Seafoodia ja laittomuuksia Sijiao Islandilla

maanantai, syyskuu 21, 2015

Päätimme lähteä kolmen muun vaihtarin kanssa yön yli kestävälle vierailulle Sijiao Islandille, joka on Shengshi Islandsien isoin saari. Googlettelu lupaili hyvää: hienon näköisiä rantoja, tuoreita mereneläviä ja leppoisaa rantaelämää. Ja ihan kohtuullisen matkan päässä Shanghaista!

Pakattiin siis reppumme, ja jälleen kerran herätys lauantaiaamuna kello kuudelta. Ensimmäinen bussi kohti satamaa lähtisi kahdeksan jälkeen, ja meillä olisi vielä kolmen vartin metromatka mentävänä bussiasemalle, täällä Shanghain peräkylillä kun asutaan. Kun pääsisimme saarelle, viettäisimme siellä päivän, yön ja vielä seuraavan päivän ja tulisimme iltalaivalla takaisin.

Ei mennyt niin kuin Strömsössä. Ensimmäiset bussit ja laivat oli täyteen buukattu, joten pääsimme vasta puolen päivän aikoihin liikkeelle ja olimme saarella vasta neljän aikoihin. Paluulipun pystyi ostamaan vasta saarelta. Siellä saimme kuulla, että kaikki laivat yhtä lukuunottamatta ovat täynnä. Ja tietenkin tuo ainoa ei-täysi laiva lähti saarelta jo puolenpäivän aikaan. Meille jäi siis todella lyhyt aika saaren tutkimiseen, emmekä ehtineet nähdä läheskään kaikkea mitä olisimme halunneet. Esimerkiksi viereisellä saarella (toisen lauttamatkan päässä) olisi ollut todella mystisen oloinen hylätty kylä jonka kasvit ovat vallanneet, katsokaa kuvia tämän linkin takaa.

thumb_IMG_1920_1024

Ensimmäisenä saarella huomasi kalan hajun. Pistävä ja läpitunkeva kalan, merilevän ja meren hajun sekoitus. Huh. Otimme taksin satamasta kaupunkiin, jossa hotellimme oli. Kalanhaju yltyi. Keskustasta lähtien näkyi naisia kuorimassa rapuja ja meren antimia kuivumassa auringossa. Kalastusverkkoja oli kasoina rannan tuntumassa ja myös levitettynä kuivumaan kaduille, jossa ne jatkuivat satojen metrien pituisina kiemurtelevina kasoina.

thumb_IMG_1929_1024

Kävelimme rantaa pitkin hotelliamme etsien, kunnes näimme jotain outoa. Hieraisin silmiäni, sillä en kertakaikkisesti ollut uskoa näkemääni. Edessämme tungettiin juuri trukin avustuksella valashaita pieneen kuorma-autoon.

thumb_IMG_1931_1024

Hai oli iso, todella iso. Sen jättimäinen vatsa hyllyi elottomana, kun kiinalaiset yrittivät köysiviritelmillä hinata hain ruhoa auton sisään. Rekasta sojotti putki, josta valui verta kadulle. Muutamia ihmisiä oli kerääntynyt katsomaan, emmekä mekään osanneet tehdä muuta kuin tuijottaa touhua silmät soikeina. Näky oli surullisella tavalla vaikuttava.

Valashaiden pyytäminen on Kiinassakin laitonta, mutta sitä tapahtuu. Ruho on 30 000 dollarin arvoinen. Lisää aiheesta voi lukea esim. tästä National Geographicin artikkelista. Avoimeksi jäi, oliko tässä tapahtumassa kyse laittomasta hainpyynnistä vai jostain muusta. Näimme tämän tapahtuman keskellä kirkasta päivää suht vilkkaan rantakadun tuntumassa – pällistelimme ja otimme kuvia, eikä kukaan kiinnittänyt meihin huomiota. Operaatiota ei mitenkään yritetty peitellä. Aivan kuin siinä ei mitään laitonta olisikaan. Silti jokin vaisto sanoo, ettei tämä nyt tainnut ihan ohjekirjan mukaan mennä. Myöhemmin kävellessämme samaa katua ei autosta näkynyt enää jälkeäkään, ja veret oli pesty pois kadulta.

Voitte arvata, mikä oli loppupäivän puheenaihe meidän keskuudessamme.

Hotellimme oli kauempana kuin olimme kuvitelleetkaan. Olimme ison paikan ainoat asiakkaat. Melko karmivaa. Huoneet olivat kuitenkin kiinalaisilla standardeilla hyvät. Jopa tohvelit ja hammasharjat löytyi, tosin puolet hammasharhan harjaksista jäi harjatessa suuhun… No mitä pienistä. Ainakin meillä oli hienot näkymät viereiseen kalastajakylään.

thumb_IMG_1959_1024

thumb_IMG_9300_1024

Aamupalaakin saatiin. Ei nyt ihan vedä vertoja länsimaisten hotellien aamiaistarjonnalle (aika lähelle kuitenkin päästään), mutta kukapa nyt ei haluaisi hampaattoman kiinalaismummun valmistamaa riisivelliä ja pikkelivihanneksia heti aamutuimaan.

thumb_IMG_1960_1024

Hotellin omistaja antoi meille illalla kyydin rantakadulle, jossa on vieri vieressä seafood-ravintoloita ja -katukojuja. Rouva ohjasi meidät erääseen ravintoloista ja auttoi meitä valitsemaan haluamamme kalat, ravut ja simpukat. Arvatenkin ravintoloitsija oli hotellinpitäjän sisko tai ystävä, mutta väliäkös sillä – ruoka oli tuoretta ja hyvää.

thumb_IMG_1939_1024

thumb_IMG_1941_1024

thumb_IMG_1945_1024

thumb_IMG_1946_1024

Ruokailun jälkeen kierreltiin kaupungilla, käytiin kaupassa täydentämässä vesivarastoja ja loppuilta pelailtiin korttia hotellilla.

Seuraavana aamuna nautittiin edellä kuvaamani herkkuaamiainen, josta kylläisinä lähdimme metsästämään unelmiemme rantaa.

Spoiler: Ei löytynyt.

Ensin taksikuski vei meidät ”saaren parhaalle rannalle”. Ei näyttänyt kovin erikoiselta, minkä lisäksi sisäänpääsymaksu olisi ollut 80 rmb:ta. 80?! Ihan periaatteesta päätimme olla menemättä, ja lähdimme etsimään ilmaista rantaa. Löysimmekin sellaisen, mutta sitä ei kyllä hyvällä tahdollakaan voinut unelmien rannaksi kutsua. Lisäksi eilen paistaneesta auringosta ei näkynyt enää jälkeäkään, vaan päivä oli ankean harmaa.

thumb_IMG_2051_1024

thumb_IMG_1971_1024

thumb_IMG_9334_1024

Ranta se on huonokin ranta ja päätimme jäädä tänne, sillä meillä ei ollut aikaa lähteä enää muualle sompailemaan. Onneksi satuimme huomaamaan vuorenrinnettä kiertävän polun, jota lähdimme seuraamaan. Reitin varrella tulikin jo vähän hienompia näkymiä eteen, ja mitä ylemmäs kiipesimme, sitä paremmaksi muuttui.

thumb_IMG_1976_1024 thumb_IMG_1985_1024

thumb_IMG_1990_1024 thumb_IMG_1989_1024

Löysimme portaat, joita pitkin pääsimme kapuamaan pienen vuoren päälle. Siellä odotti upea temppeli, jossa tietenkin vierailimme ja ihailimme maisemia.

thumb_IMG_9321_1024

thumb_IMG_2019_1024

thumb_IMG_2020_1024

thumb_IMG_2026_1024 thumb_IMG_2035_1024    thumb_IMG_9352_1024 thumb_IMG_9344_1024

thumb_IMG_2027_1024

thumb_IMG_2047_1024

Sijiao ja Shengshi Islands vaikuttivat mielenkiintoisilta paikoilta. En silti usko, että tulen tänne enää uudestaan, vaikka hylätty kylä ja ne upeat rannat joita me emme löytäneet kyllä houkuttelevatkin.

Viikon mittaisella Shanghain reissulla tänne ei kannata lähteä käymään, sillä matkantekoon menee monta tuntia. Mikään päiväretki tämä ei ole. Jos on Shanghaissa pidempään, on retki Shengsille hyvä tapa päästä hetkeksi hengittämään raikasta (vaikkakin kalanhajuista) meri-ilmaa ja nauttimaan ainakin jonkintasoisesta rantaelämästä.

Kannattaa kuitenkin viisastua meidän tekemistä vahingoista ja ostaa bussi- ja junaliput etukäteen ja muutenkin tutustua saareen ja sen mahdollisuuksiin ennen sinne menoa.

 

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply