Jälleen on se aika vuodesta, jolloin Suomalaiset matkabloggaajat ottavat osaa Matkakuume-blogin aloittamaan #ReilutBlogit kampanjaan ja tällä kertaa pohdimme meriemme tulevaisuutta matkailun kannalta.
Viime aikoina uutisvirrassa on useasti tullut vastaan sana mikromuovi. Mitä se on ja kuinka se vaikuttaa elämäämme?
 |
| Merisiilejä Etelä-Thaimaan vesissä 2012 |
Maailmassa tuotetaan vuosittain noin 90 miljardia kiloa muovia, josta noin 10% päätyy meriin. Tästä määrästä noin 70% uppoaa ja tuhoaa merenpohjan elämää ja loput jäävät kellumaan kerääntyen isoiksi lautoiksi merivirtojen takia. Merivirrat ja auringonvalo yhdessä kuluttavat muovin sitten pikkuhiljaa mikroskooppisen pieniksi palasiksi. Tällä hetkellä Tyynenmeren jätelautassa on materiaalia noin 6 kertaa enemmän kuin alueella on eläinplanktonia. Kuvittele vaan kuinka paljon tästä päätyy kalojen ja meressä elävien eläinten sisuksiin. Mikromuovi on mikroskooppisen pieniksi kappaleiksi hajonnutta muovia tai jo valmiiksi sellaista esimerkiksi kosmetiikassa (hammastahnoissa, kuorintavoiteissa).
 |
| Meritähti ja pallokala Krabilla 2012 |
Mikromuovi päätyy vesistöihin useista lähteistä, sitä irtoaa mm autonrenkaista, talomaaleista ja vaatteista. Vedenpuhdistamoissa pienet helmet eivät jää suodattimiin vaan päätyvät järviin, jokiin ja meriin. Merissä eläimet luulevat pieniä helmiä ravinnokseen ja useissa tutkimuksissa mm kalojen ja merilintujen vatsoista on löytynyt huima määrä muovia. Haluaisitko sinä juoda puhdasta vettä muovisen sijaan tai syödä muovitonta kalaa jatkossakin?
 |
| Pallokala kalafarmilla Krabilla 2012 |
Suurin mikromuovin aiheuttaja on kuitenkin autoilu, ” Norjan ympäristöviranomaisten mukaan puolet eli 2 250 tonnia meren mikromuovista on peräisin liikenteestä eli autojen renkaista ja tiepinnoitteista. Sen jälkeen tulevat laivat ja veneet, joista irtoaa mereen muun muassa maalien mukana 650 tonnia mikromuovia. Muovijäte, kuten vesipullot, kuormittaa 400 tonnin verran.”
 |
|
| Kilppari Oahun saaren rannalla keväällä 2016 |
Mikromuoveissa on se huono puoli, että niihin sitoutuu ympäristömyrkkyjä. Tutkimuksen mukaan 12,5% mikromuovien PBDE:stä imeytyy kalojen kudoksiin. Paljonko näistä myrkyistä päätyy sinun elimistöösi lautaseltasi? Entäpä kaloja syövien petojen kautta ekosysteemiin? Vuosittain arvioidaan muoviin kuolevan arviolta miljoona merilintua ja saman kohtalon kokee noin 100 000 merikilpikonnaa sekä merinisäkästä, kuten hyljettä, merileijonaa, valasta tai delfiiniä. Kilometrien pituiset muovilautat uhkaavat Havaijin vihreitä merikilpikonnia sekä albatrosseja, joiden vatsoista on löytynyt muovia suuria määriä.
 |
| Valekarettikilpikonna Kefaloniassa kesällä 2008 |
Merikilpikonnia on merissämme ollut jo 150 miljoonan vuoden ajan ja jokaisen meistä tulisi suojella niitä siten, että tulevatkin sukupolvet tietäisivät muualtakin kuin historian kirjoista millainen matelija kilpikonna oikein on.
Merikilpikonnien ravintoa ovat simpukat, levät, meriruohot, meduusat ja kalat, ja usein kilpikonnat erehtyvät luulemaan vedessä olevaa muovipussia meduusaksi. Merikilpikonnien elintavoista tiedetään hyvin vähän. Ne eivät ole sosiaalisia ja liikkuvat yleensä yksikseen lisääntymisaikaa lukuun ottamatta, mutta esimerkiksi kaikki Havaijilla näkemäni kilpikonnat olivat muutaman yksilön porukoissa. Merikilpikonnat liikkuvat pääosin matalissa vesissä, mutta vaeltavat joskus pitkiäkin aikoja avomerellä. Maalle ne nousevat vain munimaan tai satunnaisesti päivää paistattelemaan.
Sukukypsyyden saavuttaminen kestää jopa kymmeniä vuosia. Merikilpikonnat lisääntyvät yleensä tietyillä rannoilla, joille ne löytävät maan magneettikentän avulla. Vieläkään tosin ei tiedetä täysin miten ne kykenevät löytämään pesimärantansa. Nykyään harva kilpikonnista kuitenkaan saavuttaa sukukypsyysikää, monelle matka kuoriutumisen jälkeen rantahiekasta meriveden syleilyyn on jo liian pitkä ja vedessä vaanii hitaasti tappava muovi.
Mitä juuri sinä voit tehdä vähentääksesi meriemme muovikuormaa? Tässä vain muutamia esimerkkejä, lisää voit halutessasi jättää kommenttina muidenkin luettaviksi.
– Vähennä yksityisautoilua ja suosi sen sijasta kävelyä, pyöräilyä tai julkista liikennettä. Samalla pienennät myös hiilidioksidipäästöjä, jotka vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen ja sitä kautta meriemme hyvinvointiin.
– Ota matkalle mukaan täytettävä juomapullo kertakäyttöisten sijasta.
– Suosi vaatteissasi mieluummin luonnonkuituja kuin fleeceä, joka muuten on muovia.
– Ekokaupoista saa uudelleentäytettäviin purkkeihin muovivapaata kosmetiikkaa ja matkoilla esimerkiksi palashampoo on kätevä ( ei valu matkatavaroiden sekaan edes vahingossa)
– Kauppareissulle kannattaa ottaa mukaan oma kauppakassi, hedelmillekin voit ommella ohuesta kankaasta pusseja. Tiesitkö, että kauppojen pienet hedelmäpussit tehdään materiaalista, jota ei voi kierrättää.
Jos haluat perehtyä aiheeseen enemmän, Suomen Ympäristökeskuksen raportista Merten roskaantuminen, muovit, mikromuovit ja haitalliset aineet voit lukea lisää.
Ja jos vapaaehtoistyö kilpikonnien parissa kiinnostaa, Floridasta löytyy Loggerhead Marinelife Center.
Tämä postaus on osa #ReilutBlogit -kamppanjaa. Lue täältä kaikki tempauksessa mukana olevat blogikirjoitukset.
