Energiaa, Taidetta ja retkellä

Energiaa Ateneumin ystävien taideretkellä Tampereella ja Hämeenlinnassa 13.4.2019

Niin paljon puhutaan nykyään ympäristövastuullisesta matkustelusta. Kävin Pallobloggaajien retkellä Vantaan Flamingossa, siellä puhuttiin ympäristövastuullisesta matkailusta ja energiavastuullisesta Hotelli Flamingosta, jossa sähköenergiaa tuotetaan aurinkopaneeleilla. Tuli vain mieleen kun näin televisiosta illalla heidän uuden mainoksen jossa lauma lapsia oli päästetty suklaasuihkulähteelle herkuttelemaan. Maistelimme bloggaajien kanssa myös sitä ylellistä suklaasuihkulähdettä jossa kastettiin mm. mansikoita, sinimarjoja ja vaahtokarkkia. Televisio on auki kun sieltä tulee vaalivalvojaiset, Suomeen on valittu vaaleilla uusi eduskunta ja vaalien ääniä lasketaan.

Suklaasuihkuläde Sokos Flamingossa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

On ympäristövastuullista käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä kuten busseja. Bussi vei Ateneumin Ystävien järjestämälle retkelle Hämeenlinnaan ja Tampereelle joukon innostuneita taiteilijoita ja taiteen harrastajia. Retkellä tulimme näkemään amerikkalaisen kuvaamataiteilija Kiki Smith:in teoksia Sara Hildenin taidemuseossa Särkänniemessä, Valokuvataiteilija Karoliina Paatos on esillä Valokuvakeskus Nykyajassa Tampereella kauppakadulla ja Hämeenlinnassa meitä odotti esittely Kotimaan kasvot-näyttely Hämeenlinnan taidemuseossa.

Särkänniemi ja Näsinneula.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Särkänniemen talviuninen huvipuisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kiki Smithin teokset ovat luonnonläheisiä, luonnonhenkisiä ja niissä on käytetty luonnonmateriaaleja. Näyttelyyn liittyy myös avartava elokuva jossa kuvataan Kiki Smithin elämää taiteilijana ja vaikuttajana. Näyttelyn teoksissa on paljon muittenkin nykytaiteilijoitten ja poptaiteilijoitten suosimia asioita, gobeliineja, vahaa, sekatekniikoita. Työt on huolella valmistettuja ja kerrotaan niissä käytetyn mallina ja innoittajina taiteilijan omia ystäviä.Nykyajan näyttelyssä näimme kuvattuna elämää amerikkalaisella ranchilla. Hevosia, hevostyttöjä ja heinäntekoa. Tähänkin näyttelyyn liittyi asiaa avaava ”heinänhajuinen” elokuva jota saimme katsella Nykyajan alakerrassa. Taiteilija kertoili kokemuksestaan ranchilla. Tuore kokemus se oli. Ruoka on osa retkien viehätystä, uudet ravintolat ja ennenkokemattomat makuelämykset täydentävät retken antia. Söin annoksen kuhaa, annosta sai katsoa suurennuslasilla oli se niin vaatimattoman pieni. Kala on Suomessa kallista. Liha-ja kasvisannoksetkin näyttivät runsaammilta. Söin kuitenkin annoksen ja kala oli yhtä hyvää kuin viime kesänä mökkinaapurin katiskasta hommattu itse laitettu rantahauki. Tampella-ravintola toimi hitaasti, nälkä kasvaa syödessä, mutta vielä enemmän nälkä kasvaa odottaessa. Ihmetytti että kun annokset oli tilattu ja valittu etukäteen että niitä (ruoka-annoksia) piti odotella ja odotella. Hämeenlinnassa meitä odotti taideopas joka innokkaana esitteli Hämeenlinnan taidemuseon taideaarteita. Näyttelyn teoksissa kuvataan melkein kaikissa suomalaista ankeaa maisemaa, ja niitä kirkastavaa auringonpaistetta joka valaisee synkän taulun keskeltä. Näimme myös jänskän Edelfeltin taulun, jonka kätköstä löytyi röntgenkuvattuna toinen taulu jonka arveltiin kadonneen mutta joka olikin käytetty uuden taulun maalauspohjana. Tai jos se taulu ei ollut Edelfeltin vaan Järnefeltin niin se voi johtua kirjoittajan muistista. Tovi näyttelykierroksen jälkeen etsimme kahvila Dois Amores:ta jonne meille oli varattu mahdollisuus nauttia kupponen kahvia. Pikku makeita ja suolaisia oli tarjolla hyvän kahvin kera, tarjolla oli myös tauluja ja taulujen kehystyksiä. Kotimatkalla jäin bussista pois Sokoksen pysäkillä ja Kampissa linja-autoasemalla pääsin melkein samantien toiseen bussiin ja kotikaupungin linja-autoasemalle josta jatkoin polkupyörällä kotiin. Se oli pitkä päivä, matkalle heräsin kotoa puoli viideltä ja olin takaisin kotona yhdeksältä illalla. Kiitokset retken järjestäneelle Annalle sekä kaikille ihanille matkatovereille,  täng juu.

 

 

Previous Post

No Comments

Leave a Reply