Yleinen

Mallorca, päivä 2

25.9.2015

Toisen matkapäivän aamu valkeni aurinkoisena ja lähes pilvettömältä taivaalta paistaen. Pikainen aamupala nautittiin asunnollamme upeista näköaloista nauttien ja päivän ajoreittejä suunnitellen. Päätimme suunnata saaren keskiosiin, viininviljelyalueella tunnettuun Binissalemiin.

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli vuonna 1931 perustettu Bodegas José L. Ferrer, jonka myymälästä mukaan tarttui muutama pullo viiniä sekä viinitilan tuottamaa oliiviöljyä. Opastettuja kierroksia viinitilalla järjestetään kaksi kertaa päivässä, mutta tällä kertaa jätimme opastetun kierroksen maisteluineen väliin ja suuntasimme kohti toisia seikkailuja.

 Kello alkoi jo kääntymään iltapäivään ja siesta-aikaan ja kroppani alkoi jo vaatia jotakin syötävää, niinpä päädyimme kylän keskustaan. Tyhjät kadut kertoivat jo siestan alkaneen emmekä uskoneet enää minkään ruokapaikan olevan auki, mutta olimme totaalisen väärässä. Pieni paikallinen kuppila löytyi ja taisimme olla ensimmäiset asiakkaat lounaalla (noin puoli kahdelta).

Alue saaren keskiosissa on siis tunnettu viininviljelystään, joten luonnollisesti kirkon kupeessa olleet patsaat muistuttavat perinteisistä työmenetelmistä.

Miksi ajaa majapaikkaan suorinta reittiä, jos matkalla on mahdollisuus käydä katsomassa tippukiviluolaa tai yhtä saaren tunnetuimmista rannoista? Onneksi olimme myöhään liikenteessä ja saimme automme parkkiin lyhyen kävelymatkan päähän Es Trencin rannasta. Ranta on noin kaksi kilometriä pitkä, rakentamaton alue ja erityisesti lapsiperheiden ja nudistien suosiossa. Muutamia rantaravintoloita löytyy kummastakin päästä, mutta hinnat ovat suolaisia ja ruoka ei kuulemma ole kehuttavaa. Päivän pölyjen huuhtomiseen ranta kuitenkn soveltui erinomaisesti.

Ennenkuin pääsimme takaisin majapaikkaamme, aurinko oli jo ehtinyt laskea mutta se ei estänyt meitä vierailemasta majapaikkaamme lähimpänä olleessa ravintola Nautiluksessa. Paikka on suosittu erityisesti auringonlaskun aikaan, mutta päästäkseen katsomaan tuota, olisi pöytä varattava etukäteen. Koska päädyimme lähikuppilaan ja tiesimme, että auto pysyy parkissa seuraavaan aamuun asti otimme ilon irti ja nautimme pullon hyvää paikallista viiniä hampurilaisten kanssa.

Ihan loistava viini pieneltä viinitilalta Anima Negra, perustettu 1994. Jotkut saattavat muistaa viinin Silja Linen valikoimista, näyttäisi olevan tälläkin hetkellä Silja Symphonyn Bon Vivant – ravintolan listalla.

”ÀN/2 on pääosin saaren omien alkuperäislajikkeiden sekoitus (65%
Callet- , yhteensä 20% Manto Negre- ja Fogoneu- sekä 15% Syrah).
Tammikypsytys 12 kk. Tynnyreistä 70% ranskalaisia ja 30 %
amerikkalaisia. 35% uusia tynnyreitä ja 65% 1-3 vuotta käytössä
kiertäneitä.

Hieman jo reunoiltaan tiilenpunaan kääntyvä väri ja kehittynyt
tuoksu, jossa kirsikkaa, tupakkaa, savua, lantaa sekä mausteisuutta.
Keskitäyteläinen maku, jossa kehittyneelle viinille tyypillistä
eläväisyyttä ja herkkyyttä. Virkeän hapokkuuden seuralaisena sinnittelee
jo voimiensa tunnosta hiipumaan päin oleva tanniinisuus. Pitkässä
jälkimaussa on kuivattua kirsikkaa ja mausteisuutta.”

Kyseistä viiniä tuli sitten kannettua kotiin asti useampi pullo, hinta oli Palman lentokentällä ihan kohtuullinen (16,90€/plo) verrattuna saaren pikkukauppoihin (22€). 


You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply