Kiinassa kieltä osaamatta – miten sujuu arki?

maanantai, joulukuu 28, 2015

Ennen Kiinaan tuloani huomasin olevan kahdenlaisia ihmisiä. Niitä, joiden mielestä Shanghaissa pärjää aivan älyttömän loistavasti pelkällä englannilla sillä koko kaupunki on niin kansainvälinen ja  sitten niitä, joiden mielestä tulisin olemaan pahoissa ongelmissa, jos kiina ei sujuisi.  Neljä kuukautta Shanghaissa vietettyäni voin todeta molempien olleen väärässä.

Shanghai Chinese road sign

Oma pohjani kiinankielessä oli heikko: muutama kuukausi ei niin ahkeraa opiskelua kansalaisopistolla Suomessa. Perustervehdykset taisi lähinnä olla mielessä, kun tänne saavuin. Saapuessani tavoitteena oli oppia kieltä enemmänkin, mutta katkerana myönnän tappioni – heti ensimmäisten viikkojen jälkeen ymmärsin, ettei minulla olisi aikaa eikä energiaa opiskella täällä kiinaa intensiivisesti.

Syitä on monia. Ensinnäkin Helsingin yliopisto vaatii täällä suoritettavan paljon enemmän opintoja kuin mitä monet muualta tulleet joutuvat tekemään, joten koulun kanssa on joutunut huhkimaan. Toisekseen haluan oikeasti nauttia tästä lyhyestä ajasta täällä, enkä tuhlata iltoja istumalla kielikoulussa, jotka muuten maksavat älyttömästi. Meillä on koulun puolesta vain yksi säälittävä kielitunti viikossa. Mikäli haluaisi ottaa kurssin yksityiseltä kielikoululta, lähtevät hinnat esimerksiki lähimmällä koululla n. 400 eurosta ylöspäin.

Ja ehkä tärkeimpänä syynä se, etten koe, että nämä muutamat kuukaudet täällä antaisivat minulle sellaista kielitaitoa, josta olisi jotain suurempaa hyötyä elämässäni jatkossa. Totta kai kielen vähäisestäkin osaamisesta on aina hyötyä, mutta ymmärtänette mitä tarkoitan. Olen jutellut kiinaa täällä pääaineena opiskelleiden kanssa, ja moni on sanonut, että edes useamman vuoden intensiivisen opiskelun jälkeen tuntuu vaikealta käydä mitään syvempiä keskusteluja kiinalaisten kanssa.

Selittelyn makua? Myönnän, syyllinen tähänkin. Mutta Kiina on vain vienyt mennessään ja olen aina ollut huono priorisoimaan asioita, jos vaakakupissa toisella puolella painaa elämästä nauttiminen ilman turhia huolia.

thumb_IMG_8756_1024

Kuinka sitten olen pärjännyt? Ensinnäkin kielitaito karttuu ainakin vähän, vaikkei kieltä varsinaisesti osaisikaan. Taksikuskille osaa sanoa jotain, ravintolassa pystyy jotenkuten tilamaan ja niin edelleen.

Voidaan kuitenkin sanoa, että olen todella ummikko kielen kanssa täällä. Ja hyvin olen silti pärjännyt. Tosin epäilen suuresti, että kaikki ne joiden mielestä Shanghaissa pärjää helposti pelkällä englannilla lienevät majoittuneet hyvätasoisessa hotellissa Shanghain keskustassa käyden läpi suosituimmat turistipaikat täällä. Eikä siinä mitään väärää. Mutta vaikka täällä pystyykin elämään elämäänsä pelkällä englannilla, on kyllä tullut vastaan niin monta kiusallista tai muuten epämukavaa tilannetta kielitaidon puuttumisen takia.

En viikkokausiin saanut ladattua opiskelijakortilleni rahaa (jolla saisin maksettua lounaani kouluruokalassa), sillä kukaan kiinalainen ei osaa neuvoa minua englanniksi missä lataus onnistuisi.

Kun lounassuunnitelmani oli kaatunut, menin läheiseen muslimiravintolaan syömään – harmi vain, ettei menua ollut tietenkään kuin kiinankielisenä ja jouduin tilaamaan ainoan annoksen, jonka kuva sattui olemaan seinällä. Ei olisi haitannut, mutta kun söin samaa safkaa juuri edellisenä päivänä. Useimmissa ravintoloissa on onneksi vähintään kuvamenut joko seinällä tai ihan paperisena, joista voi arvuutella mitä annokset sisältävät ja sitten korvat punoittaen sormella osoitella mitä haluaa tilata.

Olen muuten myös syönyt nuudeleita vatsalaukun kera, kun luulin sen olevan possua enkä osannut lukea kiinankielistä tekstiä. Syön kyllä oikeasti mitä vaan mutta vatsalaukku on vaan vähän… No, mieluummin olisin ottanut ihan sitä possua.

thumb_IMG_8880_1024

Jokunen taksikuski on heittänyt minut ulos taksista, kun en ole osannut kertoa kiinaksi osoitetta tarkemmin mihin olemme matkalla. Täällä isossa kaupungissa pitäisi aina tietää esimerkiksi määränpään lähin risteyskatu tai jotain, mutta enhän minä tiedä. Ja vaikka tietäisinkin niin en osaisi kiinaksi sanoa.

Päivittäin tulee tilanteita joissa joku puhuu minulle kiinaa, enkä voi kun häpeillen osoitella itseäni että tämä tyhmä laowai ei ymmärrä nyt puheestasi sanan sanaa.

Matkustaminen muualla Kiinassa ilman kielitaitoa on koettelemus sekin. Onnekseni meillä on vaihttariporukassa yksi puoliksi kiinalainen tyttö ja pari muuta kiinaa opiskellutta tyyppiä, joiden kanssa reissatessa ollaan säästytty älyttömältä määrältä ongelmia – milloin oltaisiin menty väärään bussiin ja milloin eksytty pahemman kerran, ellei joku meistä olisi osannut kiinaa.

Kyllä ilman kiinan taitoakin varmasti jotenkin pärjää, mutta ei tätä englannin osaamisen vähyyttä oikein ymmärrä ennen kuin tänne tulee. Siihen vaikuttaa myös kiinalaisten länsimaalaisista todella huomattavasti eroava ajatusmaailma – vai miltä kuulostaisi esimerkiksi se, että neuvoisit ihmisiä kulkemaan väärään suuntaan ihan vain siksi, ettei kehtaa sanoa, ettet tiedä reittiä heidän kysymälleen kohteelle tai et osaa sitä englanniksi neuvoa.

thumb_IMG_2342_1024

Shanghai on länsimaisinta Kiinaa ja täällä kaikki kyltit, metroasemat ja monet muut asiat on kirjoitettu myös englanniksi. Turisti pärjää kyllä loistavasti englannilla. Mutta jos suunnitelmissa on olla yhtään pidempään, kannattaa ehdottomasti satsata ainakin peruskiinan opiskeluun.

Muilla kokemuksia kielitaidottomana asumisesta jossain maailman kolkassa?

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply ulmi maanantai, joulukuu 28, 2015 at 17:28

    Kaverini oppi kiinaa puolessa vuodessa ihan kadulla ja töissä ilman mitään kursseja. Lahjakkuuskin ratkaisee.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta tiistai, joulukuu 29, 2015 at 13:18

      Ehkä olen sitten lahjaton. :D Harmi, että mulla on muuten ollut aina tosi hyvä kielipää!

  • Reply Anssi maanantai, joulukuu 28, 2015 at 22:32

    Miksi muuten taksilla on ollut tarvetta liikkua? Shanghaissa lienee yksi maailman toimivimmista metroverkoista.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta tiistai, joulukuu 29, 2015 at 13:22

      Kiitos hyvästä kysymyksestä. :) Metroa on käytetty myös paljon. Asuin todella kaukana keskustasta Fudanin kampuksella, 10 metrolinjan päässä. Joskus kotiin oli tultava metrojen liikennöinnin loppumisen jälkeen tai todella väsyneenä tai isojen kantamusten kanssa tms, jolloin taksi oli helpoin vaihtoehto. Se on kuitenkin niin edullinen täällä. Ja joskus kun lähti illalla syömään jonnekin, maksoi mieluummin 7 euroa taksista kuin käytti ensin aikaa 15 minuuttia metropysäkille pääsemiseen ja sitten puoli tuntia metrossa. Jos olisin asunut lähempänä keskustaa kuten tällä hetkellä, taksin käyttö olisi varmaan ollut vähäisempää.

  • Reply lilli tiistai, joulukuu 29, 2015 at 01:38

    Löysin sattumalta blogisi ja olen iloinen, että näin kävi! Itse olen lähtemässä näillä näkymin vaihtoon Kiinaan Changzhouhun, joka on noin 160km päässä Shanghaista. Löysinkin jotain vinkkejä, mutta onko antaa jotain neuvoja, että mitä ottaa selvää jne.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta tiistai, joulukuu 29, 2015 at 13:43

      Moi! Onnittelut hyvästä vaihtopaikan valinnasta. :) Niin kuin tästäkin postauksesta käy selville niin kiinaa ainakin kannattaa opiskella. ;) Tietenkin kiinalaisesta kulttuurista on hyvä tietää kaikenlaista etukäteen mutta toisaalta kyllä ne oppii sitten (kantapään kautta, heh) ihan paikanpäälläkin.

  • Reply Linni tiistai, joulukuu 29, 2015 at 05:05

    Minä olen työskennellyt Kiinassa eikä meilläkään työpaikan puolesta ollut kuin pari tuntia kiinan opiskeluja viikossa. Tunsin useamman expatin, jotka olivat asuneet useita vuosia Kiinassa ja puhuivat sujuvaa kiinaa. Eivät ehkä samalla tasolla kuin englantia, mutta pystyivät kuitenkin keskustelemaan tunnin tai pari kiinalaisen kanssa ilman että keskustelu muuttui vaikeaksi. Oma aktiivisuus ja kielen käyttäminen on kuitenkin avain asemassa ja minä pystyin ainakin jo muutaman kuukauden jälkeen hoitamaan arkipäiväiset asiat kiinaksi. Yksityisiä opettajia löytyy netistä pilvin pimein huomattavasti kielikouluja edullisemmin hinnoin ja myös language partnerin saa älyttömän helposti ja sitä kautta tutustuu vielä kaiken lisäksi paikallisiin. Eli jos tavoitteena on oppia paikallista kieltä niin se ei todellakaan ole mikään mahdottomuus. Priorisointia sekin lähteekö vaihtoon pitämään hauskaa vai tutustumaan myös syvemmällä tasolla paikalliseen kulttuuriin, kieli kun on aika oleellinen osa sitä.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta tiistai, joulukuu 29, 2015 at 13:52

      Niin, minä kerroin vaan mitä omat kiinaa opiskelleet tuttuni ovat sanoneet keskustelujen käymisestä. Hauska kuulla että muunkinlaisia mielipiteitä löytyy. Ja kuten sanoin, kyllä minäkin taksissa ja ravintolassa pärjään. Mutta siihen se sitten tosiaan jääkin. Tiedän, että opetusta olisi löytynyt halvemmallakin, jos olisi itse ruvennut järjestämään – mutta kuten tein postauksen aikana monesti selväksi, oli loppujen lopuksi ihan oma valinta olla opiskelematta kiinaa sen aktiivisemmin. :)

      En usko kiinan opiskelun olevan missään nimessä mahdottomuus, mutta ainakin omista opsikelukavereista kaikki ne, jotka täällä kiinan aloittivat ja yrittivät sitä aktiivisesti oppia jokaisen tilaisuuden tullen, eivät kuitenkaan puolessa vuodessa päässeet kovinkaan pitkälle. Muutaman merkin osaavat lukea ja joitaki arkipäivän tilanteita hoitaa.

      Ja omat prioriteettini vaihtoon tullessa olivat 1. opiskella juridiikkaa paikallisesta näkökulmasta 2. pitää hauskaa ja kokea ja matkustella 3. oppia kieltä.

      Kiitos kommentistasi, mielenkiintoista kuulla eriäviäkiän mielipiteitä. :)

    Leave a Reply