Suomen suurin matkablogiyhteisö
Monthly Archives

Eurooppa Suomi

Gluteenittomalla makumatkalla ympäri Suomea

11.2.2016

Mulla todettiin viime syksynä yliherkistyminen gluteenille ja koska reumakin oli päässyt villiintymään, joten tulimme lääkärin kanssa siihen tulokseen, että ruokavalioon olisi syytä tehdä remonttia. No, tämä muutama kuukausi onkin sitten ollut yhtä seikkailua ja tässä postauksessa muutamia toppeja ja floppeja matkan varrelta.

Mulla on ihan mieletön ikävä äidin leipomia pullia ja koska olin jo tottunut hyvään, niin gluteenittomien suhteen odotukset ovat olleet korkealla, mutta todellisuus ei ole aina vastannut odotuksia. Varsinkin pastaa ja leivonnaisia tää pullahiiri kaipaa…

Hard Rock Cafe Helsinki

Hard Rock on sellainen ravintola, johon tekee mieli päästä silloin tällöin hyvän ja ruokaisan salaatin perässä tai yhdelle drinkille. Alkupaloista lempparini oli aiemmin wingsit, mutta niiden kastike ei mulle enää käy, joten nykyään alkuun tulee otettua nachot ilman papuja. Ihan ok annos ja riittää kahdelle 🙂

 

 

Viime käynnillä kaverini kanssa päädyimme syömään salaattia, ylempi annos on grilled chicken aragula salad, joka pitää sisällään rucolaa, grillattua kanaa ohuina suikaleina, mausteisia pekaanipähkinöitä kuivattua karpaloa, tuoretta appelsiinia ja päällä fetamurua. Kastikkeena sitrusbalsamiviinietikkaa.

Alempi annos on mun lempisaattini Cobb salaatti. Siinä on pohjalla jäävuorisalaattia ja päällä kuutioitua avokadoa, cheddarjuustoa, tomaattia, broileria, punasipulia, kananmunaa ja pekonia. Ja tuolla annoksella muute lähtee isompikin nälkä.

Cafe Makiata

Helsingissä Haagassa sijaitseva Makiata on kovasti mainostellut facebookin gluteenittomia ruokapaikkoja ryhmässä gluteenittomia leivonnaisiaan ja pitihän sitä sitten yhtenä päivänä lähteä seikkailemaan. Suuri yllätys oli se, että kaikkia kahvilan ruoka-annoksia saa gluteenittomina ja paikan päällä leivotaan parina päivänä viikossa myös makeita herkkuja. Talon leipäkin oli oikein makoisaa.

Tällä kertaa lautaselle päätyi salaattia ja jälkiruuaksi laskiaispulla hillolla. Tähän mennessä paras gluteeniton pulla mitä olen syönyt. Se oli sopivan kuohkea ja maistui muultakin kuin pahvilta, taitaa salaisuutena olla itse sekoitettu jauhoseos. Kannattaa poiketa, jos liikutte sillä suunnalla.

Ravintola Torre

Ravintola Torrea Turun Linnankadulla oli kehuttu ja kun kyselin kavereilta suosituksia, niin tämä nimi ponnahti esille ja olihan se käytävä kokeilemassa. Alkuruokapöytä oli hieman pettymys, sieltä löytyi makuuni vain monikokoisia maustekurkkuja, joten kuvaa alkuruuista en ottanut. Keittiöstä kyllä tuotiin leipää mutta sitäkin joutui erikseen pyytämään ja voitte kuvitella, ettei ruokahalua herätä missään tapauksessa leipä, joka on mikron jäljiltä tulikuuma ja aivan märkä… Tämä ei ole yksin Torren ongelma vaan samaan ilmiöön törmää lähes aina kun tilaa gluteenitonta leipää.

Pääruokana otin listalta pippuripihvi a´la Torren, josta löytyi kaksi vaihtoehtoa koon puolesta 180g/240g. Annoksessa listan mukaan piti olla kymppikastiketta ja kermaperunoita. Tilatessa hieman kritisoin alkuruokapöydän antimia sanomalla, että eipä ollut paljoa vaihtoehtoja kun ei voi sietää SIENIÄ eikä syödä gluteenia, joten yllätys oli suuri, kun pääruoka tuotiin pöytään.

Annoksessa oli huimat 13 kpl kasviksia, joista 10 purkkiherkkusientä 🙂 Muutenkin annos oli todella sekavan näköinen neljän erivärisen kastikkeen ansiosta, mutta täytyy myöntää, että tuo kermainen pippurikastike oli aivan taivaallisen hyvää ja pihvin kypsyysaste ei olisi voinut olla parempi. Tää olis ollut kympin annos, jos kasvislisäke olisi ollut muuta kuin sientä.

Jälkiruokana tällä kertaa Crema catalana, johon listan mukaan olisi kuulunut appelsiinikeksimurut, mutta mun annoksessa se oli korvattu suklaakakun lisukkeena normaalisti tulevana hedelmäsalsalla. Annos oli todella herkullisen näköinen, mutta tuon salsan tilalle olisin mieluummin ottanut jotain tuoretta. Mielestäni mansikat ja chili ei oikein sovi yhteen. Juu, tiedän että saatan kuullostaa nirsolta, mutta yleensä olen hyvin kaikkiruokainen, on vain muutamia juttuja joita en pysty syömään.

Lapland Hotel Oulu

Pääsin vihdoinkin käymään Oulussa elämäni ensimmäistä kertaa ja koska lentoni oli perillä jo aamuvarhaisella, niin päätin suunnata aamupalalle Lapland Hotel Ouluun. Halusin testata millaisen aamupalan siellä saisi, osassa Lapland Hotellin kohteista kun aamupala on ollut gluteenittomien tuotteiden osalta surkea. Mutta Oulu yllätti positiivisesti. Parasta täällä oli kokki, joka paistoi asiakkaan toiveiden mukaisen munakkaan tai paistetut munat. Gluteeniton leipä oli tuoretta ja pakattu kelmuun, pyydettäessä sai myös voita. Mysliä, muroja ja gluteenittomia keksejä löytyi niille erikseen varatusta paikasta ja tuotteet olivat pakattu umpiotölkkeihin. Tuoreita hedelmiä, maistuvaa munakasta, hyvää kahvia ja viihtyisä ympäristö, mitä voisi enää toivoa muuta? Hintakin aamupalalle kohtuullinen 17€

 

Grill It

Oulun reissulla tuntui nälkä vaivaavan koko ajan, joten lihan himoa tyydyttämään suuntasin Grill It:iin. Kyseessä on osuuskauppa Arinan ravintola ja toimipisteitä Oulun lisäksi mm. Espoossa ja Helsingissä. Ravintolaketjun erikoisuutena on puuhiiligrilli, jossa pihvit paistetaan. Tällä kertaa valitsin taas pippuripihvin härän sisäfileestä, grillimestarin pippurikastikkeella ja lisäkkeenä kasvisten lisäksi Västerbottensost-perunagratiinia. Annos oli ihan mielettömän hyvä, pihvi paistettu just sopivan kypsyiseksi ja perunalisäke oli makoisaa.

Jälkiruokalistalta tällä kertaa valikoitui Créme brulée ja sitruunakreemiä. Nyt ei sitten löydy tarpeeksi ylistäviä sanoja kehumaan tätä annosta… NAM!!!!

Nyt kun on hehkutettu hyviä annoksia niin otettaisko niitä häntäpään esityksiä seuraavaksi?

Sokeri-Jussin Kievari

Oulun Pikisaaressa sijaitsevaa Sokeri-Jussin kievariakin suositeltiin, kun kyselin Ouluun suosituksia. Ravintola sijaitsee vanhassa punaisessa hirsirakennuksessa, jossa aikoinaan on rakennettu laivoja.

”Sokeri-Jussin nimi juontaa vuorineuvos Johan Grunströmiin (1877 – 1953)
ja hänen tilaamaansa höyrylaivaan. Sokeri-Jussi oli kuulu oululainen
alus, vaikkei se koskaan meriä seilannut tällä nimellä. Marraskuussa
1939 Grunströmin johtama Suomen Sokeri tilasi paatin Oulun Konepajalta.
Sota viivästytti rautalaivan valmistumista Pikisaaren rannassa syksyyn
1945. Laiva päätyi lopulta Välimeren pohjaan karilleajossa Algerian
rannikolla 1969.”
Ravintolan sisustus henkii vanhoja aikoja ja kyllähän se viihtyisä paikka olikin.

 

 

Alkuruuan valinta meni tällä kertaa nappiin. Lautaselle päätyi savuporo-korvasienikeittoa, joka tuotiin tarjolle lämpimän, hyvänmakuisen gluteenittoman leivän kera.

Mutta pääruuan valinta ei sitten tässä bingossa tuottanut voittoa… Sinihomejuustolla kuorrutettu härän sisäfileepihvi, tummaa madeirakastiketta, paahdettuun pekoniin käärittyjä vihreitä papuja ja kermaisia valkosipuliperunoita. Hyi tuota rasvan määrää ja makujen epäsopivuutta toisiinsa. Toi keltainen pallero kuvassa on muute paistettu aprikoosinpuolikas… Pihvi oli kyllä hyvin paistunut, mutta tässä annoksessa oli yksinkertaisesti liian paljon makuja jotka eivät sopineet yhteen. Annoksesta sain syötyä noin neljäsosan, ennenkuin paha olo ja turvotus iski.

Suosittelen vain ja ainoastaan homejuustoa ja rasvaa rakastaville, itse olisin kaivannut jotain raikasta tähän.

Ja seuraava floppi olikin sitten burgeribaari Kauppuri 5

Sekavalta listalta ja töykeäkäytöksisen tarjoilijan ”avustuksella” päätin kokeilla nimikkoburgeria. En vieläkään tiedä mitä burgerin piti pitää sisällään ja kotisivujen ruokalistalla ei kyseistä annosta ole. Kuvittelin todellakin että 11€ annokseen kuuluvat ranskikset, mutta …

Tälläinen kääpiökokoinen burgeri sitten pöytään tuli. Ja hintaa tälle annokselle tuli huimat 14€, koska gluteenittomasta sämpylästä veloitetaan 3€ lisämaksu. Lisäksi ranskalaiset eivät kuulu annokseen vaan ne pitävät tilata erikseen, mutta… Ravintolassa paistetaan ranet samassa rasvassa kuin friteeratut tuotteet, joten niitä ei saa gluteenittomina.

Annos oli aivan liian pieni ja mut tuntevat tietävät sen, että jos en saa tarpeeksi ruokaa, musta tulee kiukkuinen. Tää mesta ei ollut mielestäni hintansa väärti, tuolla 14€ olisin saanut Burger Kingissä kaksi ateriaa samalla sämpylällä.

 

Onneksi Oulusta löytyi pelastus nälkääni, lentokentällä turvatarkastuksen jälkeen sijaitseva Oluthuone Toppila. Tällä annoksella lähti nälkä ja tyytyväisenä saattoi suunnata kotimatkalle. Ja hintakin gluteenittomalle annokselle oli täysin sama kuin listalla.

 

 

Yleinen

Apinan vuosi

7.2.2016

Tänään Helsingissä juhlistettiin kiinalaista uutta vuotta ja siinä samalla apinan vuoden alkamista.Helsingin keskustan Keskuskatu oli koristelu juhlaan sopivin koristein ja väkeä oli kertynyt reilusti paikanpäälle tutustumaan ohjelmaan ja markkinatelttojen tarjontaan.

 

Kiinakaupan myyntiartikkeleita

Ruokakojujakin oli paikalla laidasta laitaan mutta valitettavasti suurimmassa osassa myynnissä oli joko nuudeleita tai friteerattuja tuotteita, jotka keliaakikkona joudun jättämään väliin. No, onneksi paikalla oli kuitenkin silmänruokaa. Kadun varrella sijaitsevat yrityksetkin olivat sisustaneet myymälöitään teeman mukaan.

Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksen teltalla sai ottaa lähikuvia lohikäärmeestä ja samalla sai mukaansa punaisen kuoren. Minun kuoreni sisälsi kaksi kultaista kolikkoa (suklaata) ja ohjelmasuosituksia kullekin kiinalaisen horoskoopin merkille Kulttuurikeskuksen kevään ohjelmistosta.

”Punainen kuori kiinalaisessa kulttuurissa
 
Uusivuosi on Kiinassa vuoden tärkein juhla, jolloin perheillä on mahdollisuus kokoontua yhteen vaikka perheenjäsenet muutoin asuisivat kaukana toisistaan. Yksi juhlan tärkeimmistä perinteistä on punaisten kuorten lahjoittaminen läheisille. Punaisen värin katsotaan tuovan onnea, ja sisälle kuoreen sujautetaan tukku sileitä seteleitä. Vaikka kuoria nykyisin annetaan niin syntymäpäivien, häiden kuin muidenkin juhlien kunniaksi, on niillä erityisen suuri merkitys kiinalaisena uutenavuotena. 
 
Vanhan uskomuksen mukaan punaiset rahakuoret suojaavat lapsia demoneilta. Siksi kuoria antavat erityisesti vanhemmat ja isovanhemmat lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Nykyisin punaisia kuoria lahjoittavat laajalti muutkin: kuoria antavat ystävät toisilleen, aikuiset lapset vanhemmilleen ja työnjohtaja alaisilleen. Nykypäivänä hyödynnetään myös tuoreinta teknologiaa ja kuoria lähetetään monesti älypuhelinten applikaatioiden avulla.
 
Kuoreen laitettava rahasumma määräytyy antajan ja vastaanottajan suhteen läheisyyden ja antajan taloudellisen tilanteen mukaan. Usein kokonaissumma koostuu kiinalaisista onnennumeroista eli numerot 6, 8 ja 9 toistuvat. Koska 8 on Kiinan onnenluvuista suosituin, paljastuu kuorista usein esimerkiksi 188 tai 800 kiinan yuania, lahjoittajan anteliaisuudesta riippuen. ”

 

 

 

 

Esityksistä ei puuttunut väriä eikä missään vaiheessa iskenyt tylsyys, päinvastoin matkakuume kasvoi taas ihan uusiin sfääreihin.
Mukavaa ja antoisaa apinan vuotta kaikille blogini lukijoille!
Yleinen

Brunssi – maailman paras keksintö? Testissä Factory

5.2.2016

Helsingin Kamppiin, Autotalon alakertaan avattiin pari viikkoa sitten ravintola Factory. Ravintolassa tarjoillaan lounasta ja salaattibufeeta arkisin, sunnuntaisin brunssia ja iltaisin on a´la cartea.

 

Itseäni ravintolan rouhea sisustus miellyttää suunnattomasti ja voisin kuvitella pistäytyväni baariin jonain iltana lasilliselle tai maistamaan a´la carte-listan herkkuja. Ilahduin suunnattomasti, kun huomasin, että erityisruokavalioihin oli kiinnitetty huomiota. Burgerit ja pastat saa gluteenittomina.

 

 

Pitihän se sunnuntaibrunssikin käydä kokeilemassa. Salaatteja oli useaa sorttia ja keliaakikkona mieltä lämmitti se, että ceasarsalaatissa krutongit olivat tarjolla erikseen. Lisäksi annokset oli merkitty selkeästi missä ruuissa oli laktoosia ja missä gluteenia. Ahdoin lautaseni niin täyteen, etten kehtaa julkaista siitä kuvaa, mutta voin kertoa, että lautaselta löytyi mm sienimunakasrullaa, paahtopaistia, paistettua lohta, melonikuutioita, marinoituja kasviksia jne jne… Ravintolan kotisivuilta löytyy brunssin menu, joka tuntuu vaihtelevan viikoittain.

Brunssin hinta oli ihan kohtuullinen, 22€ aikuiselta, mutta tuon hintaiseen brunssiin toivoisi kuuluvan tuoremehua ja kahvia. Nämä olivat lisämaksusta, mikä hieman harmitti. Jälkiruokapöydässä tällä kertaa oli rikkaita ritareita ja mut sai hyvälle tuulelle se, että keittiöstä tuotiin erikseen gluteeniton annos.

 

Eurooppa Suomi Yleinen

Kylpylälomalla Etelä-Karjalassa

5.2.2016

Kahtena vuotena peräkkäin mulla on ollut mahdollisuus lomailla Holiday Club Saimaassa, Lappeenrannan Rauhassa. Viime vuonna majoituin päärakennuksen Gant-huoneissa, jotka ovat siis sisustettu Gantin tekstiilein. Huone oli rauhallinen, lyhyen kävelymatkan päässä hisseiltä, joilla pääsi vastaanottoon sekä kylpyläkerrokseen, jossa myös ravintolat sijaitsevat.

Kuten kuvasta näkyy, hieman väriäki huoneesee oli saatu pinkeillä tyynyillä mutta muuten huone oli hyvin maskuliininen tummine kalusteineen ja ruskeine nahkaisine nojatuoleineen. Tilava suihku ja vessa on kuvassa vasemmalla sijaitsevan liukuoven takana. Erityisen kiitoksen saa hyvä, pehmeä sänky (vaikka kotioloissa tykkäänkin kovemmista) ja riittävän valon antavat lukuvalot. Myös huoneen siisteys oli hatunnoston ansaitseva.

Tänä vuonna pyysin sitten päästä Castle-hotellin puolelle. Castle-huoneet sijaitsevat entisessä Rauhan mielisairaalassa ja sekä käytävät että huoneet olivat remontoitu vanhaa taloa kunnioittaen. Kuten kuvasta huomaa, tällä kertaa en päässyt nauttimaan parisängyn leveydestä, mutta sänky ei tälläkään kertaa saa moitteita.

Ainoat moitteet huoneessa tulevat seuraavista asioista, kylpyhuoneessa lattian valun aikana kaadot on tehty päin seiniä ja suihkussa ollessa kaikki vesi valuu vessan puolelle ja vettä saa lappaa ihan urakalla takaisin lattiakaivoon. Vessan puolella on kyllä oma lattiakaivonsa, mutta eihän se vesi ylämäkeen nouse. Toinen mikä pisti silmään, oli sängyn asettelu huoneeseen. Sängyn ja vieressä olevan tolpan väli oli niin kapea, että kokoiseni ihminen ei päässyt sulkemaan verhoja muuta kuin sängyn yli hyppimällä.

Pääsin myös kurkistamaan viereiseen huoneeseen siivoojan siellä touhutessa ja yllätyin siitä, kuinka isoja kahden hengen huoneet tuolla Castle-hotellin puolella olivat. Tilaa oli lähestulkoon saman verran kuin nykyisessä kämpässäni Helsingissä. Suosittelen lämpimästi, jos haluat nauttia hetken luxuksesta joko yksin tai puolisosi kanssa. Castle-hotellin huoneet ovat vain aikuisille.

 

Kuvassa Castle-hotellin rakennus, valitettavasti jouduin ottamaan kuvan sisältä, koska ulkona paukkui lähes kolmenkymmenen asteen pakkanen. Kylpylään ja ravintoloihin pääsi kätevästi yhdyskäytävää pitkin.

Kylpylässä kulutin eniten aikaani saunamaailmassa, joka pitää sisällään neljä erilaista saunaa. Kaikki saunat ovat sekasaunoja, viimeisimmällä vierailulla saunamaailmassa sai nauttia lähes yksin. Liekö asiakkaita karkoittanut muutaman euron maksu, mutta itse koin saunamaailman olevan rahalle vastinetta. Höyrysauna alkoi olla loppuillasta jo polttavan kuuma eikä siellä kovinkaan kauaa pystynyt istumaan, sama oli mastersaunan kanssa. Suolasaunassa taas lämpöä ei ollut juurikaan normaalia huoneenlämpöä enempää, ehkäpä oikea nimi olisi suolahuone, kaikesta huolimatta reumaiset nivelet pitivät kovasti huoneessa istumisesta. Mökkisauna taasen oli pieni ja viihtyisä ja löylyissäkään ei ollut valittamista. Kylpyläpuoli yksin reissaavalle aikuiselle on hieman liian rauhaton ja itse jäin kaipaamaan lämmintä poreallasta, joka tuolta puuttuu.

Ravintoloista vierailujeni aikana kävin vain O´Learys nimisessä sporttibaarissa. Listalla ruoka painottuu hampurilaisiin ja gluteenittomia vaihtoehtoja ei juurikaan ollut. Iso vaiva ei olisi ottaa gluteenittomia hampurilaisia listalle, sämpylät kun nopeasti sulattaa ja lämmittää pakastimesta. Ja nekin mitä piti olla gluteenittomia, eivät sitä olleet, reissuni jälkimmäinen yö meni vatsakivuista kärsien. Palautetta on laitettu ravintolaan ja toivottavasti he ottavat tästä opikseen.

Hotelliin ollaan avaamassa ihan näinä päivinä Classis Pizza-ravintolaa, joka monipuolistaa tarjontaa. Toivottavasti siellä osattaisiin ottaa erityisruokavaliot paremmin huomioon. Aamupala on samantyylinen kuin yleensä suomalaisten hotellien aamupalat ovat, täällä pisti silmiin vohvelirauta, jolla voit paistaa itse herkullisen vohvelin.

Yksi iso miinus pitää vielä mainita. Hotelli sijaitsee syrjässä, 35km Lappeenrannan keskustasta ja 7km Imatralta. Halpojen Onnibus-lippujen päälle yli 60€ taksista suuntaansa on hieman liikaa, joten suosittelen omalla autolla kulkeville.