Tänään aamulla saavuttiin pitkän ja uuvuttavan lennon jälkeen Shanghaihin. Kaupunki ei varsinaisesti näyttänyt parastaan: vettä tuli kuin aisasta kaatamalla, ja sumu oli niin sakea, ettemme nähneet 50 metriä pidemmälle.
Tästä lannistumatta hyppäsimme taksiin, joka ajoi meidät hostellillemme. Reilun tunnin kestänyt taksimatka maksoi 180 yuania eli noin 25 euroa.
Varaamamme hostelli, Rock & Wood Youth Hostel, on todella miellyttävä paikka. Laitan kuvia myöhemmin, mutta aula ja yhteiset tilat ovat varmasti yksi kivoimpia, mitä olen hostelleissa nähnyt. Lammessa ui karppeja pihalla ja tälläkin hetkellä kirjoittelen tätä postausta näin yön tunteina yhteisissä tiloissa, koska nämä vain ovat niin kivat. Porukkaa on vielä paljon ylhäällä, kuka mitäkin tekemässä, mutta mä valvon ihan vain siksi että kärsin aikamoisista jet lagin oireista ja vaikka oon rättiväsynyt, en saa vielä unta.
Me päästiin tänään vasta myöhään kaupungille. Aloitettiin ensimmäinen päivä iisisti aivan perusnähtävyyksistä, eli People’s parkista, Nanjing Roadin valtavasta kävelykadusta ja The Bundin näköaloista.
Puistossa sattui muuten olemaan juuri meneillään tapahtuma, jolle olin aiemmin siitä luettuani naureskellut. Eli siinä vaiheessa kun things are getting desperate ja nuori kiinalaissinkku ei löydä (vanhempiensa mielestä tarpeeksi ajoissa) seurustelukumppania, laittavat vanhemmat töpinäksi ja tulevat puistoon, iskevät parhaan myyntipuheensa lapulle sateenvarjon päälle ja toivovat, että joku tarttuu syöttiin ja lapsi saadaan avioon. Se, onko pojasta tai tyttärestä hauskaa olla paperilappuna sateenvarjon päällä äitin ylistyssanojen kuvailemana, on ihan toissijaista. Kun kiinalaismamma jotain päättää niin siinä ei paljon mutinat auta. Only in China!
East Nanjing Roadilla eli Shanghain keskeisimmällä shoppailukadulla oli kuhina päällä. Puhutaan kymmenistä, ellei jopa sadoistatuhansista ihmisitä samalla kävelykadulla. Nyt naurattaa, kun vielä toissapäivänä tuskailin Aleksanterinkadun ”ruuhkista”. Täältä ei luksusliikkeitä puuttunut! Me nautitiin täällä myös ensimmäinen kiinalainen katuruoka, mooncake. Mooncakeja on olemassa makeita ja suolaisia, tämä meidän nauttima oli lihatäytteinen Suzhou style mooncake. Hintaa mooncakella oli 4,50 yuania eli 65 senttiä. Maku oli ihan hyvä, ja Mathias nimesikin tämän kiinalaiseksi lihapiirakaksi. :D Kuva löytyy mun instagramista, hostellin umipurkea nettiyhteys ei halua sitä nyt tähän ladata…
Näkyi muuten paljon paljaspyllyisiä taaperoita tuolla. Pikkukiinalaisille laitetaan nimittäin usein housut, joissa koko peppu on ison reiän paljastama. Siitä on sitten hyvä kyykistellä kadulle hädälle jos toisellekin… Söpöjähän ne oli paljaine peppuineen, mutta onneksi ei jouduttu todistamaan housujen käytännöllisyyttä tosipaikan tullen.
Kierreltiin muutama kauppa ja ihmeteltiin sivukujia, joista oli luksus kyllä kaukana.
Sen jälkeen siirryttiin The Bundia eli Shanghain todennäköisesti kuuluisinta aluetta kohti. Bund on Huangpu-jokea reunustava vanha ja leveä kävelykatu, jota reunustavat hienot, historialliset rakennukset. Bundilta on upeat näkymät joen toisen puolen pilvenpiirtäjille.
Bundilta jatkettiin sitten ruokailemaan lähistöllä olevaan ravintolaan.
Tuntuu, että ehti jo nähdä ja kokea kauheasti heti ensimmäisen päivän aikana. Huh.
Huomenna seikkailu jatkuu, toivottavasti ehdin taas pian päivittämään blogia. :)
12 Comments
Mitää!! Nykyaikana vielä äidit auttaa lapsia avioon, ei juma :D
Melkoista ihmetystä myös tuo paljaspyllyisyys, nimittäin varmaan vähän enemmän bakteereja jossain keskellä Shanghaita kuin vaikka suomalaisessa pikkucityssä. Mut tapansa kullakin, oletan!
Puhut me-muodossa, kenen kanssa oot ollut siis liikenteessä, multa meni ihan ohi? Jonkun toisen suomalaisenko? :)
Varmaan Kiinassa sama ilmiö kuin Euroopassa: nuoruus venyy ja lapsenteko ja avioliitto lykkääntyy. Perinteisten arvojen mukaan elävä vanhemoi sukupolvi on varmaan hädissään, joten ei muuta kuin sateenvarjon kanssa puistoon. :D Ja poikaystävä on täällä siis mukana, nyt ensimmäisen viikon ennen koulun alkua. :)
Onko tullut vastaan nallepyjamissa liikkuvia kansalaisia? Tästä on jo useita vuosia, kun itse kävin Shanghaissa, mutta silloin noiden paljaspyllylapsien lisäksi ihmetytti pyjamissa kulkevat aikuiset. Taustalla on kuulemma historia, jolloin vain varakkaammalla väestöllä oli varaa yöasuihin ja siksi niissä kuljettiin myös päiväaikaa ikään kuin vaurauden merkkinä. Tapa jäi myöhemminkin voimaan ja pyjamasta tuli täysin hyväksytty kaupunkiasu. En tiedä onko muutosta tapahtunut tässä kohtaa, mutta reilut kymmenen vuotta sitten etenkin vanhempaa väestöä edustavat pyjamakulkijat hieman huvittivat. Erityisesti käsilaukku/pyjama/korkkariyhdistelmä oli ehdoton.
Hahag, eipä oo kyllä näkynyt! :D Oon kyllä kuullut samaa… Tosin mun kuuleman version mukaan oli joskus joku iso tapahtuma, jonka aikana kaikki pukeutuivat yökkäreihin, ja joillekin jäi sitten siitä tapa. Mene ja tiedä, mutta varmasti hauskan näköistä. Saa nähdä bongaanko pyjamia lähipäivinä, nyt kun alan oikein tarkkailemaan.
Mahtavaa seikkailua sinne päin maailmaa :)! Näyttää upealta!
Kiitos! :) Kaupunki alkaa todella valloittaa puolelleen, harmi että nettiyhteys tänhetkisessä majapaikassa on aivan surkea, eikä blogia pysty hermoja menettämättä kauheasti päivitellä :(
Mukavan vehreitä oli ekat kuvat, vaikka suurkaupungista onkin kyse :) Ihanaa, että puistoja löytyy!
Onnea ja tsemppiä uuteen tilapäiseen kotimaahasi ja opiskeluihin! :)
Kiitos! Yllättävän paljon vihreää ja vehreää täältä löytyy. Ilmanlaatukin on tainnut olla mittarin mukaan erinomainen toistaiseksi jokaisena päivänä :)
Moikka! Tervetuloa Shanghaihin! :) Tsemppiä ensimmäisiin päiviin uudessa kotikaupungissa :) Toivottavasti siellä on hetkittäin edes vähän kuivaa keliä tiedossa.
Heh, sadetta on tosiaan riittänyt… Onneksi on lämmintä! :) Tänään taisi olla ensimmäinen päivä, kun ei satanut ollenkaan.
Onkohan loka/marraskuussa yksi sateenvarjo puistossa enemmän? ;)
Se voi olla! :D