En uskonut Ruotsista löytyvän tällaista

maanantai, toukokuu 23, 2016

Ihan ensiksi todettakoon, että taidan piakkoin ottaa puhelun Ystadin turismivastaaviin ja pyytää provikkaa kaupunkiin lähiaikoina virtaavista suomalaisista turistimassoista. Kommenttien perusteella olette nimittäin ihastuneet Ystadiin yhtä paljon kuin minäkin! :)

Sunnuntaina kurvasimme Volvolla (tietenkin) halki keltaisten peltojen Skånen maaseudulla kohti Kåsebergaåsenin harjujonoa. Lehmiä siellä, hevosia tuolla. Maajussi hakemassa postia traktorilla. Olin jo tässä vaiheessa siellä auton takapenkillä ihan vakuuttunut, että minäkin muutan maajussiksi Ystadiin heti huomenna. Heitin romukoppaan ajatukseni suurkaupunkielämästä ja vaihdoin ne lehmänlannan lapioimiseen tuossa punakattoisessa talossa tuolla noin.

IMG_0855

Parkkeerasimme automme lehmäaitauksen viereen. Viis veisasimme varoituskylteistä ja kapusimme niittyjen läpi kukkulalle ihailemaan merta ja hengittämään meri-ilmaa. Ja se tuoksui niin ihanalta.

En muista enää, mistä kyltit varoittelivat, mutta näin jälkeenpäin kun tuota lehmää ja sen paholaisen riivaamaa katsetta katsoo, niin ehkä ihan aiheesta siellä jotain sanottiin. Onneksi piikkilanka-aidat eivät ole este vaan hidaste, ja niiden ylittäminen oli tehty harvinaisen houkuttelevaksi. Siis meille, ei tuolle lehmälle (onneksi, katsokaa nyt sitä).

IMG_0876 IMG_0758 IMG_0850

Olin ihan humaltunut maaseudusta, meri-ilmasta, näistä harjuista ja koko paikasta. Niin kaunista!

IMG_0759IMG_0848 IMG_0792IMG_0428IMG_0846IMG_0780IMG_0814 IMG_0803IMG_0787IMG_0847 IMG_0839

Käveltiin rannalla ja heiteltiin leipiä. Haisteltiin merilevältä tuoksuvaa ilmaa. En osaa päättää, rakastanko vai vihaanko sitä tuoksua. Tiedättehän: toisaalta niin ällö että oksettaa, toisaalta merkki merestä ja vapaudesta ja tällaisista maisemista.

Jatkoimme autolla matkaa pieneen kalastajakylään ja sen varsinaiseen nähtävyyteen, Alen kiviin (Ales stenar). Alen kivet on Ystadin oma Stonehenge ja suosittu turistinähtävyys. Vuosittain yli 750 000 turistia käy tutustumassa tähän joskus vuosien 600 – 1000 välillä kyhättyyn kivimuodostelmaan. Ei niitä turisteja toukokuisena viikonloppuna mitenkään ruuhkaksi asti ollut.

IMG_0889IMG_0452

Luin muuten juuri Wikipediasta, että siinä missä Stonehenge on esihistoriallinen monumentti, kutsutaan Alen kivien kaltaista kivimuodostelmaa laivalatomukseksi. Kummallinen sana, mutta nyt sitten tiedätte mikä on laivalatomus (sanon tämän sillä oletuksella, etten ollut ainoa sivistymätön, joka ei ollut laivalatomuksista kuullutkaan).

Alen kivien historiallisesta käyttötarkoituksesta ei ole tietoa. Veikkauksia on esitetty hautapaikasta auringon seuraamiseen ja aikalaistensa käräjäoikeuteen asti. Ihmekös tuo, kun olinkin niin vaikuttunut paikasta.

IMG_0906 IMG_0909 IMG_0925 IMG_0920 IMG_0923IMG_0914

Aivan Ales Stenarin lähettyvillä on kalakauppa ja muutama ihanan yksinkertainen rantaravintola, josta saa kalapainotteista murkinaa henkensä pitimiksi. Arvaatteko jo, mitä söin?

IMG_0962 IMG_0884

Smörrebröd med ägg och räkor! Ei jessus että oli taas hyvää. Mathias veti kunnon fish’n’chipsit.

Olisinhan minäkin voinut kokeilla jotain uutta, vaikka silliä, mutta rapuleivän kutsu oli liian vahva vastustettavaksi. Minäkin olen vain ihminen. They wanna make me go to rehab but I say no no no… 

IMG_0966IMG_0973

Pois lähtiessämme pääsimme vielä todistamaan lammaskoirakisoja. Miten siistin oloinen harrastus! Uskomatonta yhteistyötä koirilta ja isänniltä. Sitä oli vaikuttava seurata. Välillä mulle tulee näitä karvapalleroita katsellessa mieleen se hiton hyvä karitsan kare, jota Mathias usein kesällä grillaa. Ja sitten mä hetken mietin kasvissyöjäksi ryhtymistä. (Ja kauheeta, mutta sitten mä muistan miten hyvältä se kare maistuu kunnon valkosipuli-yrttimarinadissa.)

Kuten kuvista ehkä näätte, vaikka oli pilvistä, niin valo vaihteli todella paljon päivän aikana. Lampaatkin näyttivät hohtavan tuolla pellolla, kun valo osui niihin sopivasti pilvien raosta.

IMG_0896

Happimyrkytyksen maksimoimiseksi kävimme Alen kivien jälkeen vielä pyörähtämässä yhdellä hienolla rantakaistaleella pienen ajomatkan päässä. Sinne päästyämme alkoi sataa, joten se visiitti jäi aika tyngäksi. Mutta jos joku kävi selväksi niin se, että upeat maisemat ja rannat eivät Ystadista lopu.

IMG_0982IMG_1000

Onko tämä Ruotsia ollenkaan? Enpä olisi vaivaisten Tukholman reissujeni perusteella uskonut, että Ruotsista löytyy tällaisiakin maisemia. Miksei kukaan kertonut?

Kiitos vielä Ingelalle ja Magnukselle, siis Mathiaksen vanhemmille, meidän oppainamme toimimisesta! Ystad todella yllätti minut ja vieläpä moneen kertaan. Ensin kauniilla kaupungillaan, sitten hienolla rannallaan ja kylpylällään, ja lopuksi näillä kaupungin läheltä löytyvillä upeilla maisemillaan. Ihan mieletön rannikkoalue ja voin todella suositella paikkaa muutaman päivän reissulle. Kannattaa ottaa auto alle ja suunnata myös näille seuduille, ajomatkaa ei muistaakseni ollut reilua puolta tuntia kauempaa.

Kuten Pää Pilvissä -blogin Maarit asian ilmaisi, niin aikamoisessa Solsidan-kuplassa täällä taidettiin elellä. Mutta kuka sen kuplan haluaisi jättää?

Seuraa blogia Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovin’issa.

You Might Also Like

36 Comments

  • Reply Maarit Johanna keskiviikko, toukokuu 25, 2016 at 14:08

    Mie nauroin ääneen näille jutuille :D Voi kyllä kelepais tuollaiset maisemat, rannat kuin Australiassa ja vielä jotain esihistoriallisia monumentteja kaupan päälle. Smörrebrödit jäläkkäriksi ei varmaan haittaa tekis ollenkaan!
    Ihan hyvä ajatus kyllä soitella tuonne ja pyytää rahaa. Oikeastaan voisit vaikka jo suunnitella jonkun bloggaajien bussimatkan Ystadiin :D Ekaksi laivalla Tukholmaan ja matka jatkuis sitten sun tarinoimana Ystadiin, jossa voisit toimia oppaana :p

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta keskiviikko, toukokuu 25, 2016 at 23:01

      Matkabloggaajasta matkanjohtajaksi, ei huono idea. :D Maisemat oli kyllä upeat ja niinku aina niin kuvat ei edes tee niille oikeutta! Harjut oli niin korkeat ja vehreät ja tuo rantakaistale ja taivas. Oli kyllä ehkä Ystadin reissun kohokohta.

  • Reply Sunna torstai, toukokuu 26, 2016 at 00:05

    No nyt kyllä miekin ihastuin Ruotsin mokomaan! Olisi pitänyt ruveta seurustelemaan sen ruotsipojan kanssa, kun mahdollisuus oli, nyt se on jo kunnolla mennyttä. Aivan ihania lampaita ja hiekkarantoja ja niittyjä ja voih. Muistuttaa Pohjois-Norjaa, mutta pehmoisempana ja humaanimpana versiona.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta torstai, toukokuu 26, 2016 at 00:13

      Pohjois-Norjaa kohti jäi viimeisimmällä Lapin reissulla pieni kutina. Ja nyt vielä enemmän, jos se muistuttaa tätä paikkaa! Onneksi Ruotsiin voi lähteä ilman miehiäkin, vaikka kieltämättä joku ruotsalainen komistus kainalossa ei varmaan huonontaisi näitä maisemia. Ehkä sä löydät uuden ruotsimiehen Skånesta ja alat opetella Skånen murretta, uusi rakkauden kieli? Mä olen ottanut tuollaisen suomenruotsalaisen korvikkeen ja ratkaissut asian sillä. ;)

  • Reply Katriina torstai, toukokuu 26, 2016 at 14:23

    Skanelaisetkin puhuvat ”pakkoruotsia”. Kun ajaa Malmöstä Kööpenhaminaan siltaa pitkin, ei osaa kuvitella, kuinka katkeria vihollisia ruotsalaiset ja tanskalaiset olivat joskus. Ruotsin tv.ssä on parhaillaan myös historiaa inhoaville sopiva viihdyttävästi ja havainnollisesti koottu dokumentti ja ”ajatusleikki” (ajattele, jos… /tänk om…) siitä, millaista olisi Ruotsissa (ja Suomessa), jos Kaarle X.:nennen koko armeija olisi hukkunut Isoon Beltiin 1658. Mutta kun ei hukkunut, niin Ruotsi sai Skanen ja ruotsalaiset saivat syödäkseen sianlihaa, juustoa, puutarhamansikoita ja vehnäpullaa ruisreikäleivän, lampaanlihan, puolukoiden ja mustikoiden lisäksi. Skanelaisten oli sitten pakko vaihtaa kieltä ja sen kyllä huomaa vieläkin.(Suosittelen: http://www.svtplay.se/tank om ;del 2 av 4, Taget över Belt, tekstitys mukana)Jos ei jaksa katsoa kaikkia 58 minuuttia, niin kannataa ainakin katsoa alusta noin 12 minuuttia ja välistä 15 ja 20 minuutin kohdalta.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta perjantai, toukokuu 27, 2016 at 08:22

      Kiitos Katriina, tämä oli todella mielenkiintoinen kommentti! Ja kiitos tuosta ohjelmalinkistä, täytyypä oikein ajan kanssa tutustua. :)

  • Reply Jonna / Lempipaikkojani sunnuntai, toukokuu 29, 2016 at 16:02

    On kyllä kaunista seutua. Onkohan Ruotsillakin vähän sellainen ”tylsän matkailumaan” maine suomalaisten keskuudessa. On liian lähellä, niin ei välttämättä houkuttele matkakohteena. Vaikka oikeasti Ruotsi on tosiaan monipuolinen maa! Ja etenkin kesällä kaunis ja vehreä.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta sunnuntai, toukokuu 29, 2016 at 20:38

      Niin, kyllähän Ruotsissa käy suuri määrä suomalaisia matkailijoita, mutta valtaosa varmasti menee vain Tukholmaan. Mutta Ruotsi on niin paljon muutakin! :)

  • Reply Virpi /Täynnä tie on tarinoita sunnuntai, toukokuu 29, 2016 at 17:13

    Aivan ihanan näköistä seutua, voi jestas! Ruotsi nostaa kyllä nyt pisteitään huimasti näiden sun juttujen perusteella! :)

  • Reply Hanneli / Duunireissaaja sunnuntai, toukokuu 29, 2016 at 17:46

    Mulla on ollut pitkään se Wallander-kuumesta johtuva kaipuu Ystadiin, ja nämä jutut on nostaneet sen ihan uusiin lukemiin. Voisin hoitaa sen dekkariosuuden sillä matkabloggaajien reissulla, jota Maarit ehdotteli.

  • Reply Mirka/ Reason for a Season sunnuntai, toukokuu 29, 2016 at 17:48

    En osaisi tätä paikkaa sijoittaa kartalle, mutta tosi upean näköistä! Tuntuu, että meidän naapurimaista löytyy niin paljon nättejä paikkoja, että pelkästään niiden läpikäymiseen menisi yksi elämä :D. Tulee ihan liian vähän reissailtua lähialueella. Tunnustan, että en ole Ruotsissa päässyt Tukholmaa pidemmälle. Melkein hävettää sanoa se ääneen. Ilmeisesti lähelle on liian pitkä matka.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta sunnuntai, toukokuu 29, 2016 at 21:06

      En osannutkaan minäkään aiemmin. Ja se on juuri niin, ettei näitä lähiseutuja ole osannut oikein arvostaa, kun aina on se kova hinku jonnekin mahdollisimman kauas.

  • Reply Teija / Lähdetään taas sunnuntai, toukokuu 29, 2016 at 17:59

    On on kyllä edelleen ihan tosi kaunista! Minä ennen vihasin merilevän hajua (ei tuoksua), mutta nyt olen alkanut tottua siihen. En usko, että vielä vuosikausiin pääsen rakkausvaiheeseen, koska ei se kyllä hyvä haju ole sitten millään. Mutta näköjään kaikkeen ällöttävään voi tottua :D

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta sunnuntai, toukokuu 29, 2016 at 21:07

      Mutta on siinä sitä jotakin! :D Ehkä sen takia, että ne paikat missä se tuoksuu, ovat yleensä ihania. Koska ne ovat meren rannalla.

  • Reply Ansku BCN sunnuntai, toukokuu 29, 2016 at 20:34

    Tuolla on niiiiin ihanaa! Ales stenar oli minulle suuri yllätys, kun siellä kävimme. Toki tiesin, että siellä jotain kivipaaseja on, mutta että kuinka isoja! Mua niin harmittaa, kun en meidän reissumme aikaan jaksanut työstressin takia päivittää blogia, nyt kun muistona on vain kuvia, mutta ei mitään tekstiä tai muistilappuja. Matkabloggaus <3

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta sunnuntai, toukokuu 29, 2016 at 21:15

      Niin onkin ihanaa! Ja onneksi sulla on sentään kuvat. Ja tietenkin muistot. :) Aivan ihana paikka, yksinkertaisesti.

  • Reply Anna / Muuttolintu maanantai, toukokuu 30, 2016 at 01:23

    Ihanan rauhallisen näköinen paikka, kyllä tuolla kelpaisi meri-ilmaa hengitellä. Miulla on merilevän hajuun samanlainen viha-rakkaussuhde, vaikka kyllä se taitaa enemmän rakkauteen taittaa. Tietääpähän olevansa meren läheisyydessä. Alen kivistä tulee tosiaan mieleen Stonehenge!

  • Reply Laura / Laura's Itinerary maanantai, toukokuu 30, 2016 at 15:07

    Haha, nauroin tolle lehmakommentille :D :D

    Enpa ollut kuullutkaan Ystadista, ennen sun teksteja. Tuonne olisi ollut Kopiksesta lyhyt matka, ja olisin aivan varmasti tullut sun promomatkalle Ystadiin messiin, mutta taalta Belgiasta kasin valitsen kuitenkin Suomen … :)

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta maanantai, toukokuu 30, 2016 at 21:36

      Ymmärrän. :D Mutta en mäkään ollut kuullut Ystadista oikeastaan mitään aiemmin. Kiva kertoa jengille vähän uusista paikoista. :)

  • Reply Tanja/Levoton Matkailija maanantai, toukokuu 30, 2016 at 15:21

    On kyllä kaunista! En ihan heti olisi uskonut että Ruotissa voi oikeasti näyttää tuolta :D
    Mielenkiintoisen kuuloinen paikka tuo Alen kivet. Kävin ihmettelemässä Stonehengeä viime vuonna, hassua ajatella miten kauan sekin on siellä seissyt.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta maanantai, toukokuu 30, 2016 at 21:39

      No niinpä. Mä oikeasti uskon, että sä varsinkin tykkäisit Ystadista. Koitahan mahduttaa reissulistalle. :) Tosin tuonne Alen kiville päästääkseen tarvitsee kyllä autoa (en tiedä kulkeeko mitään julkisia, epäilen…), ja muistelen, ettei sulla ollut ajokorttia?

  • Reply Stacy Siivonen maanantai, toukokuu 30, 2016 at 20:39

    Olen minäkin sivistymätön, enkä tiennyt laivalatomuksista mitään. Itse asiassa, piti katsoa Ystad uudelleen, ei siksi, ettenkö tietäisi missä se on, vaan siksi, että tietäisin, mikä sen välimatka on Falsterbohon ja Falsterbo on paikka, jossa haluaisin olla, koskapa tipit ja niiden massamuutto. Se, että tuollakin rannalla harrastetaan smörrebrödiä ei ole mikään este. Esteestä puheenollen, kiva, että näytit, miten piikkilanka ei ole este, minua se olisi jäänyt vaivaamaan.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta maanantai, toukokuu 30, 2016 at 21:40

      Piikkilankaesteet oli konkreettisesti tehty helposti ylitettäviksi. No, paljonko oli välimatkaa? Kun menet Falsterbohon, niin heitä lenkki Ystadin kautt, jos etäisyydet on kohtuulliset. :)

  • Reply lena / london and beyond torstai, kesäkuu 2, 2016 at 11:55

    Sä oot kyllä Ystadin turismille ihan paras markkinointihenkilö. :D Olenhan mä kuullut paikasta, mutten koskaan ajatellut asiaa sen pidemmälle. Ruotsi on ollut aina kiva kohde, mutta muut kohteet ovat menneet edelle… jotenkin sen Ruotsin aina ajattelee Tukholmana vaikka onhan siellä nähtävää etelää ja Lappia myöten. Ja tuonne pääsee kätevästi Köpiksestä, kaksi kärpästä yhdellä iskulla ;)

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta torstai, kesäkuu 2, 2016 at 15:50

      Haha, otan kohteliaisuutena! :) Minäkin olen syyllistynyt siihen, että Ruotsi on vain sitä Tukholmaa. Vaikka ei se ole.

  • Reply Heidi / Maailman äärellä perjantai, kesäkuu 3, 2016 at 13:18

    Näyttää kyllä niin ihanalta! Itse asiassa jo sen edellisen postauksesi ansiosta olin niin ihastunut että jo melkein olin varaamassa reissua Ruotsiin, mutta naapuri vei nyt sitten kuitenkin voiton. Mutta itselläkin on aivan ihania muistoja Ruotsista. Loma Ölannissa oli aivan uskomaton, sitäkin voin lämpimästi suositella <3.

  • Reply Laura - Urbaani viidakkoseikkailijatar perjantai, kesäkuu 3, 2016 at 14:54

    Skandinavia tosiaan osaa yllättää! Naapurimaasta ei osaisi odottaa löytävänsä noin hienoja tai (ainakaan pitkiä) hiekkarantoja tai historiallisia paikkoja, jotka voisivat olla vaikka Pääsiäissaarilla (no ei nyt ihan, mutta melkein). Läheltä löytyy vaikka mitä, se pitää tosiaan muistaa. Tuo lammaskuva on hieno!

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta perjantai, kesäkuu 3, 2016 at 15:13

      Joo, kyllä Pääsiäissaaret vielä hiukan ajavat Alen kivien ohi, mutta etäisyys-laatusuhteeltaan ottavat voiton kotiin. ;)

  • Reply Johanna @ Out of Office perjantai, kesäkuu 3, 2016 at 16:45

    No on kyllä mahtavat maisemat! Ja miten hyvältä näyttävät nuo kirkasväriset ulkoilutakit klorofyllinvihreän kanssa yhdistettynä!

    Muistan kuulleeni joskus aimminkin tuosta ”laivalatomuksesta”, ensikuulemalla kuulostaa munkkilatinalta. Stonehengessä on tullut käytyä useampaan kertaan, joten kai tuollakin pitäisi käydä.

    Katkarapuleipä sai veden herahtamaan kielelleni :)

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta lauantai, kesäkuu 4, 2016 at 12:07

      Haha se tosiaan kuulostaa munkkilatinalta ja munkin piti sana pariin kertaan ajatuksen kanssa tavata ennen kuin sisäistin sen. :D

  • Reply Kaarina perjantai, syyskuu 1, 2017 at 16:46

    Eteläinen Ruotsi on kyllä usenkin matkan arvoinen. Skånessa on paitsi merenrantakunnaita ja laivaladelmia myös viikinkihautoja, riimukiviä, upeita vanhoja linnoja (Marsvinsholm ja Glimmingehus eivät ole vain juustoja!) ja muita kulttuurirakennuksia ja kirkkoja, kilometreittäin hiekkarantoja (esm. Hanöbukten), pyökkimetsiä, kauriita ja upeaa kasvillisuutta. Rannoilta voi löytyä meripihkaa, katselkaa rantahiekkaa, Falsterbon kävijät. Golfaajien iloksi voi löytyä kymmeniä hienoja kenttiä, esimerkiksi Vikin kenttä lähekkä Kivikin ihania omenatarhoja.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta maanantai, syyskuu 4, 2017 at 17:55

      Moi Kaarina, kommenttisi meinasi mennä minulta ihan ohi, nyt sen vastus huomasin. Etelä-Ruotsiin täytyisi todella päästä useammin, ja olisi kiva, että suomalaiset tietäisivät alueesta enemmän. Uskoakseni matkailu sinne ei tällä hetkellä ole kovin vilkasta… Itse lähden onneksi ensi kuussa taas pikavisiitille Ystadiin.

    Leave a Reply