Tampereella käymässä

Kylpyläviikko Holiday Club Tampereen Lapinniemen kylpylässä

Perinteisesti, Suomen itsenäisyyspäivän jälkeisellä viikolla, Tampereella.

Tampereella, Keskustorilla #tampereenjoulutori.

Tähtisade ja maski.

Tanssivia hevosia-valokuvio Tampereella.

Koitti taas aika, että piti lähteä käymään Tampereella, syntymäkaupungissani. Tarkoitus oli mennä avomiehen kanssa, mutta hän sai nk. lentsun ja oli kovassa kuumeessa 39 astetta, ja kävi lääkärissä. Lähdin matkalle nykyisestä kotikaupungistani Porvoosta ensin linja-autolla Helsinkiin ja sitten junalla. Tampereella satoi räntää päästessäni perille ja ainoa järkevä vaihtoehto oli taksikyyti, joka vei perille nopeasti. Kylpylässä selvisi että altaat on suljettu ja ravintolat toimivat rajoitetusti. Huoneessa oli kuitenkin kaikki kohdallaan. Asuntonani oli studio, lomaswuite kahdessa kerroksessa saunalla. Hain reseptionista huoneen hintaan kuuluvat kävelysauvat ja ensimmäisenä iltana kävin huoneen saunassa ja menin aikaisin nukkumaan, jotenkin oli rättiväsynyt olo. Seuraavana päivänä tein sauvakävelylenkin Kaupin urheilupuistoon ja kävin ostoksilla, kaupunki oli hiljainen vaikka oli lauantai. Tapaamisia ja vierailuja ei nyt ollut pandemiarajoitusten takia. Koitti taas aika, että piti lähteä käymään Tampereella, syntymäkaupungissani. Pizzeriassa oli kahdessa muussakin pöydässä ruokailijoita. Sitten HongCurry-pizzaa ja valkkaria, ja jälkiruokana vaniljajäätelöpallo ja kahvia. Ruuan päälle kävin Rauhaniemen puistossa iltakävelyllä ja sitten katselin huoneessa telkkua. Viikolla kävin Tampereen keskustassa kävelyllä katselemassa Tampereen valoviikkojen antia, ja kyllä kannatti käydä. Keskustan alue on perinteisesti valaistu sadoin valokuvioin, ja Frenckellin aikion ja Keskustorin laidan jugend-talojen fasadit on valaistu värikkäin jouluvaloin joissa kuviot liikkuivat ja joka talon väritys oli erilainen. Tunnelma oli kuin satukirjan sivulta.(Klikkaa esiin video) Keskustorilla on joulutori jonka kojuista voi hankkia kaikenlaista lahjatavaraa. Myös baaritelttoja oli kaksikin ja lasigazebo kokoontumisia varten, niitä kansoitti maskittomana esiintynyt nuoriso, ettei sinne aikuisilla ollut asiaa glögille tänä vuonna. Samoin ”Kauneimmat Joululaulutapahtumat”, niitä voi seurata netin kautta striimattuna.

Tampereella joulutorilla, #tampereenjoulutori

Keskiviikkona avomieheni A. pääsi myös tulemaan ja kävimme kaupunkikävelyllä sekä Lielahdessa ostoksilla, urheiluliikkeessä, lankakaupassa ja vielä söimme lounasta Tapolan Makkarabaarissa jossa hulppea herja lensi. Maistelimme myös Tammerkosken partaalla lähellä Ilves-hotellia sijaitsevassa Brew-ravintolassa ja illastimme M.K:n kanssa(sisarentytär). Hän on koko menneen vuoden tehnyt etätöitä kotonaan. Tarjolla oli erikoisoluiden lisäksi muutakin juomaa, Proseccoakin ja ruokalistalta valitsin kanahampurilaisen jolla oli ihmeellinen böögi-nimi. A. söi pekonipastaa ja M. vege-aterian joka näytti pippuripihviltä.

Perjantaina oli jo kotiinpaluun aika, poikkesimme Tammelantorille jossa söimme mustaa makkaraa kojusta, ja sitten oli kotiinpaluu autolla. Poikkesimme Tampereen jälkeen Kuljun Kartanon myymälään josta keräsimme edullisia ostoksia korillisen kotiin vietäväsi. Näin Tampereella.

Comments are off for this post
18.12.2020 by Tähtisade

Vatsa, kaikilla on vatsa se on mukana myös matkoilla

Vatsa-asiaa

Matkustaessa usein tulee istutuksi pitkiä aikoja, lentokoneessa, bussissa tai joskus kokouksissa.

Paikallaanolo on usein vatsan kannalta lamauttava asia. matkoilla vatsa usein oikuttelee, on outoja ruokia, mausteita, epäsäännöllisiä ruoka-aikoja tai ei pääse vessaan silloin kuin haluaisi. Joskus vatsavaivat yllättävät ja silloin on hyvä varautua ja lähteä matkalle apteekin kautta, pitää jemmata toilettilaukkuun lääkettä rippulin varalle, ja vatsan toimintaa kohentamaan kuituvalmistetta tai tippoja toimitukseen, on myös pieniä putkia ainetta jolla vatsan voi toimittaa alakautta. On myös luontaiskaupantuotteita joista voi olla hyötyä.

Kyröjoki, Ateneum.

Minulla nuorena ei juuri ollut ikinä vatsavaivaa, joskus pientä ripulia. Muutama vuosi sitten vatsani kuitenkin yllätti ollessani reissussa Espanjassa. Suoli jumittui, vatsa kohosi kummuksi ja oli kovin tukala olo. Siitä kävin apteekkiin jossa farmaseutti myi munulle probiootteja joitten piti aiheuttaa ripuli ja ne auttoivat vähäksi aikaa. Kotiin palattuani sitten olin ihmeissäni kun luulin kuolevani kun suoli pysähtyi, ja marssin jälleen apteekkiin.

Omat vatsavaivani juontavat suolinekroosiin ja tukokseen joka leikattiin erään toisen leikkauksen yhteydessä sairaalassa Suomessa. Sen jälkeen pärjäsin viisi vuotta tuotteella joka on valmistettu ispaghulansiemenkuori: se on jauhetta jonka voi sekoittaa juomaan, kuitua. Join joka aamu aamiaisella ensimmäiseksi lasillisen kuitua ja vettä. Sitten se ei enää auttanut.

Apteekissa lääkehoitaja epäili suolitukosta ja suositteli Makrogolol-valmistetta. Se on liukoinen kuituvalmiste ja sitä on myös laihddutustuotteissa. Makkkrogolista voi valmistaa parin litran satsin vesiseosta ja kun sen juo niin se liottaa suolitukoksen ja elämä jatkuu taas. Siinä se. En tiedä mitä outoa olenkaan matkoillani syöny, hyvällä ruokahalulla olen maistellut kaikenlaisia outoja ruokia. Niin kävi että join sitä makrogol-vettä joka päivä kolme vuotta ja lisäksi vielä otin laxo-tippoja että sain kevennettyä oloani. Elimistöni on ollut säästöliekkitilassa vuosikaudet suolitukos syystä ja painoa on kertynyt lieväksi ylipainoksi. Olen 163cm ja painan noin 70kg, ravinnontarpeeni on laskettu terveydenhuollossa olevan n.1300kgcal vuorokaudessa, se on niin vähän ruokaa että harvoin kuitenkaan syön niin vähän.

Juotuani sitä makrogolia kolme vuotta alkoi suolestani tulla ulos ihmeellisiä juttuja, luikertavaa kiinnikettä, jotain joka muistutti paistettua saappaanreunansaumaa ja mustia muovineliöitä ja jotain vaahtomuovinpalasia muistuttavia asioita. Sitten tuli ulos möykky jossa näkyi valkoista nauhamaista ohutta kuin lankaa, sen jälkeen suolistoni alkoi toimia kohtalaisesti ja melkein ongelmitta ja alkoi parantua.

Eli söin viisi vuotta kuitujauhevettä, kolme vuotta makrogolia ja laxotippoja, näitä valmisteita voi kysyä apteekista, niitä on myös kotimaisia vaihtoehtoja. Lentokentällä on myös apteekki jossa voi ennen lennolle lähtöään taydentää omaa ensiapupakkaustaan.

Nyt pärjään Ecowayn Booster-kapseleilla jotka sisältävät kuivattua puolukkaa ja nomi-hedelmää otan ne aina aamuisin ennen aamiaista jolloin ne tehoavat hyvin. Ja syön kuitupitoista tervellistä ruokaa ja liikun tarpeeksi. Nyt kun meillä on taas pandemia-rajoitukset voimassa ja tulee oltua enemmän kotona, ja kuntosalikin en eisuositeltu juttu niin kotijumppa on ollut minulle sovelias ratkaisu. Löysin YouTubesta aerobisia jumppa-harjoitteita, niitä on tarjolla satoja ellei tuhansia kaikkien saatavilla. Ne on mainoksilla sponsoroituja tai ne voi itselleen ostaakin niitä myyviltä kanavilta jos ei viitsi katsella mainoksia.

Tässä näitä jumppia: muistakaa hyppelehtia sanoi naakka! Klikkaa auki!

Näillä minä olen pärjännyt, ei tarvinut mennä uuteen leikkaukseen.

Comments are off for this post
1.12.2020 by Tähtisade

Helsingissä käymässä, shamaanitietouskurssi ja mökillä oloa P-Savossa

Korona,kooorona ja kkkkorona. Avaat sitten minkä tahansa median, ensimmäisenä kuuluu ja näkyy korona. Nyt on taas palattu poikkeustilaan ja ollaan hissukseen pysäyttämässä pandemiaa. Kuka sitä nyt thallaan olisi osallistumassa mihinkään viiruslinkoon? En minä ainakaan. Ennen poikkeustilaa ehdittiin sittenkin käymään mökillä ennen talven tuloa pari viikkoa sitten, kun sellainen käytössä on. Ekana yönä mökillä oli jäätävän kylmää, järvi oli jäätynyt. Avomiesheni nukkui sekeästi kuin tukki yövuorotyönsä ja pitkän ajomatkan jäljiltä. Yritin nukkua mutta nenäni jäätyi, se oli jääkylmä ja tunnoton ja vietinkin koko yön polttaen klapeja mökin tuvan uunissa että muuri lämpenisi. Ja lämpeni se, parin päivän päästä. Mukana oli villasukkia, villapaitaa ja toppapukua. Nukuin toisen yön toppapuku päällä makuupussissa peiton alla. Siinä sitä mökkiromantiikkaa.

Sieltä tulin nopealla junalla Helsinkiin, lipun sai hyvin netin VR-sovelluksen kautta ja olin perillä Helsingissä Kuopiosta kolmessa ja puolessa tunnissa (linja-autolla olisi mennyt melkein kuusi tuntia) Elinkumppani jäi lähdettyäni vielä mökille lähdettyäni Helsingin kokoontumiseen. Majoituin Helsinkiin lähelle kurssipaikkaa, se oli vaivattomin ratkaisu. Kurssi Shamaanitietoutta jonka piti Terapeutti Hanna Ojanen

pidettiin Kaartinkaupungissa Era Nova-kirjakaupan salissa ja majoitusmahdollisuuksia oli useita ja valitsin niistä edullisimman sopivan vaihtoehdon, koska maksan majoitukseni itse. Hintaa majoitusvaihtoehdoissa oli alkaen 30€ vuodesalipaikasta 1000€ :n luksushotelliin ja ihan siinä lähistöllä. Valitsin tällä kertaa vaihtoehdoita WeHost asunnon. Asunnolta oli helppo matka kurssipaikalle, ja se vaikutti siistiltä: huone minikeittiöllä ja oma kylpyhuone, hitaa kertyi kahdelta yöltä vähän toistasaa €. Valitsin huoneen johon ei kuulunut aamiaista, syön aamuisin aika vähän joten minikeittiö oli riittävä. Kirjautuminen auntoon kävi vaivattomasti netin kautta. Avaimen saisin tietystä paikasta rautatieasemalla. Kerkisin ennen sovittua avaimenluovutusta juoda mukillisen kahvia, varmuuden vuoksi ulkona, että tuuletun mahdollisilta prioneilta ym taudinaiheuttajilta. Sain ensin mainitusta avainpaikasta tietää varsinaisen avaimenluovutuspaikan ja sain avaimen huoneistoon näyttämällä henkilöllisyystodistusta. Onneksin olin hyvissä ajoin, asunnon osoite oli selkeä mielestäni, mutta sitten oikean rapun ja asunnon etsiminen oli hivenen haastavampaa. Löysin korttelin sisäpihaan, siellä oli menossa remontti. Kokeilin sitten saamaani avainta mahdollisiin oviin ja ensi yrittämällä löysinkin oikean rapun. Ja siten huone, se oli hissittömän rapun noin neljännessä kerroksessa, ensin ulko-ovi jossa oli vain numero ja sen takana oli hyvin valaistu pikkuinen eteinen ja oikea ovikin johon toinen avain sopi. Huone oli parempikin kuin oletin, tilava, valoisa ja puhtaaksi desinfioitu. Asetuin majaksi ja huomasin että keittiön vesihana ei toiminut mutta kylpyhuoneesta sai vettä, sain lämpimän suihkun ja tietokoneeseen toimivan WiFi;n ja mukillisen kahvia tein vedenkeittimellä. Keittiöön sisältyi myös mikro ja kahvinkeitin.

Asunnon läheltä löysin ruokakaupan ja ravintoloita, kurssipaikalle oli viiden minuutin kävelymatka. Perjantai-iltapäivästä sunnuntai-iltaan.

Kurssi oli antoisa, asiaa saimme paljon tietoa ja harjoituksia oli myös. Aiheena oli kansanperinnetietoutta, sielumatkoista ja voimaeläimistä ym ja myös sahamaanirummutuksesta, ja myös rummuilla tehtävistä hoidoista saimme tiiviin tietopaketin. Kurssista sain tiedon FC:n tapahtumia-sivulta netistä

Lauantaina hain kaupasta evääksi valmiita lihapullia ja proteiinirahkaa evääksi ja aamupalaksi. Aamulla söin rahkapurkillisen vehnänalkioide ja kahvin kanssa. Lauantaina nautin lounaan Seahorse-ravintolassa itsekseni. Ravintola oli melkein täynnä pandemiarajoitukset huomioon ottaen tosin, mutta sain pöydä. Söin ihanan annoksen paahdettua lohta. Menussa oli tarjolla ruokia silakka-annoksista riimihärkään. Sunnuntaina söin lounaalla niitä lihapullia tomaattien kanssa ja olin ravittu.

Pakkasin matkatavarat jo aamulla sunnuntaina mukaani ja kurssin loputtua vedin perässäni matkalaukkua, selässä selkäreppu ja käsivarrella kiikkui kestokassissa shamaanirumpu jolle kerrankin oli ollut käyttöä. Ajelin Porvooseen linja-autolla, ensimmäisellä vuorolla joka odotti jo linja-autoasemalla kun menin ja avomieheni joka oli kootiutunut mökiltä tuli vastaan linja-autolle autolla. Olin niin väsynyt että jäin pakaaseistani kiinni linja-auton käytävälle lähteissä, onnellisesti pääsin kotiin. Vältyin infektioilta vaikka kävin Suomen pandemia-kehdossa. Avomiehelle ilmaantui hirveä yskä, oli ressukka kylmettynyt. Jos oikein palelee niin se voi aiheuttaa hengitystieinfektiotyyppisiä oireita. Onkohan sellaista kuin kylmäastmaa, tiedä häntä. Oli kivaa olla reissussa pitkästä aikaa, shamaanitietouskurssilta en löytänyt oikeaa sieluneläintä, vaikka se oli tavoittena. Pitää vielä etsiä.

Tähtisateen Shamaanirummutus ”Rummun vihkiminen” ja ”Ilmansuunnat”

30.10.2020, HELENA KYRÖLÄ

Pirunpellon laidalla Voimakalliolla, Noitarumpu

Kun aloittelin sahamaanirummutusta Valon Annan rummutuspiirissä minua jännitti kovin uusi asia, uudet tuttavuudet ja mitä kaikkea tämä shamaanirummutus toisi tullessaan. Juttelimme tapahtumassa shamaanirumutuksesta ja muistakin mystisistä asioista, hengistä, voimaeläimistä ja maagillisista paikoista. Rumpupiirin paikaksi oli alkuun sovittu A.V.:n työhuone Helsingin laidalla Kontulassa. Kerroin myös että ottaisin rumpupiirin harjoittelun kannalta, jos vielä itsekin piräisin rummutuspiirin joskus nykyisessä kotikaupungissani Porvoossa. Myös luonnossa ulkona voisi rummutella, ja rummutustapahtuma olikin sitten Helsingissä Vuosaaressa sijaitseevassa kallioluolassa Mustavuori (on myös turistinähtävyys). Se sopi hyvin kun mietittiin maan alaisen henkiä. Kerroin kuinka olin löytänyt aivan kotini läheltä mielenkiintoisen paikan, jääkauden aikaisen kiviröykkiön kuin pirunpellon ja se paikkana oli tehnyt minuun vaikutuksen. Kotini lähistöllä on kaupungin omistamaa metsäaluetta joka toimii kaupunkilaisten virkistysalueena, ja turistien lenkkeily- ja pyöräilymaastona. Usein lenkkeilen virkistysalueen polveilevilla poluilla. Pakastimeen on kertynyt talveksi säilöttyjä mustikoita ja sieniäkin. Muutkin innostuivat Pirunpellosta ja yllättäen sovittiinkin shamaanirummutusohjelman lisäksi rummutustapaaminen juuri meidän Pirunpellolle pari viikkoa sitten.

Valmistauduin rummutustapahtumaan huolella, etsin netistä kaikkea saatavilla olevaa tietoutta rummutukseen liittyvästä kansanperinteestä ja selasin kaikkea muutakin asiaan liittyvää, ja asiaa sivuavaa sivua. Lisäksi tilasin shamaanitietoutta ja suomalaista noitatietoutta käsittelevää kirjallisuutta(Adlibris), ne saan vasta myöhemmin. Olen tutkinut rajatietoutta ja henkimaailman asiat ovat ystävinäni olleet. Olen Opiskellut Kankaanpään Opistossa Ohjaustoiminnan Artenomiksi v.1999 ja meillä oli opintoja mahdollinen saada pohjoisen käsityötekniikoissa sekä kulttuurisissa entisten asioissa. Kävimme myös opintoretkellä Lapin Inarissa tutustumassa Pohjoisen traditioihin. Rumpuja on useanlaisia, on varsinaisia noitarumpuja joilla voi ennustaa, on viestintärumpuja sekä ihan tavallisia rumpuja musiikin rytmittämistä varten. Minulla on oma taikarumpu jonka olen itse koonnut ja maalannut, suunnittelin siihen silmäkuvion itse, ei ole toista samanlaista. Ainakin Helsingissä on järjestetty ja järjestetään rummunvalmistuskursseja ja niitä voi myös tilata netistä. Rummun voi vihkiä seremoniallisesti itse tai yhdessä muiden kanssa tai sen voi ottaa käyttöön ilman vihkimistäkin, jos haluaa. Shamaani- ja noitatietoutta ja materiaaleja on runsaasti saatavilla alan kaupoista ja kursseilta. Järjestämäni tapahtuman tarkoitus oli ajanviete, valkoisen magian hyvä henki, rummutussessio ja teehetki nuotiolla.

Voimakalliolla on valmiiksi laitettuna kivirinki nuotiota varten (firepit), ja penkki. Mieheni kanssa järjestimme paikalle kolme jakkaraa lisää sekä polttopuuta omasta puuvajastamme. Rekvisiittana oli myös roihutulia ja kynttilöitä luomaan tunnelmaa. Tarjottavaksi laitoin omasta puutarhasta tuoreminttuteetä, ja pandemiarajoituksiin sopivia yksittäispakattuja kaura-patukoita ja enkelisuklaapatukoita. Tein julisteet ilmansuunnista ja niiden hengiltä mahdollisesti pyydettävistä ominaisuuksista omalle rummulle. Tarkistin kompassista ilmansuunnat ja laitoin roihun palamaan jokaiseen ilmansuuntaan sekä ilmansuuntaposterin joiden päälle laitoin mukanani tuomia puukarahkoita pitämään niitä paikoillaan.

Tapahtumaan oli alun perin tulossa sama ryhmä kuin on ollut shamaanirummutuspiirissä, mutta yllättäen Oli Valon Anna saanutkin mukaan osallistumaan omia tuttujaan ja lisänä oli pari muutkin jotka vain ilmaantuivat paikalle. Osallistujia oli lailliset seitsemän. Tein heille rummunvihkimis performanssin, ja aloitimme rummuttamisen, ja joimme teet ja oli yleistä keskustelua. Mukana oli myös taiteilija J.M joka esitteli mahtavan ison noitarummun ja hienon kivipääkallokokoelmansa, saimme myös maistaa hänen tarjoamaa väinönputkiteetä. Kaikki tapahtui suunnitelmien puitteissa aikataulun mukaan. Jokainen paikallaolija palasi kotiin saman kuin oli tullutkin.

Näin. Kaikilla osallistujilla oli oma vakuutus, ja olivat mukana omalla vastuulla. He tulivat omilla kuljetuksilla. Maksua ei ollut, tarjosin tilaisuuden pandemiatalkoiden merkeissä. Olen löytänyt kaikki tiedot shamaaniasioista netistä ja mm. Facebook:in tapahtumia-sivulta. Shamaaniudesta on myös kirjallisuutta ja niitä on saatavilla kirjakaupoista ja antikvariaateista. Myös shamaanitietouskursseja järjestetään, mutta vasta pandemiarajoitusten päätyttyä. Meillä Porvoossa on kaikki kokoontumiset kiellettyjä korona-pandemiarajoitussyystä ensi jouluun 2020 asti. Shamaanielämyksiä voisi suositella myös turisteille ajanvietteeksi. voisi olla unohtumaton kokemus viettää iltaa suomalaisten shamaanirumpujen suojauksessa. Mielenkiintoista koettavaa ovat myös siellunmatkat rumpujen kanssa.

Tähtisade, ja Tähtisateen silmärumpu.

ei ole toista samanlaista. Ainakin Helsingissä on järjestetty ja järjestetään rummunvalmistuskursseja ja niitä voi myös tilata netistä.maanirummutus, Minulla on oma taikarumpu jonka olen itse koonnut ja maalannut, suunnittelin siihen silmäkuvion itse, valkoinen magia

Comments are off for this post
24.11.2020 by Tähtisade

M/S Amorella karilla

Oliko se sama laiva jolla olitte ahvenanmaanristeilyllä, kun on ajanut karille? mitä? oli vissiin, ajanut karille?

Viking M7SGabriella, ei liity Mariella-alivan karilleajoon. Kuvituskuva Viking linen sivulta.

Uutisista luimme että Viking Linen Amorella-laiva on ajanut karilla lähellä Ahvenanmaata. Ei, se laiva jolla olimme risteilyllä oli Mariella ja paluumatkalla M/S Grace.

Mutta se taisi olla Amorella jolla olin ekaa kertaa Tukholman risteilyllä 18 vuotiaana koulukaverini Tammerkosken Tyttölyseosta Anne Siivosen kanssa. Ihan varmaan oli. Lähdimme seikkailuretkelle, tarkoituksena oli käydä Tukholmassa ja piti ostaa uudet vaatteet kun olimme tienanneet kesätöissä Valion sulatejuustotehtaalla Tampereella. Olimme varanneet Vikingin risteilytoimistosta Hämeenkadulla hotelliristeilyn ja innostuneena lähdimme, oli kyseessä kummankin ensimmäinen ulkomaanmatka. Matka sujui melkein ongelmitta, nynnyjä kun olimme sen ikäisenä. Aamulla laiva oli hirveän aikaisin satamassa ja ostimme torilta persikoita aamupalaksi. Söimme niitä persikoita, ne oli vähän raakoja ja vatsani meni sekaisi ja ripulille, taisi mennä vähän housuunkin ja peittelin varmuuden vuoksi takamustani siskoltani lainaamassani hänen itse kangaspuilla kutomassaan beesv’risessä villaponchossa. Pitikin laittaan ne valkoiset housut. Ostimme uudet vaatteet Gamla Stadenin putiikeista: mustat satiinifarkut ja beessävyisen kukallisen kauniin paitapuseeron. A:S: osti myös mustat farkut ja muistaakseni vihreän satiinipaidan. Ne oli uutta muotia. Silloin kaikki muoti tuli Tukholman kautta. Se oli kauan sitten jotain 40 v. sitten. Hotellissa meillä oli pieni kapea huone jossa vuoteet oli peräkkäin, nukuimme kuin tukit siellä. Paluumatkalle ehdimme hyvin. Ensimmäisen laillisen drinkkimme ostimme laivalta, se oli Irish Coffe’, pääsimme myös harjoittelemaan englanninkielellä puhumista espanjalaisten nuorten turistien kanssa. Mitä oikein ostin sieltä Mariella-laivalta kun sain kulumaan koko 120? ostin neljä suklaalevyä, ne on syöty. Sitten hajuveden, Armanin ja giniä tarjouslitran. Ja hyvälaatuisia naamarasvoja. Ja miehelleni ostin kalliita liköörikonvehteja, niitä jotka on pullonmallisia ja sisällä minidrinnkkejä, oikeesti. Kaikki tuotteet oli puoleen hintaan tai vähintään 30 % alennuksessa joten kannatti tehdä ostoksia kun pääsi ostoksille. Korona-pandemiasyystä.

Comments are off for this post
20.9.2020 by Tähtisade

Ottaisitko kaakaota?

Serenomian jälkeen saimme taikakorteista valita oman kortin, kohdalleni osui tämä sulkakortti joka merkitsee ilmaa. Ilmaa on kaikkialla ja se on meidän elämämme edellytys, puhdas ilma.

Osallistuin kesällä uudenlaiseen asiaan, selasin facebookkia ja löysin tapahtumia joihin en ennen Koronaa ollut kiinnittänyt mitään huomiota.

Myös Suomessa voi osallistua monenlaisiin tapahtumiin ja retkiin. Tapahtumien laadun kirjo yllättää.

Tapahtumia lähistöllä sivulta huomasin mielenkiintoisen vinkin: Kaakao-seremonia: Sacred Breath Cacao Ceremony , seremoniamestarilla oli jännittävältä kalskahtava nimi: Paolo Da Floresta. Juuri sitä mitä tarvitsin. Tapahtumapaikka oli kotikaupungissani Porvoossa. Ilmoittauduin tapahtumaan, ja sain vastauksen pian. Piti vain maksaa osallistumismaksu ja niin sain osoitteen ja tarkemman ajankohdan. Otin riskin ja lähetin maksun ja sain paluupostissa luvatut tiedot. Määrättynä ajankohtana pyöräilin annettuun osoitteeseen kotikaupunkini laidalla. Fitnes-hoitolan yläkertaan oli levitetetty yoga-matot ja viltit, ja niiden keskelle pyöreä taikaliina. Osallistujia oli kahdeksan sekä Paolo, kiharahiuksinen hoikka mystinen mies taikarumpunsa kanssa. Luvassa oli parantava meditaatio ja rentoutus, kaakaoseremonia muinaisten Etelä-Amerikkalaisten intiaanien tapaan. Ensiksi saimme kupilliset sokeritonta kuumaa vahvaa kaakaota, jonka tarkoituksena oli virittää meidät oikealle kokemustaajuudelle. Hyvältä tuoksuva kaakaojuoma antoi kehollemme kaakaohengen ja sen energia sai kehon värisemään taikarummun rytmin sisään. Sielun silmillä näin tummaihoisia kaakaoheimolaisia tanssimassa kaakaotanssia viidakossa … ei vaiskaan. Mutta kokemus oli todella vapauttava ja rentouttava. Parituntinen kului kuin siivillä ja poistuessani tapahtumasta olin kuin uusi ihminen, kaakaon hengellä virittäytynyt ja täynnä uudenlaista energiaa . Sitä tarvitsin sillä huoli korona-infektiosta ja sen vaikutuksista koko maailmaan ja ihmiskuntaan on vienyt monet yöunet. Toivottavasti samme pian kaikille rokotteen Korona-Covid19-prioni-infektiota vastaan. Suojautumistoimet käyvät ihmisten hermoille.

Comments are off for this post
18.9.2020 by Tähtisade

Older Posts