yhtä massiivisia kuin Little Indiassa tai Haji Lanella, mutta ne ovat hyvin taidokkaita ja yksityskohtiin on selkeästi keskitytty.

Tämä lohikäärmeen selässä istuva tyttö koristi seinää aivan hotelliini läheisyydessä, joten pääsin ihailemaan sitä usein ohikulkiessani.

Nämä iltaisin valaistut teokset olivat taidokkaita ja toivat Chinatownin iltoihin oman tunnelmansa.

Palaan Chinatowniin usein muistoissani. Singaporessa vietetyt päivät olleet yksi reissuelämäni suurin kokemus. Tulevaisuus yksin tietää palaanko tuohon moni-ilmeiseen kaupunkivaltioon. Mutta jos palaan, tahdon taas kokea kiinalaiskaupunginosan kuhinan, tutkia ovatko suosikkiseinämaalaukset vielä paikallaan ja istua pitkään lounaalla ohikulkevia ihmisiä ja elämää ihmetellen.

 

Muut Singaporessa käyneet, millaisia muistoja teillä on Chinatownista?

Yleinen

Kymmenen paikkaa, joista tahtoisin kirjoittaa tarinoita

perjantai, 5 helmikuun, 2021

Tässä eräänä aamuna kun ajatus ja elämä ei kulkenut oikein mihinkään, aloin miettimään mihin kaikkialle sitä olisikaan ihana vielä joskus tulevaisuudessa matkustaa, mitkä kaikki mielenmaisemaa puhuttelevat paikat sitä niin mielellään näkisi ja kokisi. Ja johan alkoi ajatus virtaamaan. Kaikkiin niihin vieraisiin maihin ja kaupunkeihin, joista olin ehkä kuullut ystäviltä tai lukenut kirjojen sivuilta. Sillä kai sitä haluaisi matkustaa ihan kaikkialle. Mutta koska piti vähän rajata, tässä listattuna tuon aamun fiilisten pohjalta kymmenen paikkaa Suomen rajojen ulkopuolella, joissa en ole koskaan käynyt, mutta joihin mielisin matkustaa. Ja joista varmasti löytyisi aiheita ja kokemuksia kirjoittaa. Ranskasta löytyvät kohteet jätin suosiolla tämän listauksen ulkopuolelle, sillä niille voisin omistaa oman kokonaisen postauksensa.

1. Amsterdam

Amsterdamilla on pieni rooli yhdessä  meneillään olevassa kirjoitusprojektissani ja siksi tahtoisin nähdä kokea kaupungin tunnelman, nähdä sen kanaalit ja talot. Kulttuuritarjonnasta ykköskohteeni olisi Vincent van Gogh museo.

Vincent van Gogh huumaa Pariisin Atelier des Lumières- museossa syyskuussa 2019.

2. San Fransisco

Jos Jenkeistä pitäisi valita yksi ainut paikka niin se olisi Frisco. New York seuraava. Sitten Yosemiten kansallispuisto. En osaa perustella asiaa mikkään muulla kuin fiiliksellä, jonka paikat mielikuviini nostattavat.

3. Skotlanti

Skotlantiin olen hurmaantunut Outlander- televisiosarjan kautta. Minua kiinnostavat niin Ylämaiden luonto kuin Edinburghin jyhkeät rakennukset.

Kuva Frank Winkler/Pixabay.

4. Etelä-Korea

Jotain kiehtovaa ja mystistä tähän maahan liittyy. Kosketuksen korealaiseen kulttuuriin olen saanut sieltä kotoisin olevan ystäväni kautta, joka johdatti minut korealaisen ruuan saloihin. Toiseksi olen hyvin vaikuttunut korealaisen kirjailija Kuyn-sook Shinin romaaneista. Jään luoksesi romaanissa kävellään Soulin kaduilla ja syödään mitä mielenkiintoisimpia ruokia (tosin varpuset ruokana eivät kiehdo). Hovitanssija puolestaan vie lukijansa 1800-luvun lopun Koreaan ja sen kuninkaalliseen hoviin.

5. Japani

Unelma jostain hyvin kaukaa. Japani on kiehtonut Aasian maista pisimpään. Muistan jäljitelleeni japanilaista taidetta yläkoulun kuvataidetunneilla ja lukiossa valitsin Japanin aiheeksi pieneen maantiedon tutkielmaan. Paitsi että haluaisin kokea hetken Tokion sykettä, tahtoisin myös kävelemään Kioton puutarhoihin ja kuvaamaan sen temppeleitä. Ja tahtoisin myös kiitää nopeilla junilla ja nähdä edes vilauksen Fuji-vuoren figuurista.

 

6. Kiina

Tarkoitukseni oli mennä Kiinaan vuosi sitten kiinalaiseksi uudeksi vuodeksi Shanghaissa asuvan ystäväni kutsumana Aasian matkan yhteydessä. Mutta ilmeisesti mieleni valtasi joku etiäinen kun väsymys tuli jo viisuminhakua miettiessäkin ja päätin pysytellä helpoissa ja lämpimissä matkakohteissa. Sillä niinhän siinä kävi, että Kiina alkoi olla covidin kourissa noina viikkoina. Saa nähdä koska matkailu muihin maanosiin ylipäänsä tulee kohdallani mahdolliseksi, mutta kyllä edelleen haaveilen näkeväni Shanghain valot ja Pekingin kadut.

7. Tansania

Jos kerran vielä Afrikan auringon alle pääsisin. Olen päässyt jo kahdesti, mutta maanosa kiehtoo minua värikkyydellään varmaan päivien loppuun asti. Tansanian puolella kohoavaa Kilimanjaroa olen ihaillut lentokoneprespektiivistä ja nähnyt sen heikosti erottuvan huipun pilvien takaa Kenian puolella Tsavo Westistä, mutta nähdä sekä se koko komeudessaan esimerkiksi Kenian puolelta Ambosellin kansallispuistosta että kokea Tansanian upeita kansallispuistoja olisivat minun Afrikka-unelmani täyttyneet taas hetkeksi.

Elefantit ja monet muut savannien eläimet olen jo Afrikassa nähnyt, mutta leijonaa en.

8. Irlanti

Lampaat nummella. Ja pubitunnelma Dublinissa. Ne riittänevät syyksi haaveilla Irlannista.

9. Norja

Bergen erityisesti. Kaupungin historia ja kulttuuri alkoivat kiehtoa sen jälkeen kun ne toimivat näyttämönä Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta kirjasarjan toisessa osassa Myrskyn sisar.

10. Pietari

Eremitaasi. Siinä syy. Paluumatkalla pysähtyisin Viipurissa.

 

Onko näissä paikoissa sinulle tuttuja kohteita? Tai onko meillä samankaltaisia matkaunelmia?

Jos et ole koskaan tai hetkeen listannut kymmentä unelmien matkakohdetta, olisiko nyt sen aika?

Singapore

Onnentunnetta ja orkideoja – Singapore Botanic Gardens

sunnuntai, 10 tammikuun, 2021

”Jos jossain on kesä niin täällä.” Näin olen kirjoittanut muistiin vuodentakaisena päivänä vierailustani Singaporen Botanic Gardensiin. Nyt puutarhassa otettuja lukuisia valokuvia uudelleen katsellessani mietin, kuinka olenkaan elänyt reissuillani upeita ja onnellisia päiviä. Ja kuinka paljon maailmassa on erilaisia kasveja, joista en tule koskaan kuulemaankaan. Tuona päivänä kuitenkin näin monta uutta lajia. Ja tietenkin lukuisia, toinen toistaan upeampia Singaporen kansalliskukkia, orkideoja.

Yli 150 vuotta sitten perustettu Singaporen kasvitieteellinen puutarha, Singapore Botanic Gardens julistettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 2015. Kokoa puutarhalla on yli 80 hehtaaria ja sen alueella voi valtavien orkideakokoelmien lisäksi tutustua muun muassa inkiväärikasveihin ja perinnepuihin. Katsellaanpa vähän!

Helikonioissa on usein suuret ja värikkäät kukat.

En ollut koskaan ennen ajatellut miltä inkiväärikasvit näyttävät.

 

Orkideapuutarha

Kasvitieteellisen puutarhan ehdoton helmi ovat sen orkideat, joiden risteyttämiseen puutarhassa on keskitytty jo vuodesta 1928 lähtien. Orkideapuutarhaan on muutaman dollarin pääsymaksu, mutta siitä ei todellakaan kannata tinkiä, varsinkin jos yhtään nauttii kukista, kauneudesta ja satumaisesta kesätunnelmasta.

Satumetsätunnelma.

Tämä lajike oli veikeän näköinen.

Orkideapuutarhan ikuinen kesä.

Tämä taisi olla yksi monesta suosikistani.

Useamman tunnin puistovierailun aikana suurin osa ajastani meni orkideapuutarhasta nauttimiseen ja erilaisten orkideojen kuvaamiseen. Puiston muu osa pintapuolisemman tutustumisen tasolle enkä kaikkia alueita jaksanut edes kiertää. Siksi en ihmettele yhtään sitä, miksi useamman kerran Singaporessa vierailevat haluavat palata tähän puutarhaan jokaisella vierailullaan.

Pidätkö orkideoista? Entä kuuluvatko puistot ja kasvitieteelliset puutarhat sinun vierailukohteisiisi matkoilla? 

Thaimaa Thaimaan temppeleillä

Wat Pho – suurenmoisuuden ja pienten yksityiskohtien valtakunta

sunnuntai, 15 marraskuun, 2020

Bangkokin ehdottomasti kiinnostavimpina kohteina pidin etukäteen sen temppeleitä ja ne olivatkin paikkoja, mistä minulle jäi ne sykähdyttävimmät ja kauneimmat muistot. Seuraavaksi mennään muistelumatkalle Wat Pho temppeliin, joka on kuuluisa makaavasta Buddhastaan. Minut siellä hurmasivat ennen kaikkea lukuisat joogaavat patsaat ja korkeuksiin nousevien stupatornien värikkyys pienine yksityiskohtineen.

Vuosi sitten vietin vajaa pari tuntia Wat Phon temppelialueella hiljalleen kuumenevassa ilmanalassa muutama päivä sen jälkeen kun Suomen marraskuu oli jäänyt taakse. Vastakohtana harmaudelle ja pimeille päiville olin saapunut johonkin itselleni entuudestaan lähes tuntemattomaan värien ja muotojen harmoniaan, joka kaikessa runsaudessaan toimi rauhoittavana paikkana. Ihmeteltävää ja valokuvattavaa löytyi niin paljon, että tässä Bangkokin vanhimmassa ja suurimmassa temppelikompleksissa viettäisi mielellään uudelleen tovin jos toisenkin.

Temppelialueella oli lukuisia kiinalaistyylisiä patsaita.

Temppelialueen puiden kätköissä pienemmät patsaat muun muassa joogasivat.

Jo pelkkä yksittäisen kukan väri sai pysähtymään pitkäksi toviksi.

Temppelialueen monivivahteinen ja sekavakin arkkitehtuuri sisältää paljon myös tätä thaimaalaisittain hyvin yleistä temppelien koristeellista ja kullanhohtoista tyyliä.

Tässä puolestaan väriltään vaatimatonta, mutta vaikuttavan kaunista.

Osa pienten patsaiden ilmeistä oli synkkiä, mutta tässä hehkuvaa iloisuutta.

Wat Pho temppelialueen rakentamisen alkuajankohta on tuntematon, mutta se oli olemassa jo nykyisen Thaimaan ensimmäisen Chakri-dynastiaan kuuluneen Rama I:n noustessa valtaan vuonna 1782, jolloin myös Bangkokista tuli Thaimaan pääkaupunki. Rama I kuitenkin uudisti temppeliä merkittävästi ja siitä tuli hänen päätemppelinsä. Rama I hallitsijakauden jälkeen monet hänen seuraajansa jättivät kukin oman jälkensä temppelialueen rakennushistoriaan. Wat Phota pidetään myös Thaimaan ensimmäisenä julkisena kouluna, jonka oppimateriaalina ovat toimineet temppelirakennusten seinillä tähän päivään asti säilyneet piirustukset muun muassa ihmiskehosta ja sen energiakanavista. Nykyään temppelissä toimii Thaimaan arvostetuin thaihierontakoulu.

Temppelin seinän piirrokset ovat nykyään osa UNESCO:n Maailman muisti -ohjelmaa, joka tarkoituksena on suojella maailman asiakirjallista ja kirjallista kulttuuriperintöä.

Usean hallitsijan mieltymykset ja aikakaudet näkyvät temppelialueen moni-ilmeisessä rakennusarkkitehtuurissa.

Mainio joogaympäristö.

Syvemmällä temppelialueen uumenissa taivasta kohti kohoaa neljä muista suurempaa stubatornia (kaakkoisaasialaisittain näitä kutsutaan myös nimellä chedi), jotka on temppelialueen monien pienempien stupien tavoin koristeltu mosaiikkityylillä. Näiden yli neljänkymmenen metrin mittaisten stubien värimaailma on monipuolinen eikä koristeellisuudessakaan ole säästelty. Nämä neljä stupaa on omistettu Thaimaata edelleen hallitsevan Chakri-dynastian neljälle ensimmäiselle kuninkaalle, jotka ensimmäisen Rama I:n jälkeen olivat Rama II, Rama III ja Rama IV. Jokaisen kuninkaan tuhkat on haudattu omaan kullekin kuninkaalle omistettuun stupaansa.

Korkeuksiin kohoavaa kauneutta.

Hymy stupatornien keskellä.

Tunnetuin Wat Phon temppeli on makaavasta Buddhastaan, joka 46 metriä pitkänä ja 15 metriä korkeana lepää yhdessä temppelialueen rakennuksista. Rakennuksen sisään mennään buddhalaisuutta kunnioittaen ilman kenkiä ja vaikka tungos on mahtipontisen, kultaisen Buddha-patsaan ympärillä on hiukan ahdistava, onnistun nappaamaan muutaman kelvon valokuvan.

Lepäävä Buddha on yksi Thaimaan suurimmista Buddha-patsaista.

Kuningas Rama III rakennutti temppeliin lepäävä Buddha-patsaan 1830-luvulla.

Buddhan valtavat ja taidokkaasti helmiäiskoristellut kantapohjat.

Lopuksi vielä katsaus mosaiikkimaisesti koristelluiden stubien värikkäisiin yksityiskohtiin.

Oletko vieraillut Wat Pho temppelissä? Mikä on ollut mieleisin temppelivierailusi Thaimaassa?