Viime viikolla kävin Tampereella, ja kävimme Tampereen Työväen Teatteissa katsomassa ja kuuntelemassa musikaalia ”Come From Away”. Tarkastelin etukäteen Tampereen kulttuuri. ja taidetarjontaa, Tampere on tunnettu Teattereiden luvattu kaupunki, joulunajan esityksiä oli kuitenkin vähemmän tarjolla. Työväenteatteri on minulle tuttu paikka, Kävin usein katsomassa näytöksiä kun vielä tein töitä TaYsin Pat.labbassa kun työkaverini Lean mies Mauri Kuosmanen oli siellä töissä ja jos siellä joltain jäi käyttämättä edullisia omaistenlippuja niin niitä hommattiin meille kun mielellämme kävimme siellä. Myöhemmin kun olin opiskelemassa ”ohjaustoiminnan artenomiksi” Kankaanpään Opistossa keksin työharjoittelupaikaksi Työväenteatterin lavastamon tarpeistamon sen jälkeen kun toivomani harjoittelupaikka kehitysaputyössä meni puihin kuin pelästynyt kissa. Vietin sitten muutaman kuukauden harkkarina teatterimaaimassa , työnohjaajani oli Maarit Sallinen, joka arvosti kiinnostustani teatterimaailmaan. Sain pienen palkallisen pestinkin, ja ompelin esirippuja ja istuimenpäällisiä musikaaleihin, ja paikkasin vinon pinon sarkahousuja musikaalin ”Pitkäjärveläisiä”. Sain syödä ilmaiseksi teatterin lämpiössä salaattia ja paistettuja perinoita sai ottaa. Olisin mielelläni jäänyt teatteriin töihin jos se vain olisi ollut mahdollista. Muistelen aikaa lämmöllä. Laitosteatterin turvallisessa ilmapiirissä ei ollut tietoakaan myöhemmin alalla kohtaamastani pahansuovasta kilpailuhengestä, kateudesta ja muista alaan liittyvistä ikävistä lieveilmiöistä, joihin myöhemmin törmasin Helsingissä, mutta se siitä.
Tilasin liput nettipalvelun kautta puhelimeen, se kävi helposti. Melkein kaikilla oli paperiliput. Sain meidän minun ja avomieheni A:n paikat ihan keskeltä seiskariviä, josta näkyi ja kuului hyvin, mutta näyttelijöitten syljen ja hien haju ei tuntunut. Suomalainen versio musikaalista oli aika täräyttävä, aihe arvelutti mutta turhaan. esitys ei ollut yhtään ahdistava, vaan hyvin yhteisöllisyyttä vahvistava, näimme miten eri kansallisuudet ja erilaiset uskonnot ja eri ikäiset voivat selviytyä katastrofitilanteesta yhteistoimin.
Puvustus ja lavasteet ei vieneet roolia esitykseltä, ja ei voi kuin vain sanoa että Työväenteatterin taitava esiintyjäkaarti pani parastaan, vaikkei esitys ollut tuore. Esityksessä ei ollut väliaikaa, vaan se oli suora näytös. Menimme ajoissa teatterille ja jätimme takkimme narikkaan sukunimemme kirjaimen mukaan, että se on sitten helppoa muistaa. Kerkisimme nauttia juomat teatterin kahviossa. Katsomossa oli hyvin tilaa. Esitys vei mukanaan, siitä sai kokea koko maailmalle kipeän tapahtuman tunnelmia ja vaikutuksia. Ei voi sanoa kuin ei voi moittia mitään, kaikki olivat hyviä. HYVÄ TTT !!!
