Tämä postaus on muuttanut uuteen blogiini Tanjan matkassa ja löydät sen täältä. Tervetuloa lukemaan uudelle sivustolle!
Celebrity Solstice Oseania Risteilyt Uusi-Seelanti
Bay Of Islands – Kun suunnitelmat muuttuvat viime minuutilla
7.10.2016
Olin varannut pitkän risteilyn Tyynenmeren yli noin vuotta aiemmin, joten matkan suunnitteluun oli reilusti aikaa. Tutkin Trip Advisoria, varustamon sivuja, Lonely Planetin kirjoja ja luin erilaisia keskustelupalstoja ja lopulta löysinkin juuri itselleni sopivan retken, jota oli kovasti kehuttu. Kokonainen päivä nauttien Bay Of Islandista mereltä käsin, purjeveneessä delfiinien hyppiessä ympärillä. Veneen omistajan kokkailuista ja hellivästä auringonpaisteesta nauttien. Sähköpostiviestittely yrityksen kanssa sujui hyvin ja luulin kaiken olevan hyvin, kunnes koitti se aamu jolloin laiva saapui Bay of Islandiin. Vielä samana aamuna olin lähettänyt sähköpostia siitä, että laiva on hiukan myöhässä ja olen tulossa, joten odottaahan retki minua. Ja näin luvattiin. Fiilikset olivat todella korkealla, sillä laivan lipuessa lähelle rantaa iso delfiiniparvi päätti tulla moikkaamaan aivan laivan vierelle.
Vauhdilla ulos laivasta ja rantaan. Missään ei kuitenkaan näy purjevenettä. Paikallisilta oppailta kysymään, että missähän kyseinen vene mahtaa sijaita. Muutama puhelinsoitto ja selvisi, että vene odottaa minua Russelin satamassa, noin neljänkymmenen minuutin matkan päässä, joka olisi sisältänyt pari bussimatkaa sekä lauttamatkan. Yhtään paikallista valuuttaa ei ollut ja aloin laskemaan, mihin aikaan olisin perillä ja tulin siihen tulokseen, että kokopäiväretken supistuessa noin neljään tuntiin ei olisi tämä retki hintansa arvoinen. Missään vaiheessa sähköpostittelua eikä yrityksen kotisivuilta selvinnyt se, että purjeveneen lähtösatama on jossain ihan muualla kuin minne risteilyalukset ankkuroituvat. Kyseessä oli kuitenkin retki merellä ja pieneen mieleeni ei edes tullut, etteikö purjevenettä olisi saanut lähemmäksi risteilyalusta.
Itkua pidätellen ja Uusiseelantilaiset alimpaan hel#%&&iin manaten päätin kuitenkin lähteä käymään Paihian kylässä. Fiilikset olivat kyllä aikalailla nollassa joten ajattelin vain pikaisesti käydä kahvilla ja kävellä sitten takaisin laituriin, josta kyyti pelastusveneillä takaisin laivaan lähtee. Kahvia en kuitenkaan jäänyt juomaan, paikaliset kuppilat eivät siinä mielentilassa näyttäneet kutsuvilta ja jokapaikka oli täynnä samalla laivalla tulleita risteilymatkustajia, joten käännyin takaisin kohti laivaa ja omaa hyttiä. Matkalla kuitenkin huomioni kiinnitti pieni mökki rannalla, jonka seinässä oli mainos melontaretkistä. Joten ei kun sisälle!
Täällä Coastal Kayakersilla vastaanotto oli aivan mielettömän lämmin ja olin tervetullut seuraavalle retkelle, jonka lähtöön oli aikaa noin vartti. Paikan omistajan kanssa tulimme heti hyvin juttuun, johtunee varmaan siitä, että kyseistä yritystä pyörittää ruotsalainen nainen. Ja neljästä retkeläisestä kaksi sattui olemaan Suomesta.
Noin kolmetuntisen retken aikana meloimme Harurun vesiputoukselle ja pidimme kahvitauon paikallisen hotellin pihalla. Paikallisopas kertoili alueen historiasta ja eläimistä, lintuja näimme todella paljon. Maisemat tällä joella olivat todella upeat ja suosittelen lämpimästi melontaretkeä. Mutta jos menet yksin, niin muista vuoroveden vaihtelut, ne ovat tällä alueella suuret.
Bay of Islandsin aluella on paljon muutakin näkemistä ja kokemista, mutta mä en olisi voinut parempaa päivää viettää kuin meloen.
Ps. Kuten huomaatte, keli ei taaskaan ollut suosiollinen. Sateelta kuitenkin vältyin tänä päivänä, mutten kastumiselta.
Ps. Kyseinen purjehdusyritys on muokannut kotisivujaan ja nykyään sieltä löytyy maininta siitä, mistä ja monelta vene lähtee.
Celebrity Solstice Oseania Risteilyt Uusi-Kaledonia
Lifou – autioita rantoja Kanakkien mailla
3.8.2016
Muokattu 8.8
Tämä kirjoitus liittyy risteilyyni Tyynenmeren yli keväällä 2016. Lifoun saari sijaitsee Tyynellä valtamerellä, Uuden-Kaledonian saaristossa. Grande Terre saaren Noumean kaupungista voi käydä lukemassa täällä.
 |
| http://www.beautifulpacific.com/new-caledonia-holidays/new-caledonia-holidays.php |
Laivan lähestyessä saarta silmiini osui vihreän eri sävyissä loistava saari, sen edustalla turkoosiakin turkoosimpi vesi ja auringonpaiste pilvettömältä taivaalta. Lifou Loyalty Island, saari joka on saanut nimensä ystävällisten asukkaidensa ansiosta. Suunnitelmat päivän osalle olivat jo mielessä, olinhan selannut mukaan ottamani Lonely Planetin kopiot etukäteen. Skootteri alle ja kohti Wé:n kylää katselemaan paikallista elämää ja ehkäpä ostamaan joku kiva matkamuisto itselle.
Vihdoinkin maata jalkojen alla, rantautumispaikalla vastassa iloinen puheensorina, värikkäisiin perinneasuihin pukeutuneita naisia ja kovaäänistä musiikkia. Hetken aikaa pyörittyäni kojuilla ja kysellessäni skootteria tai kyytiä Wé:hen saan osaksi naurua ja epäuskoista päänpudistelua sekä tarjouksia lähteä saarikierrokselle 20 dollarilla. Lupasin hypätä ”retkibussiin” jos jättävät minut sinne kylään, tulen sitten omin kyydein takaisin satamaan. Vastaus tähän oli naurua.
Ja kuten huomaatte, retkilipussa lukee selvästi ettei rahoja palauteta. Ensimmäinen pysähdys olikin jo muutaman minuutin ajomatkan päässä lähtöpaikasta, pääsimme tutustumaan paikallisten alkuasukkaiden kanakkien heimopäällikön taloon. Kanakit ovat siis Uuden Kaledonian melanesialaista alkuperäisväestöä, joita Lifoulla asuu tällä hetkellä 95% saaren noin 10 000 asukkaasta.
Ja matka jatkui kohti saaren ”pääkaupunkia”. Ai miksi heittomerkit? Tunnin ajomatkan jälkeen olimme perillä, kylässä näkyi yksi lääkäriasema, poliisilaitos ja pitkä autio katu, jonka varrella olevat asuintalot olivat nähneet parhaat päivänsä. Edellisen pysähdyksen Noumealla sentään oli palveluita myös paikallisille kuten turisteille mutta Lifoun arki alkoi paljastumaan. Saarella ei ole yhtään skootterivuokraamoa, takseja on tasan yksi kappale ja sekin oli varattu etukäteen maissaolopäivällemme ja liftaten tuskin olisin päässyt takaisin ajoissa. Joten kuskille selittämään huonolla ranskalla, että palaan mielelläni takaisin laivalle. Saaren kolmesta hotellista en nähnyt vilaustakaan.
Pieni pysähdys kuitenkin ennen paluuta takaisin, nälkäiselle matkailijalle sopivalla Chateaubriand Bayssa, jossa olisimme voineet tehdä matkamuisto-ostoksia ja ostaa jotain juotavaa. Tai liittyä paikallisten seuraan pelaamaan petangueta.
Mitäpä opin taas tästä päivästä? No, vaikka Lonely Planetia on kehuttu niin tämä oli jo kohdallani toinen kerta kun olisin voinut jättää uskomatta sen ohjeisiin ja käyttää vaikkapa Googlea. Todennäköisesti tämä vierailuni Lifoulla oli samalla ensimmäinen ja viimeinen, luulen että kyllästyisin hyvin nopeasti tekemisen puutteeseen, koska en osaa kuvitella itseäni lomalla vain makaamaan rannalla palmun alla.
Loppuiltapäivä kuluikin rattoisasti rannalla kirjaa lukien ja aurinkoa ottaen ennenkuin piti palata takaisin alukselle vesisadetta turvaan, pakollisen varvaskuvan ehdin kuitenkin ottamaan. Pahoitteluni, että herkimmät teistä lukijoista joutuvat nyt siirtymään seuraavaan juttuun. (LOL)
Tämä postaus löytyy uudesta blogistani Tanjan matkassa. Tule sinne lukemaan, jookos?