Australia Oseania

Blue Mountains Australia

15.7.2016

Maisema Blue Mountaisin alueella

Blue Mountaisin Unescon maailmaperintölistaan kuuluva vuoristoalue sijaitsee noin 120 kilometrin päässä Sydneystä ja vuokra-autolla sinne hurauttaa vajaassa parissa tunnissa moottoritietä pitkin. Nimensä alue on saanut sinisestä usvasta, jonka uskotaan johtuvan alueella kasvavien eukalyptuspuiden erittämästä eukalyptusöljystä.

Alueelle saavuttaessa ajellaan muutaman pikkukylän läpi ja eksymisen vaaraa ei ole, sen verran tiheästi tienvarressa opasteita on vaikkei navigaattoria käyttäisikään. Perinteisellä tiekartallakin löytää perille, kunhan ensin selviää ulos Sydneyn vilkkaasta keskustasta.

Kuuluisat kolme sisarusta

Kolme sisarusta

Kolme sisarusta on alueen tunnetuin ja upein nähtävyys. Ne sijaitsevat lähellä Katoomban kaupunkia ja houkuttelevat vuosittain miljoonia kävijöitä. Kolme sisarusta on oikeasti epätavallinen kivimuodostelma, joiden kerrotaan syntyneen Aboriginaalien legendojen mukaan kolmen sisaruksen muuttuessa kiveksi. Tämä kalliomuodostelma vaihtaa väriään päivänvalon ja vuodenajan mukaan, iltaisin noin kello 11 syttyvät alueelle kohdevalot, jotka saavat kivipaasit näyttämään upeilta tummaa yötaivasta vasten. Kivipaasien korkeudet ovat 922m, 918m ja 906m joten nämä sisarukset ovat todella korkeita.

”Kauan sitten elivät kolme sisarta Meehni, Wimlah ja Gunnedoo yhdessä
isänsä noitatohtori Tyawanin kanssa Sinisillä vuorilla. He olivat
onnellisia, mutta pelkäsivät kovasti karmeaa petoa bunyipia, joka asui
lähellä syvässä luolassa. Suojatakseen tyttäriään isä jätti heidät
poissa ollessaan korkealle kallioulokkeelle.

Eräänä päivänä Tyawan heilautettuaan kättään tyttärilleen hän laskeutui
alas laaksoon. Silloin suuri tuhatjalkainen ilmestyi kallioulokkeelle ja
säikäytti Meehnin niin, että tyttö heitti kivellä otusta. Kivi vieri
kuitenkin yli reunan ja aiheutti kohisevan vyöryn.

Eläimet hiljenivät yllättäen. Kallio halkesi ja tytöt jäivät
eristyksiin kapealle harjanteelle. Alhaalla jylisi ja kaikki olennot
alkoivat huutaa: ’Nopeasti pois, bunyip on tulossa.’

Pelästyneet tytöt takertuivat toisiinsa. Vihainen bunyip,
huomattuaan sisarukset korkealla kapealla harjanteella, syöksyi
pelottavasti heitä kohti.

Laaksossa Tyawan oli kuullut metelin ja katsoessaan ylös hän totesi,
että bunyip oli saavuttamaisillaan tytöt. Noitatohtori osoitti hädissään
taikaluullaan tyttäriään ja muutti heidät kiviksi. Sisarukset olisivat
turvassa kunnes bunyip poistuisi ja Tywan voisi palauttaa kiviksi
jähmettyneet tyttärensä jälleen ihmisiksi.

Bunyip raivostui kuitenkin vielä enemmän  ja rupesi jahtaamaan
Tyawania. Paetessaan Tyawan joutui ansaan kalliolle, jotta hän ei
pystynyt kiipeämään eikä kiertämään. Niin noitatohtori muutti itsensä
lyyralinnuksi ja katosi pieneen luolaan. Mutta voi kauhistus, vaikka hän
oli turvassa, oli taikaluu kadonnut. Kun bunyip palasi kotiinsa, Tyawan
pujahti luolasta etsiäkseen taikaluuta. Hän etsii sitä yhä tänä
päivänä….”
Iiris Lappalainen, Suomen Luonto 9/94

 

Toinen taru taas kertoo tyttöjen rakkaudesta naapuriheimon kolmea salskeaa miestä kohtaa, mutta sen aikaisten heimolakien mukaan avioliitto ei ollut mahdollinen. Veljekset eivät tätä lakia hyväksyneet ja siksipä he päättivät hyökätä naapuriheimoon ja kaapata tytöt. Koska tyttöjen henki oli oman heimon mielestä vaarassa, Katoombalainen noitatohtori otti oikeuden muuttaa tytöt kivipatsaiksi heitä suojellakseen. Taistelun melskeissä kuitenkin noitatohtori sai surmansa ja kukaan muu ei osannut hänen loitsuaan purkaa joten siitä lähtien tytöt ovat vartioineet laaksoa kivipatsaina.

Kumpiko näistä tarinoista on tosi, sen saat ihan itse päättää.

 

Taidetta kävelyreitin varrella

 

Alueella kulkee myös lukuisia luontopolkuja ja vaellusreittejä, joista osa on tehty myös liikuntarajoitteisia ajatellen. Paikkapaikoin kuitenkin löytyy hyvinkin jyrkkiä portaita, jotka sateen jälkeen saattavat olla hyvinkin liukkaita. Ohjeelliset matka-ajat ja etäisyydet pystyy tarkistamaan tauluista, mutta reippaana tyttönä kävelin nuo muutamat reitit huomattavasti nopeammin kuin mitä tauluihin merkitty aika oli. Kolmen sisaruksen yhteen kivimuodostelmaan pääsee myös kävellen sisään, kannattaa käydä katsomassa jos ei pode ahtaanpaikan kammoa. Liikkeellä saattaa olla muitakin 😉 Matkan varrella näkyy upeita vesiputouksia, papukaijoja ja hyvällä tuurilla jokunen liskokin saattaa näköpiiriin ilmestyä.

 

Yksi alueen useista vesiputouksista

 

lisää vesiputouksia

 

Arvioidut ajat kävelyreiteille

Scenic world

Korkeanpaikankammoisillekin löytyy mukava vierailupaikka alueelta, Scenic World. Täällä pääset näkemään kansallispuistoa yläilmoista cablewayn tai skywayn kyydissä, vanhalla malmijunan raiteilla railwaylla tai kävellen walkwaylla. Kokopäivän lippu keväällä 2016 maksoi alueelle 39Au$. Olimme paikalla pari tuntia ennen sulkemisaikaa ja ehdimme käydä hyvällä suunnittelulla kaikki kolme ajelua läpi, pisin jonotus oli tuona päivänä skywayhyn, mutta alle vartin jonotuksella siitäkin selvittiin.

 

Vanhat malmijunan raiteet

 

malmivaunut

 

Vaikka keli näyttikin aurinkoiselta ja lämpimältä niin lämpömittari kipusi vain +15 asteeseen, vaikka maaliskuun puoliväliä elettiin (paikallisille syksyä!). Samaisella reissulla koin myös kaikkien aikojen huhtikuun lämpöennätyksen Sydneyssä, 38,1 astetta 🙂

 

You Might Also Like

14 Comments

  • Reply Johanna Hulda - Discovering Sunbeams 17.7.2016 at 13:37

    Tällaiset luontokappaleiden taakse kehitellyt tarut ovat kyllä mahtavia. Ja kuka tietää vaikka olisivat tottakin! 😉 Kaunis paikka, jonka voisi kyllä mieluusti tsekata jos ja kun Australiaan joskus tie vie.

  • Reply Mira Viitasalo 17.7.2016 at 15:30

    Onpa tyttärillä ollut karu kohtalo 😀 Aika mahtavia taruja! En toki itse halua välttämättä tietää, jos ovat oikeasti totta. 😉

  • Reply Terhi / Muru Mou 17.7.2016 at 17:54

    Mielenkiintoisia tarinoita, mä veikkaan jälkimmäisen olevan enemmän totta 😀 Ja upeita maisemia! Australiaan pitäisi päästä pian uudestaan…

  • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 17.7.2016 at 19:31

    Kansantarut on aina mahtavia! Ne tuo kyllä aina pientä lisää paikkaan kuin paikkaan. En ollut tuosta kohteesta tainnut koskaan kuulla, mutta tuo on kyllä sellainen paikka, mitä lähtisin ehdottomasti kutsumaan, jos tuonne nurkille osun. Tykkään vuorista, huikeista maisemista ja patikoinnista. Uusi-Seelanti on nyt lähivuosina suunnitelmissa valloittaa, mutta ehkä sen jälkeen olisi Australian aika 🙂

  • Reply Venla 18.7.2016 at 05:47

    Upea paikka, ihania vesiputouksia ja maisemia! Ei ihme, että paikka on Unescon maailmanperintöluettelossa. Onneks tollasia paikkoja avataan yleisölle, mutta kuitenkin samalla osataan ja ymmärretään suojella niin, ettei luonto pääse vahingoittumaan.

  • Reply Tanja/Levoton Matkailija 18.7.2016 at 06:15

    Blue Mountains on todella kaunis paikka. Kävin ekaa kertaa Australiassa heinäkuussa 2009, jolloin olin siellä kuukauden kielimatkalla. Käytiin ryhmän kanssa tuolla ja yövyttiin myös Katoombassa. Toisen kerran kävin Ausseissa heinäkuussa 2014, silloin ei harmiksi ollut aikaa Blue Mountainsille. Mielelläni menisin käymään tuolla uudestaan 🙂

  • Reply Miika ♥ Gia | matkakuume.net 18.7.2016 at 13:46

    Mehän ei tänne Sydneyssä ollessa sitten menty kun ei vaan jaksettu. 🙂 Ajateltiin että onhan noita vuoria nyt tullu nähtyä kun pohjalla oli Himalaja ja Uusi-Seelanti.

    Näyttää kyllä tosi mukavalta paikalta, ja se mikä Ausseissa on hauskaa on tietysti se, että kaikkiin paikkoihin on tehty esteetön pääsy. Ei nyt voi sanoa että olisi suurenmoinen trekkikokemus, mutta hyvä pääsy kaikille erityisryhmillekin! 🙂

    Ausseissa yleensä vähän tuppaa toi villi luonto jännittämään, se kun voi olla aika hasardipitoinenkin.

  • Reply Meidän matkassa / Monna 18.7.2016 at 20:00

    Onpas ihanat tarinat taustalla, joista en ole ennen kuullutkaan! Harmittaa kun ei viime Australian reissulla ehditty tuonne vaikka mieli olisi tehnyt. Seuraavan kerran taas olemme toukokuussa mutta suuntaamme suoraan pohjoiseen lämpimämpään, Sydneyssä on kuitenkin pakko fiilistellä reissun viimeinen yö<3

  • Reply Sa laine 19.7.2016 at 16:36

    Hienoja taruja. Muutenkin taas kerran ei ihme että unescon listalla. Hienot ovat maisemat.

  • Reply Pirkko / Meriharakka 19.7.2016 at 19:52

    Meillä kävi hyvä tuuri näiden kanssa sikäli, että kun ensin aamupäivällä saavuimme paikalle, niin usva peitti lähes koko näkyvyyden, mutta sitten kuitenkin noin ½ tunnin päästä näkymä aukeni! Olisi ollut ankeaa käydä tuolla ilman että sisaruksia olisi nähnyt.

  • Reply Anna | Muuttolintu.com 19.7.2016 at 22:49

    Tuo on kyllä ihan mielettömän kaunis paikka. Käytiin ohikulkumatkalla vuosia sitten. Meillä ei kyllä paljon siellä ollut aikaa, joten mielellään lähtisin uudestaan. Varmaan lähdetäänkin, kun ei se niin kaukana täältä ole. Ja tuo Three Sistersin tarina on kyllä kiehtova 🙂

  • Reply Kohteena maailma / Rami 21.7.2016 at 08:18

    Mielenkiintoinen paikka, sisarusten korkeuden tajuaa varmaan vasta livenä paikan päällä. Australiassa on kyllä vaikka mitä!

  • Reply Stacy 22.7.2016 at 06:52

    Korviahuumaava pulina ja pölpötys vaunussa. Eukalyptushuurut tuntuvat sellaisilta, että niiden ympäröimänä haluaisi viettää enemmänkin aikaa, paitsi silloin, kun joku sytyttää tulitikun. Mielellään varmaan etsisi rauhallisen paikan tuolta, jossa kuuntelisi tipitystä.

  • Reply Heidi / Maailman äärellä 23.7.2016 at 19:12

    Tällaiset tarinat luontoihmeiden takana on kyllä kiehtovia. Ja maisematkin ovat vallan upeita. Australia on kyllä huimaavan hieno kohde – sinne(kin) on joskus päästävä.

  • Vastaa käyttäjälle Pirkko / Meriharakka Cancel Reply