Browsing Tag

Tahtisadetikku

Matkalla halki elämän

Eletään jo pitkällä Tammikuussa, ja tämän kuun matka oli Porvoosta Helsinkiin. Helsinki, Suomen pääkaupunki on aika lähellä, tunnin ajomatkan päässä. Joulun ajan sekä alkuvuoden olen sinnitellyt kotosalla, olen lepäillyt ja tankannut tulevia seikkailuja ajatellen. Kuntosalilla Verde-clubilla aloitimme jo harjoittelut, en kilpaile missään lajissa mutta fyysisen kunnon ylläpitäminen on tärkeä osa elämää. Olen tiedostanut kohdallani nivelreuman ja perinnöllinen alttius sepelvaltimotaudille sekä metaboliittisen oireyhtymän ongelmat. Olen perso makealle ja jouluherkkujen ääressä taas kerran luisuin niukkakalorisesta dieetistäni näkyy vyötärönseudulla sekä verenpainemittarin tuloslukemissa. En ole lihavan lihava, vaan lievästi ylipainoinen. Kun pitää varansa ei painoindeksi 25.xxx kohoa ylemmäs.

Mutta ei hätää, niskasta vain itseä kiinni kuin paroni Muenchausen ikään, treenaamaan ja liikkeelle. Mutta joulu on sentäs kerran vuodessa vaan. Joulusuklaat ja piparkakut, laatikkoruuat ja kinkut on hyvällä ruokahalulla syöty. Katselin televisiosta dokkaria brittien paino-ongelmista ja uusista tutkimuksista paino-ongelmaisten parissa. Siinä painotettiin aktiivisen elämän tärkeyttä ja terveellisen kotiruuan merkitystä. Selvitetty oli myös että valmiin ravintola-ruuan energiamäärä on huomattavasti runsaampi kuin itse huolella valmistetun kotiruuan antama energia.

Talven hiihtoretkiä ajatellen hankittiin minulle sukset. Ja tietenkin monot ja sauvat. Yleensä kun olen käynyt hiihtolomalla Pohjois-Suomessa, yleensä Katinkullassa Kajaanissa, olen vuokrannut hiihtovarusteet. Laskimme että kolmella varustevuokralla hankkii omat varusteet. Säätilastojen mukaan joka kolmas vuosi saamme kokea lumettoman talven, ja nyt täällä rannikolla elämme sitä, lämpötilaa saman verran kuin kylmänä kesänä taannoin. Pohjois-Suomessa on sentään joka vuosi lunta ja hiihtoladut jo odottelevat hiihtelijöitä, uskoisin.

Itäkeskus, sinne voi auton jättää parkkiin talon sisäosissa sijaitsevaan paikoitustilaa. Mennessämme alakerran parkkipaikat oli varattuja, mutta ylempänä oli tilaa. Spiraalimainen nousu autolla ostoskeskuksen katolla sijaitsevaan paikoitustilaan oli kokemus sinänsä. Ostoksilla käydessä veimme isommat ostokset autoon talteen, kun kävimme syömässä lounasta. Tuttu ravintolamaailma oli remontissa, ja siksi poikkesimme Itiksen Stoan puoleisen ostarin ruokalatarjonnan antiin.

Ostin ihanan keväisen sifonkipuseron ja tarpeellisuuksia kuten valkosipulipuristimen ja valmiita maalauspohjia. Lisään usein ruokiin valkosipulia. Kasvatan itse omat valkosipulit pienessä keittiöpuutarhassani. Syksyllä istutetaan hyvään multaan valkosipulinkynsiä ja seuraavan vuoden kesällä voi osan mehevistä vihreistä versoista syödä kevätsipulina ja syksyllä maan alle on kasvanut uusia valkosipuleita. Istukassipuleita voi ostaa taimimyymälöistä. Maalauspohjille maalaan kuvia, niin, tauluja.

Itäkeskuksessa oli iloinen kielten sekamelska, niin kuin aina. Toreilla kahvioissa ja ajanvietepaikoissa sekä ostoksilla liikuimme kaikenmaalaisten ja väristen ihmisten seassa ja ostosreissun jälkeen palasimme virkistyneinä kotiin.

Helsingissä Itäkeskuksessa.

 

 

KrabiTown, Thailand-toreilla ja viidakossa, LoiKratong, KrabiBiennaale

Viime viikolla palasimme kahden viikon rentoutumislomalta Krabilta, Thailandista. Kaksi viikkoa lämpöisessä paratiisissa lepäilemässä oli tarkoitus matkallamme maailmamme toisella puolella. Lähdin avomieheni kanssa seikkailulle avoimin mielin, toiveena saada rentouttavia kokemuksia auringon lämmössä lomaparatiisissa.

Tiikeritemppelissä

Lähdimme matkaan Helsinki/Vantaan lentokentältä Norwegianin lentokoneella ensin Osloon ja sieltä Krabiin. Krabin lentokenttä on vaatimaton ja siellä oli helppo toimia. Etukäteen tilaamamme taksi odotteli kun pääsimme tullimuodollisuuksista ja niin ajelimme Krabi Townin keskustassa sijaitsevaan lomakotiimme, Vien Thong-hotelliin. Olimme unohtanut vaihtaa lentokentältä paikallista valuuttaa ja jäimme velkaa taksille, maksoimme sen myöhemmin hotellin respaan. Saimme tilaamamme superor-huoneen isosta 80-huoneisesta hotellista, se oli samanlainen kuin oli luvattukin. Yleensä, kaupunkikohteissa lomillamme valitsen edullisen mutta siistin hotellimajoituksen, ne on jotenkin tunnelmallisempia kuin isot luxuxhotellit. Edullinen hotelli keskellä lomakaupukia antaa mahdollisuuden helposti osallistua kaikenlaisiin tapahtumiin ja retkiin ja voi käydä kaikenlaisissa ravintoloissa eikä tarvii olla luksuksen ”vankina”. VienThong-hotelli oli kävelykatujen lähellä sekä myös jokirannan läheisyydessä. 

Matkalla olimme vähän ennen turistisesongin alkua ja hotelli oli melkein tyhjä. Huoneen hintaan kuului aamiainen, se meille valmistettiin kun menimme aamiaishuoneeseen, se oli vaatimaton, kahvia, teetä, toustia ja kananmunaa. Hankimme paikallisesta sähköliikkeestä pienen vedenkeittimen ja välillä joimme aamukahvin huoneessa. Tosin se keitin toimi vähän huonosti ja vain viikon, mutta ei se kallis ollut. Kannattaa viedä kotoa keitin mukana jos haluaa hotellihuoneessa kahvitella. Voi tietenkin tilata kahvia huonepalvelusta tai sitä voi hakea lähistön ravintoloistakin.

Happy hour-juomia bambumukeissa. KirjoittajaTähtisadetikku  avomiehensä kanssa.

Ensin tutustuimme ympäristöön, olin vähän pettynyt masentuneeseen Krabiin. Krabi ei ole ollut suomalaisten suosiossa ja syystäkin. Mahtavan tsunamin jäljiltä kaupunki on törkyinen ja suttuinen, halpa. Meille kerrottiin että mahtavan tsunamin jäljiltä paikalliset ovat olleet niin masentuneita menetyksistään, että eivät olleet pystyneet korjauksiin. Näimme kuitenkin että kaupungin laidalla olevia rakennuksia on alettu kunnostaa ja ehostaa kauniiksi. 

Illalla läheiseltä kävelykadulta kuului valtaisa meteli, torialueen reunalla oli esiintymislava jolla esittivät kaikenkirjavat esiintyjät paikallista viihdettä. Onneksi huoneemme oli hiljaisella puolella ja sinne ei kuulunut muuta kuin ilmastointilaitteiden humina.

Krabi Town, lomamatkan anti oli viidakkoseikkailu, uimarannat, kajakointiretket, iltatori, Loi Kratong-juhla, ruokien maistelu ravintoloissa, happy hour-drinkit pikkubaareissa, ajelut pitkähäntäveneillä, paikallisen budhan temppelit tiikereineen ja ostokset outlet-teltoissa ja butiikeissa. Myös Krabi biennaale nähtiin.

Krabi, sinne pitää mennä yhdessä kaverin kanssa. Myös useimmille retkille vaaditaan että on kaveri mukana. Retket ostimme hotellin lähistön pienistä matkatoimistoista, koska ei ollut sesonki retkivalikoima ei ollut kovin runsas ja hinnat oli samat kysyi mistä tahansa. Jos retken hinta oli halvempi, niin retken anti oli myös vähäisempi. Retkiä voi ostaa myös netin kautta, kadun toimistoissa pitää maksaa käteisellä, luottokorttikin käy useimmiten.

Matkalle mukaan?

Nykytaidetta Krabilta

Jos lentää halvimmalla lipulla niin siihen sisältyy vain käsimatkatavarat. Otin meille kun matkustimme kahdestaan avomieheni kanssa, lipun johon sisältyi myös matkalaukut. Ostimme jo kotimaasta aurinkorasvat ja otin mukaan toilettitavarat. Viimeksi kun kävin etelän matkalla kaupoista oli loppunut aurinkosuojavoiteet, nyt niitä pursusi joka kaupan hyllyissä. Luotin hotellin mainokseen kylpyhuoneen minituotteista ja niitä olikin mutta jouduimme silti ostamaan shampoota. Hyvä suihkushampoo jolla voi pestä sekä hiukset että kehon on hyvä olla mukana. Kasvojen hoitoon otin mukaan hyvälaatuista ihoöljyä, sellaisella voi poistaa meikit ja se käy yövoiteeksi. Ei lomalla meikkejä tarvitse, muuten mutta, jos on arka couperosa-tyyppinen yliherkkä iho kuin minulla niin ultraviolettisuojalla varustettu cc-voide esim. Lumenella on hyvä. Lisäksi monikäyttöinen cc-puuteri, jotain luomiväriä ja ripsiväri sekä huulikynä tai -kiilto: niillä pärjää. Kulmiin ja ripsiin kantsii laittaa kestoväri etukäteen. Mieheni ei käyttänyt meikkiä vaan sipaisi vähän herkän ihon auringonsuojaa poskiinsa. Hattu pitää olla koska aurinko porottaa kuumasti. Ensimmäisenä matkapäivänä kävimme ostoksilla. Ostimme uudet päähineet, miehelle t-paitoja ja minulle kaunis sarong-huivi jota joi käyttää moniin tarkoituksiin. Mukana oli hellevaatetta, shortsia ja uikkarit ja rantasandaalit. Käytin alusvaatteina uimabikineitä kun retkillä usein pääsi pulahtamaan veteen uimaan. Illalla ei ollut niin kuuma, lämmin kuitenkin. Illaksi otin mekkoja ja kivat kesäpikkukengät joilla on hyvä kävellä. Myös hyttysiä ja muitakin hyönteisiä osui tiellemme usein. Paikalliset hyttyset levittävät Zica-virusta. Jouduinkin hyttysten ym. syötäväksi ja olin paukamilla mutta ne paranivat viikossa. Viidakkoretkillä voi törmätä hirvikärpäsmäisiin täilaumoihin, ja lentäviin pistiäisiin ja hämähäkkeihin. Hotellissa kaveina oli valtava torakka, en ole ennen nähnyt niin isoa torakkaa. Torakat ovat vaarattomia ja niitä voi myös syödä. Pieni ensiapu-pakkaus laastareita ja desinfektiopyyhkeitä, sideharsoa: siitä oli hyötyä. Ja matka-apteekki, kipulääkettä, kortisonivoidetta tuotteita vatsan hyvinvointiin.

Krabi biennaale

Helmikirjontaa, Helmien museossa Krabi Townissa.

Krabi biennaaliin eli nykytaiteen näyttelyyn törmäsimme usein. Joen rannalle oli pystytetty patsaspuisto, ja isot valoteokset valaisivat illan pimeydessä piristäen tunnelmaa. Näimme joki- tai rannikkolaivan jolla oli hauska eläinhahmo keulakuvana. Kävimme myös Krabin kultturikeskuksessa jossa oli useampikin näyttely, nykytaidetta ja myös helmityömuseo. Helmet kiinnostavat minua  sillä tein päättötyöni Artenomi-seminaariini helmistä, Helmikirjan. (En julkaissut sitä, se jäi opiston Kankaanpään opiston kirjastoon ja yksi kappale itselle.) Helmien historiaa oli kerätty ja näimmekin hienon näyttelyn Aasialaisien helmien historiaa. Nykytaiteen näyttelyissä oli sekä paikallisien että aasialaisien taiteilijoitten patsaita, mixedmedia teoksia että maalauksia. Kokonainen päivä kului kulttuuritalossa, jonne on vapaa pääsy.

Mitä syödä Krabilla ja missä?

Meillä kuului hotellin hintaan vaatimaton aamiainen. Lisäksi löysimme paikallisesta kaupasta pienen vedenkeittimen, sellaisen voi ottaa kotoakin mukaan. Se vedenkeitin kesti viikon ja pimeni sen jälkeen. Se vain ei mennyt päälle. Kahvia ei kannata viedä kotoa, Siami-kahvi jota myydään instant-muodossa on hyvää, vähän makeahoa kahvia jota kasvatetaan siellä. Maistelimme eksoottisia makuja läheisellä torilla. Söimme joka päivä yhden lämpiman aterian, pikkuravintoloita oli useita ja joenrannassa oli armeijamainen ruokakojuja ja pöytiä alue jossa ruokavalkoimaa oli  runsaasti ja annokset sopivia. Usein ruokia voi tilata useitakin, ja ne voi jakaa ruokalijoitten kesken. Riisi useimmiten pitää tilata lisäksi, riisi oli usein vanhaa etukäteen laitettua ei niin hyvää. Tutustuimme vihannekseen ”mornig glory” joka on pinaatin ja mangoldin välimuoto, se  oli hyvää. Huoneessamme oli jääkaappi, ja sinne varustimme juomaa, jugurttia ja hedelmiä välipalaksi. Ostimme myös sipsejä ja pähkinöitä ja avattu pakkaus houkutteli puolessa vuorokaudessa runsaan määrän pikkuisia muurahaisia jotka jonossa marssien valloittivat ne. Pesin murkut pois Vademecum-suuvedellä. Nälkään ei pysty Krabilla nääntymään, ruokatarjontaa on kaikkialla.

Iltaelämää

Illalla vaihdoimme vaatteet ja lähdimme kaupungille. Joenrannalla oli lukuisia kahviloita ja viihtyisiä pubeja ja baareja. Myös rannan aulet-teltat tarjosiva ajanvietettä sekä mahdollisuuksia ostoksiin. Kävelykadun iltatorilla oli esiintyjälava ja ihanaa tungosta ja turistien ja paikallisten ihmisien hauskaa sekamelskaa ja kielicocktailia. Baarit myyvät mietoja ”happy hour” -drinkkejä sekä olutta. Viiniäkin on saatavilla. Kerran palatessamme hotellille myöhemmin yöllä, ulko-ovella makasi rotta. Huikkasin siitä reseptioniin, mutta yövartija alkuun väitti että ei se ole rotta kun turisti-asukkaat. Tultuaan ovelle mies totesi että että rotta se on ja juovuksissa sammunut ovelle, kuin olisi saanut Kiasma-terveisen.

Thaimaan rotta Helsingin contemporary art museumissa ( Korakrit Adunanonchain taidetyö 2018)

 

 

 

 

 

 

 

Loi Kratong-juhla

Rannalla

Tahallani varasin Krabin loman viikoille jolloin Thailandissa vietetään Loi Kratong-juhlaa tai Se on sadekauden päättymisen juhla, siitä alkaa turistisesonki, ja se on paikalliselle tärkeä uskonnollinen juhla. Loi Kratongia varten Thaimaalaiset hakeutuvat merenranta-paikkoihin joissa varaudutaan juhlaa varten. Se on puhdistautumisen ja valon juhla, usein lähetetään taivaalle paperisia kynttilälyhtyjä ja meren aalloille pieniä huoliveneitä jotka on koristeltu kukkasin ja kynttilöin. Lisäksi on tietenkin isot markkinat joissa voi herkutella kaiken maailma herkkuruuilla ja ostaa melkein mitä vain. Nuorisolla oli hauskaa parveillessaan rannalla. Menimme mukaan iltahärdelliin muitten mukana siellä oli hauskaa. Hauskinta olisi ollut rantahotellien juhlissa, sellaiseen emme kerinneet taaskaan. Meillä oli epätietoisuutta Loi Kratong-juhlan ajankohdasta, netistä saimme erilaisia päivämääriä ja meille ei siitä haluttu kertoa asian uskonnollisen merkityksen takia vissiin, mutta pääsimme kuin pääsimmekin osallistumaan. Olemme henkisyydestä ja kulttuurillisista tavoista kiinnostuneita ja oli tärkeää saada osallistua.

Temppeleitä ja budha

Kiipeämään rappusia, hellehatussa ja sarongissa.

Tiikeri on tärkeä eläinhahmo Krabilla. Tiikerien kerrotaan pelastaneen Budhan elämän, paikallinen Budha eli pitkiä  aikoja eksyttyään viidakkoon tiikerien luolassa. Pääsimme vierailemaa kolmessa Tiikeri-Budha- luola-temppelissä. Niihin on vapaa pääsy. Temppeliin pukeudutaan kuten kirkkoon yleensä, hartiat ja polvetkin peittävään vaatteeseen. Temppeleistä kaksi on Krabi Townin alueella. Isompi temppeli on viidakon reunalla kävelymatkan päässä Krabi townissa. Sinne voi varata koko päivän aikaa. Voi kiivetä temppelivuoren huipulle kiveen hakattuja rappusia pitkin. Pitää olla hyväkuntoinen kun lähtee kiipeämään ja juomavettä voi olla mukana. Temppelinpihalla voi ruokailla tai nauttia teeta, temppelivuoren takana on viidakkopolku ja luolia joissa on lisää temppeleitä ja munkkien luolakoteja. Tiikeriluola- temppeliin pääsee myös järjestetylle retkelle jos haluaa.

Rannalla Krabilla

Rannan pikku rapujen kuviointia.

Rantarapu itse, pieni valkoinen rapu vartioi kotikoloansa. Se joka päivä laskuveden aikana tekee uudet kuviot kotipihaansa.

Merenrannalla Krabi Town on, mutta jokirannan varrella, jokirannalla ei ole varsinaista uimarantaa. Järjestetyille retkille pääsee, tai voi mennä taksialla ja häntäveneellä. Häntävene on yhtä kallis menee sillä yksi tai monta niin kuin taksikin mutta jos retkellä on useampi osallistuja voi kustannuksia jakaa. Tuktuki on edullinen kulkuneuvo, mutta ne on usein korvanneet kalliimmat taksiautot. Kävimme AnNaong-rannalla, sieltä pääsee myös muille rannoille venelaiturilta tai sielläkin voi olla. Aika kiva ranta oli Railey Beach, sinne pääsee veneellä KrabiTownin venelaiturista. Voi tilata taksi-vene-kuljetuksen etukäteen tai sitten voi ostaa laiturirannan matkatoimistosta lipun venekuljetukseen. Kaikenlaisille rannoille pääsee myös järjestetyile retkille, retkien kohteet ja ajankohdat vaihtelevat.

Voi Elefantti-ressukoita

Elefantti saa palkkansa: kypsiä banaaneja. Ne on hyviä.

Monille on Thailandin loman kohokohta ollut elefanttiratsastus viidakossa. Se alkaa olla Elefantteja on aika vähän jäljellä ja ne syövät paljon koska ovat isokokoisia, niitä on kallista pitää. Ei taida niitä olla yhtään luonnonvaraisina. Elefantteja on ylläpidetty keräämäällä niille rahaa elefanttisafareilla mutta luonnonsuojelijoitten ansiosta elefantit ovat katoamassa ja ne on jo korvattu mökijöillä. Tulevaisuusessa viidakkoretkille pääsee vain niillä nelivetoisilla maastoajoneuvoilla joilla itse ajellaan jonossa viidakkopoluilla. Kävimme kuitenkin  vielä katsomassa elefantteja viidakkoretkellä. Elefantteja, ne on koulutettu viemään taakkaa samalla tavoin kuin hevoset tai kamelit. Elefanttia ei enää lyödä vaan ne voivat mielensä mukaan mennä oppimiaan reittejä turistit selässään. Eiks olekin ihan kivoja elefantit? kysyi elefantinhoitaja retkellä, yhtä kivoja kun kissa ja yhtä omapäisiä, tekevät mitä haluavat tehdä. Niinpä kiivettyämme koriin elefantinhoitaja houkutteli fantin kävelylle, sen niistä joka tuli luoksemme ja käveltiin elefantin omaan tahtiin uudella polulla joka meni osittain puronpohjaa pitkin. Kristallinkirkas purovesi huuhteli fantin jalkoja mennessä. Fantti kiipeili kivitasanteilla ja fantinkoitaja istuutui kivelle lähistölle ja kääri sätkän ja tupakan mittaisen ajan elefanttimme kiipeili puronreunaa ja välillä oli pää ylempänä ja välillä fantin takapuoli. Pitelin tiukasti kiinni korin jossa istuimme reunoista käsillä ja jaloilla kuin olisin ollut vuoristoradalla. En pudonnut. Ja sitten palasimme takaisin. Tutisevin jaloin nousin elefantin korista ja annoiimme elefantille sen pyytämän palkkion joka oli kypsiä kalliita banaaneja jotka sai antaa fantin notkeaan kärsään jolla se ne vei suuhunsa. Se katsahti meihin lähtiessämme kirkkailla silmillään ilkikurisesti ja sanoi että laik juu. Taimaan elefantit ovat kuninkaan suojeluksessa.

Kuva viidakkoretkellä Khao Sokissa.

Tähtisadetikku uimassa viidakon kristallilähteessä.

Tähtisade ja avomiehensä Krabin uonnonpuisossa retkellä.

 

Näin Krabi Townin vieraan kahden viikon aika meni kuin siivillä. Ihanaa oli kuitenkin päästä kotiin. Kuvat kirjoittajan omia.