Ensimmäisen kerran kävin Meksikossa kun olin San Franciscossa kaksikymmentä vuotta sitten. Minulla oli mahdollisuus poiketa lomalle pariksi päiväksi, ja Hawaijin, Karibian ja Grand Canyonin sijaan valitsin Puerto Vallartan joka sijaitsee Acapulcossa. Silloin päätin joskus vielä palata takaisin ajan kanssa tutustuakseni oudon maan vanhaan kulttuuriin.
Toisen matkan Meksikoon tein mieheni kanssa 2013 tammikuussa, Madri Gras -juhlan aikaan. Olin ollut isossa leikkauksessa, (ei siinä voinut jäädä makoilemaan vaan jalkeille vaan heti, toki kysyin lääkärin mielipiteen ja sain luvan lähteä matkalle vatsapohja tikattuna. Otin itse tikit pois.)matka oli tilattu etukäteen vuosilomlle mutta se vaihtui toipilaslomaksi ja en enää matkan jälkeen palannut silloiseen toimeeni Helsingin kaupunki vanhustenpalvelut/palvelutalot/Riistav…/hoitaja. Silloin sain työeläkkeen ja jäin freelanceriksi.
MEKSIKOSSA LOMATATKALLA
Paikka jossa on turkoosi meri ja valkoiset hiekkarannat. Paljon kulttuurinähtävyyksiä ja turistiystävällinen ilmapiiri. PAljon on koettavaa ja nähtävää.
Elinkumppanini sai työnantajan lahjana 30 vuoden palveluksesta 2 vk lomaa, ja hän myös innostui ajatuksesta käydä Meksikossa. Selasin RCI:n sivuja, Meksikon Itä-rannikolla etelässä sijatsee Yukatanin niemaa ja sitä kehuttiin ihanien ilmasto ja luonto-ominaisuksien vuoksi ideaaliseksi loma-kohteeksi. Meksiko on toisella puolen maapalloa eli hyvin kaukana ja päätimme saman tien olla kolme viikkoa kun niin kauas lähdetään, onneksi se järjestyi. Varasin lennot ja hotellit Internetin kautta.
Lento kesti ikuisuuden, tai siltä se tuntui. Ja lentokoneen vaihto New Yorkissa J.F.Kennedyn kentällä oli helppo, ja lentokenttähenkilökunta oli ystävällistä ja avuliasta. Ja nyt meistä on kuvat ja sormenjäljet USA:n rekisterissä, ne otettiin kaikilta matkatarkastuksen ohittavilta. Käsitavarana kantamani reppu haluttiin tarkistaa ja tullivirkailija tarkkaan kävi läpi kaikki mitä repussani oli. Kipulääkkeet OK. Kenkiäni hän ihaili, huomautti että toilettilaukku aurinkorasvoineen olisi pitänyt pakata matkalaukkuun. Sitten hän toivotti antoisaa lomaa hymyillen.
J.F.Kennedyn lentokenttä on hauska, siellä on useita isoja terminaaleja ympyrän kehässä ja niitä yhdistää kaksiraiteinen juna joka menee kumpaankin suuntaa. Meillä oli kommelluksena että olin katsonut väärin lentolippua ja kiersimme siitä syystä junalla ympäri lentokenttää kunnes luin lipun uudelleen ja näin että jatkolentokone lähtee samasta terminaalista kuin minne tulimme. Siellä oli meidän matkalaukutkin odottivat jatkolentoa, kyllä meitä nauratti.
New Yorkissa oli kylmä, ja satoi runsaasti lunta. Jatkolentoa jouduimme odottamaan kun lentokone odotteli jäänsulatusta toista tuntia että lentokone puhdistettiin jäänpoistoa suihkuttamalla. Koneessa oli reilusti tilaa ja pystyimme lepäämään tuplapenkeillä.
MEKSIKOSSA
Oli puoliyö kun laskeuduimme Cancunin lentokentälle muutaman tunnin myöhässä. Meille järjesti matkat taksilla hotelliin ja paikan päälläkin Enrico, sillä ehdolla että käymme paikallisessa myyntiesittelyssä. Hotellimme ensimmäisen viikon oli DosPalayas, (kaksi rantaa koska se sijaitsee kapealla kannaksella jossa menee tie keskellä ja rannat kummallakin puolen). Hotellihuone oli tavallinen, parveke olisi voinut olla. Aamiainen kuului hotellin hintaan. Meksikossa on tapa laittaa turisteille ranteeseen tunnistusranneke kuin sairaalassakin on. Siinä ei ole asiakkaan nimeä, mutta hotellin nimi ja tunnistenumero. Rannekkeilla pääsee turvatarkistusten ohi ja niillä saa muutkin tilaamansa palvelut. Turvallisuus on tärkeä asia niin matkaajille kuin turismissa työskenteleville. Lomallamme ei tapahtunut mitään vahinkoja eikä attentaatteja.
Ruoka oli paljon hedelmiä, maissitortillaa, merenherkkuja, broileria tai possua. sekä herkullisia meren antimia. Paikallisia viinejä ei ollut yleensä tarjolla, Tequilaa ja Mezcal-drikkejä tarjoiltiin. Joka päivä söimme aamiaisen hotellilla ja päivällisen eri paikassa ja maistelimme paikallisia makuja. Yleensäottaen ruoka oli hyvää, laihduin pari kiloa, olinhan toipilas.
Liikuimme alkuun kerran pari taksilla, kunnes opimme käyttämään paikallisia Collectivo-kuljetuksia. Niissä oli taksa pari taalaa taksin kahdenkympin sijaan. Joskus odottelemiseen kyllääntyneet taksitkin ottivat matkustajia collectivon hintaan. Lähin kaupunki ekalla viikolla oli Cancun, siellä kävimme syömässä ja shoppailemassa.
Toisen viikon vietimme Playa del Carmenin lähellä Mayan Rivieralla eli Quantana Roo:lla. Asuntomme oli Mayan Palace Resort RCI:n vaihtona kaksi viikkoa, se oli tilava kaksio ja täydellisesti varustettu minikeittiö. Rantahotelleissa on kaikissa sekä uima-altaat että merenrantaa. Paikkakunta on alun perin vulkaanista aluetta joten rannan valkoisen puuterihiekan seassa oli lasinsirpaleen teräviä vulkaanisia kivimuodostelmia siellä täällä. Myös järjestettyä ohjelmaa oli toisin sanoen niihin oli mahdollisuus osallistua. Päivällä oli Zumbaa, aerobickia, salsaa, vesilentopalloa, bingoa ja lapsille oli omia kerhoja. Tosin en leikkauksenjäljiltä huonokuntoisena voinut ohjelmiin osallistua. Iltaisin oli rantapartyjä, ja illallisjuhlia. Ennen lähtöämme osallistuimme hienoon hotellin järjestämään Mexon Partyyn jossa tarjottiin puffet-päivällinen ja taidokas vauhtia täynnä oleva showdance-estys jossa pääsimme itsekin näyttämölle tanssimaan.
Paikalliseen kulttuuriin tutustuimme monilla retkillä joihin osallistuimme. Ostimme retket rantakaupungin pienistä matkatoimistoista, joissa ne olivat puolta halvempia kuin hotellin kaupassa, yleensä niihin sisältyi opastus englannin kielellä ja ruokabuffet. Apuna meillä oli Lonely Planetin matkaopas.
Erityisen ylpeitä Maya-kansa oli heidän omasta kalenterista. Retkiä teimme nähdäksemme pyramideja, niitä on yllättävän lukuisia. Isoin Chicen Itza kaupunki on rekonstruoitu sen verran kun sen omaa materiaalia on saatu kokoon, Muut nähtävyydet näimme luonnon valtaamina.
Chicen Itza -pyramidi, valtavaa rakennus ei mahtunut kokonaan kuvaan. Vanha kaupunki on entisöitynä alueen suosituin nähtävyys.
Pyramidikaupungeissa eläneitten ihmisten asioista ei ole varmaa tietoa olemassa, kaikki on arvattua. On säilynyt kirjoituksia, suurimman osan espanjalaiset valtaajat ovat tuhonneet valloituksensa aikana. 70 % kansasta on Maya.kansaa, loput espanjalaisten valtaajien jälkeläisiä. Mayat olivat muuttaneet pyramidi-kaupungeistaan viidakkoon kauan ennen espanjalaisten tuloa, heidän maailmanloppunsa on siis jo kaukaista historiaa.
Nuoruuden lähde, jossa katoaa ainakin 10 vuotta elämästä.
Meille kerrottiin että kouluissa opetuskieli on espanja. Mayakansalla on oma kielensä, mutta heillä ei ole vieläkään yhtenäistä kirjakiltä, vaan sen sijaa n. 2000 hieman toisistaan poikkeavaa puhuttua murretta. Englannilla selviää Meksikossa kun siihen liittää elekieltä, Onhan suurin osa turisteistakin USA:sta.
Teimme tutustumisretken Isla Mujeresille, sinne pääsee lautalla HotelZone:n laiturista. Sen rannoilla voi sukellella ja ottaa aurinkoa. Rantoja on kilometritolkulla, pienin välimatkoin on rantaravintoloita. Kävimme myös Gozumel-saarella, jossa vuokrasimme vanhan halvan auton jolla ajelimme saaren ympäri, ja yövyimme halvassa pikku hotellissa. Hotellihuoneessa voi vuoteina betonikorokkeet, ja yövahtimestarin 24h reseptionssa kissa. Illalla kävimme keskustassa illallisella ja nautimme riehakkaasta tunnelmasta.
Baarissa Isla Mujeresilla.
Sattumaa oli että osuimme Meksikoon karnevaalien aikana. Kolmipäiväinen katolisen kirkon karnevaali ennen paaston alkua on tärkeä tapahtuma paikallisille kristityille. Saimme nauttia karnevaalitunnelmista Del Carmenin yössä. Sambakulkueet, yömarket, olutteltta ja näytöslava tanssiesityksineen oli viihdyttävää. Poliiseja oli paljon takaamassa turvallisuutta.
Paratiisirannalla, vesi oli kuin keittoa. (lämmintä)
Matkamuistoina on kaunis korusarja jossa on koristeena Maya-intiaanien tuli-opaalia jota paljon käytetään koruissa. Opaali on istutettu hopeaan. Hopeakoruja on paljon tarjolla ja pitää olla tarkka sillä hopeaksi sanotaan myös uushopeaa eli alpakkaa. Keramiikasta tehty seinä-naamari ja kopio heidän omasta kalenterista jonka viimeisenä vuonna siellä olimme käymässä. Tekstiilejä on paljon, t-paitoja, laukkuja, nahkatavaraa ja ostin valkoisen kirjotun puuvillasalsamekon joka on minulla vieläkin. Mitä ostaakin se on ostajan vastuulla. Juomia kuten Mezkalia ja Tequilaa on saatavilla monenlaisia, niissäkin laatu vaihtelee kuten viskeissä ja konjakeissa, kannattaa maistella niitä ennen kuin ostaa. mukavat muistot seuraavat mielessä. Meksiko on käymisen arvoinen lomakohde, on antoisaa käydä ainakin käydä kerran elämässä, tai toisenkin kerran.
