Aurinkokuningas eli Ludvig XIV oli aikansa pahin mässäilijä, himojuhlija ja sikailija.
Hän sai vallan käsiinsä vain 4-vuotiaana pikkupoikana. Kaikkihan me tiedetään, miten näille lapsitähdille käy. Aurinkokuninkaallakin meni sittemmin vähän överiksi.
Aikuistuttuaan 1600-luvulla Aurinkokuningas rakennutti jättimäisen palatsin Versaillesiin. Hänestä tuli häikäilemätön ja suuruudenhullu. Rahaa, hikeä ja verta ei säästelty kun tuo massiivinen, mahtipontinen, överi rakennelma kyhättiin kasaan. Se on vielä nykyisinkin todella vaikuttava ilmestys. Linnan ympärille rakennettiin silmänkantamattomiin ylettyvä, loistelias puutarha täynnä patsaita, kukkaistutuksia, tekolampia, muotoonleikattuja patsaita ja suihkulähteitä.
Aurinkokuningas eli valtavan yltäkylläisyyden keskellä viikkoja pitkine juhlineen, himokkaine naisineen ja järkyttävine syöpöttelyineen. Samaan aikaan palvelusväki nukkui ahtaissa kopperoissaan rottien vilistessä jaloissa. Linnassa asui parhaillaan 5000 ihmistä. Paikan päällä käydessä huomasin kyllä, että rakennus on VALTAVA, mutta että 5000 ihmistä? Se on aika paljon.
No, tällä väkimäärällä oli seurauksensa. Ludde ei nimittäin kiinnittänyt rakennusvaiheessa huomiota siihen, että jonkun sortin vessojakin olisi varmaan hyvä olla 5000:lle ihmisille. Ehei, säästetään vessarahat ja kullataan vielä tuo yksi ovennuppi tuolta noin! Ja miten sitten kävi? Pienissä huoneissa asuva palvelusväki joutui heittämään luonnolliset jätöksensä huoneidensa ikkunoista pihalle. Ja näin Versailles’n upeaa linnaa alkoi ympäröidä karmeaakin karmeampi löyhkä, kuten voinette kuvitella. Onneksi viimeisetkin löyhkät ovat vuosisatojen saatossa tuulettuneet maailman tuuliin ja uteliaan turistin ei tarvitse niistä enää kärsiä. Mutta kyllä se naurattaa, kun miettii kuinka saastainen tuo upea palatsi on joskus ollut…
Ja Ludvig itse sitten? Enpä olisi vielä vähän aikaa sitten uskonut kirjoittavani nettiin Aurinkokuninkaan henkilökohtaisesti hygieniasta, mutta kun nyt kerran innostuin aiheesta, niin kerrottakoon tämäkin: hän vältteli vettä ja saippuaa, ja historiankirjat kertovat hänen haisseen hielle ja hengityksensä vielä pahemmalle. 1600-luvulla se ei tosin ollut niin justiinsa; Aurinkokuningasta pidettiin lemuavasta hengityksestään huolimatta suhteellisen puhtoisena, sillä ”pirskottelihan hän vettä käsilleen” ja vaatteetkin vaihtoi kolmesti päivässä.
Versalles’n linnan rakentaminen kesti 20 vuotta ja siihen tarvittiin 36 ooo miestä. Kolmekymmentäkuusituhatta. Kuvitelkaa. Itse palatsikin on upea, mutta me emme tällä kertaa vierailleet sisällä; osin siksi että budjetti oli rajallinen, mutta suurimpana syynä se, että pelkän puutarhan kiertelyyn kului tuntikausia, ja olisimme helposti voineet viettää siellä pidempäänkin. Kun aurinko lisäksi porotti täydeltä taivaalta, ei valinta ollut vaikea. Jos kuitenkin haluaa kunnolla tutustua linnaann ja sen puutarhaan, kannattaa aikaa varata joko kaksi päivää tai sitten yksi päivä aivan aamusta iltamyöhään asti. Täällä nimittäin on vähän eri mittakaavat kuin puutarhoissa, joihin olette tottuneet…
Paikan päälle pääsee paikallisjunalla, josta on kivat maisemat matkan varrella. Versailles’n pysäkki (Versailles Chantiers) on noin puolen tunnin matkan päässä Pariisin Montparnassen juna-asemalta. Edestakainen junalippu maksaa n. 8 euroa. Versailles Chantiersin pysäkiltä on erittäin helppo, noin 10-15 minuutin kävelymatka palatsille, ja matkan varrelta voi napata eväitä paikallisesta leipomosta.
Puutarha on järkyttävän iso. On vaikea kuvitella, miten 1600-luvulla on voitu saada aikaan jotain niin massiivista. Puutarhan sisäänkäynniltä saa karttoja, joiden mukaan poluilla ja pensaslabyrinteissa voi suunnistaa. Suihkulähteitä on kymmeniä, toinen toistaan hienompia. Ne eivät muuten ole koko päivää päällä, mikä kannattaa huomioida vieraillessa.
Tekolammella on vuokrattavissa souteluveneitä kohtuullisen hintaan, ja näkyipä muutamia segwaytakin rullailevan siellä täällä. Kannattaakin ottaa eväät mukaan ja nauttia ne lammella seilaten tai sitten lampea ympäröivällä nurmikolla muiden menoa katsellen. Puutarhasta löytyy kyllä myös ravintola, samoin useita ilmaisia vessoja.
Versailles’n palatsin puutarhaan tutustuminen oli yksi omia Pariisin matkan kohokohtiani. Kuvat eivät millään tee oikeutta tälle paikalla. Koko puutarhassa soi barokkimusiikki, eikä ollut vaikea kuvitella, kuinka Marie Antoinette on liihotellut puutarhassa palvelusväki perässään aina kurjaan, giljotiiniin päätyneeseen loppuunsa asti… Aion ehdottomasti vielä palata tänne ja käyttää päivän itse linnan tutkimiseen.
Ja kuinka Aurinkokuninkaalle itselleen sitten lopulta kävi? Ainakin hänen viimeiset sanansa seuraajalleen, ”Älä tee, niin kuin minä!”, lienevät osoitus siitä, että mies itsekin tajusi hommaan lähteneen vähän lapasesta.
Lisää Pariisi-aiheisia postauksia täällä.
52 Comments
Kiva postaus! Kun sain tietää, että Versailles sijaitsee Pariisin ulkopuolella, ajattelin, etten sinne varmaan ”koskaan” menekään, mutta hitsi jos sinne onkin noin helppo mennä. Ja näyttää kyllä tosi kauniilta paikalta. Enemmän kiinnostaisi juuri tuo puistoalue.
Tuo kuva suihkulähteestä, jossa on nuo kaksi korkeaa puuta, on upea!
Joo, se taisi olla mun kaverin iPhone 6:lla otettu jos en väärin muista… Nyt mäkin haluan sen puhelimen! :D Ja tonne oli todellakin tosi helppo mennä, mäkin ajattelin että se ois kauempana/hankalampaa. Suosittelen, oli kyllä ihan ykkösjuttu! :)
olipa hyvin kirjotettu teksti ja upeat kuvat! joulukuussa on taas suuntana Pariisi, voi olla Versailles on myös nyt nähtävä :)
Kiitos! :) Olis jännä nähdä, miltä paikka talvella näyttää. Vehreys on varmaan tiessään mutta kenties siel on joku hieno jouluvalaistus tai jotain, voisin kuvitella. :)
Olipa ihana kirjoitus! Tuonne on kyllä pakko joskus päästä, kun paikalla on niin absurdin suuruudenhullu historia. En tiedä mitä barokkomusiikki on, mutta voisin hyvin kuvitella nauttivani tuolla vaeltelusta sitä kuunnellen :D
Onkohan barokkimusiikki sille edes oikea termi? :D Sellaista klassista musiikkia, juuri sellaista joita voit kuvitella soineen tuolla 1600-luvulla…
Upea paikka ja upeat kuvat!
Kiitos.
argh mikä reality check :-) hauska postaus!
Kiitti. :)
Koko tun ajan meno oli varsin outoa nykyisen ihanteen mukaan: Ihon tuli olla valkoinen. Kasvot valkaistiin valkoisella lyijyllä, jonka päälle siveltiin munanvalkuaisella kiiltävä, liikkumaton kalvo. Valkoinen ihopasta levitettiin kasvoille, kaulalle ja rinnoille. (Jipii, oli varmaan näky kun tuo mömmö rapisi pois.)Naiset maalasivat sinisellä kaulansa ja hartioidensa suonia vaikuttaakseen haurailta ja heikoilta. Jos naama ei valkaistunut riittävästi, valitettiin verta niin että naama kalpeni.
Kauneuspilkku muuten keksittiin joidenkin lähteden mukaan tuolloin peittämään kupan tuomia ihomuutoksia kasvoissa.
Ei tähän voine muuta sanoin kuin että oi aikoja, oi tapoja…
Kävin Versailles’ssa joskus lukiolaistyttönä koulun matkalla. Silloin vain tuli katseltua ympärille, että aha, onpa siinä palatsi, koska päästään shoppailemaan. Pitäisi varmaan mennä uudelleen. Sain siihen jutustasi aikamoisen kimmokkseen: Segway! Olen ihan niiden lumossa. Segwayllä Versailles’ssa – ei hullumpaa!
Joo, mäkin olin vasta hiljattain ekaa kertaa segwayn sarvissa Roomassa. Koukuttavaa hommaa!
Kannattaa ehdottomasti käydä myös palatsissa sisällä! Itse vierailin siellä 2013, meillä oli opastettu kierros sisätiloissa, puutarhan katselimme vähän rennommalla otteella, sillä aikaa olisi muuten mennyt ihan älyttömästi.
Kiva postaus ja hienoja kuvia!
Joo, kyllä sinne on vielä päästävä. :)
Kuten sanoit, jotenkin todella outoa, että 1600-luvulla on saatu luotua jotain noin massiivista! No, massiivinen taisi olla itse Aurinkokuningaskin, joten sieltä se malli taisi tulla.
Näinpä… Aikamoisen linnakkeen itselleen rakensi.
Mielenkiintoinen postaus! :) Ei voi kyllä kun kummastella noita keskiajan käytäntöjä… Just tuo, että paskat heitetään ikkunasta pihalle :’D
Haha joo, puitteet kunnossa mut sit tehdään jotain tollasta… Wtf… :D
Hahaha, voi ei miten hauskaa nippelitietoa! Tai no, en tiedä kuinka hauskaa on saastainen palatsi tai itse herra Aurinkokuninkaan ällöttävä hygienia, mutta juuri tällaiset vähän erikoisemmat faktat ovat ainakin minun mieleeni.
Ällöttävyyksistä kauneuteen, tuo puisto näyttää upealta! Sinne on pakko päästä kiertelemään ajan kanssa kunnon eväät mukana. Ja onneksi sieltä löytyy niitä vessojakin niin ei mene meininki samanlaiseksi kuin ennen muinoin. :D
Hahaha niinpä, noilla turistimäärillä voitais jo päästä samoihin löyhkiin kuin aikanaan… Mäkin tykkään nippelitiedosta! :)
Hehee, hauska kirjoitus! Enpä tiennyt, että siellä on ollut noin löyhkäävää. Toisaalta niin kai tuohon aikaan monessa muussakin paikassa… :-p
En ole Versaillessa käynyt, mutta kiinnostaisi kyllä. Varmaan ei tuota suuruutta pysty kyllä käsittämään, ennen kuin siellä on itse käynyt.
Ei pysty ei, eikä sitä saa kuviinkaan mitenkään taltioitua. :)
Huikea paikka ja ihania kuvia! Mua niin kiinnostaa nää entisaikojen kuninkaalliset, joten mielenkiintoista myös lukea historiallisista johtajista.
Sit sun täytyy mennä ehdottomasti paikan päälle, tuolla leijuu se kuninkaallinen tunnelma edelleen, kaikkien turistilaumojen keskelläkin.
Olen aina ihmetellyt tuota vuosisatojen takaista peseytymättömyyttä. Yh! Olen joskus kuullut syyn sille, mutta en enää muista sitä.
Vaikuttava rakennelma kuitenkin. Kuvista on hankala hahmottaa, kuinka massiivinen paikka on kyseessä. Pitäisi nähdä omin silmin!
Oot ihan oikeassa kuvien suhteen. Ja itse linna oli hienompi etupuolelta, tää kuvissakin näkyvä puutarhan puoleinen puoli oli se vaatimattomampi.
Joskus, teinityttönä, on tuollakin tullut käytyä, mutta täytyy tunnustaa, että ne muistot ovat jo niin haalenneet, ettei enää kuullostanut edes tutulta! No tulipahan kerrattua :-)
Heh, kertaus on opintojen äiti ja niin edelleen. :)
Just postasin tänään mun ainoasta Pariisin reissusta, mikä oli vain päivän mittainen, joten Versailles jäi toiseen kertaan. Näyttää upealta! Ja hauskasti kirjoitettu postaus :D
Sulla on siis hyvä syy palata!
Kiva postaus! Meillä kävi juuri toisinpäin – ihmeteltiin linnaa sisältä niin monta tuntia että ulkona puutarhassa oli pakko kiertää golfautolla… mutta olipahan sekin kunnon turrekokemus. Mutta on tosiaan edelleen aika vaikuttava överiyden huipentuma koko paikka.
No ei golfauto mitenkää huonompi vaihtoehto paikan koko huomioiden. :D
Oi ihana Versailles! Se on kyllä vaikuttava paikka ja kerta toisensa jälkeen riittää nähtävää. :) Miks mä tajunnut vuokrata polkuvenettä? Ihan huippu idea!! :D
Soutuvene siis, ei polkuvene. :) No jäipähän mahdolliselle seuraavallekin kerralle uutta kokeiltavaa! :D
No eipä arvaisi, kun tuota komeutta katselee, miten löyhkäävä paikka se Aurinkokuninkaan aikaan on ollut :D. Pitää joskus itsekin päästä ihastelemaan. Hauskasti olet aiheesta kirjoittanut!
Kiitos Heidi. Tästä tuli kyllä mun ykkösnähtävyys Ranskassa. :)
Mielenkiintoista nippelitietoa! Itse laskeskelin, että melko tarkalleen tasan 25 vuotta sitten kävin tuolla kaverini kanssa :-) Jos menisin uudestaan, niin varmaan jotkut asiat voisi vielä muistaakin. Täytyypä oikein kaivaa vanha kunnon vanhanajan valokuva-albumi esiin ja katsastaa kuvat sisältä ja ulkoa. Samalla voisi tsekata muutkin reissun kuvat :-)
Vanhoja, oikeita valokuvia. Ihanaa! 25 vuotta on pitkä aika, vaikka toisaalta se mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin aika menee. Liekö paikka näyttänyt silloin samalta… ToivottavastI!
Upeita kuvia! Yritin muistella, mitä historian tunneilla on puhuttu Versaillesista ja aurinkokuninkaasta, mutta luulen ettei näitä epäkohtia niin paljon tuotu esiin. Tuo löyhkä on ainakin jäänyt kertomatta, sillä luulen, että se olisi herättänyt teini-ikäisessä luokassa sen verran reaktioita, että juttu olisi jäänyt mieleen :)
Kyllä, siinäpä oliskin historianopettajille kikka saada oppilaat kiinnostumaan :D
Hienosti kirjoitettu tämä!
Jäin vähän tosin naureskelemaan tuota Marie Antoinette liihottelua kun sen yhdistää siihen vessaongelmaa, mistä tuolla ensimmäisenä mainitsit. :)
Haha, eipä näytetty Marie Antoinette -leffassakaan asioiden todellista puolta! :D
Keskiajalla on tosiaan elo ollut aika erilaista kuin nyt. Itse jätin Pariisin reissulla linnan välistä, tuntui olevan niin kaukana. Nykyään olen niin huono turisti, että niin sanotut pakolliset nähtävyydet meinaavat aina jäädä hengailun ja ilmapiirin haistelun jalkoihin. :)
No vähän sama täällä, mut tää on hyvä hengailunähtävyys! :D Eikä loppujen lopuksi edes kaukana Pariisista, junaan ja kävelyyn uhrautuu maksimissaan tunti.
Hienolta näyttää! Oma käynti oli niin alkukeväästä, ettei puutarha vielä ollut täydessä loistossa.
Ah, Versailles on kylla ihana. Me kaytiin siella alkukevaasta, mutta lahtisin mielellani uudestaan keskella kesan vehreytta, nayttaa nimittain upealta myos tahan vuodenaikaan!
Joo, luulenpa että oltiin tuolla aika täydelliseen aikaan kun oli niin vihreää ja vehreää :)
Mahtava tarina :D! En ollut kuullut tätä aiemmin… ainakaan en enää muistanut tällaisia yksityiskohtia. Jälkikäteenhn tällainen naurattaa, mutta surullista on se, että edelleen maailmalla on johtajia, joilla lähtee ihan yhtä paljon (ja enemmänkin) lapasesta. Olisipa hauska tehdä aikamatka tuonne satojen vuosien taakse ja päästä näkemään (ei mielellään haistamaan) millaista tuo meininki oikeasti on ollut =D!
Hehe, kiitos hauskasta kommentista! Joo, ei ollut Aurinkokuningas viimeinen johtaja, jolla homma ei ole ihan pysynyt hanskassa. Valitettavasti.
Hei! Luin näin matkani jälkeen kivan postauksesi, ja ajattelin vielä jättää vinkkini, jos joku nyt suunnittelee vierailua Versailles’n palatsissa: yritä hankkia lippu, jolla pääsee palatsiin jonon ohi. Itselläni oli tavallinen lippu (palatsi + puutarha + Trianonit), ja lopulta palatsiin emme jonottaneet. Jono oli aivan käsittämättömän pitkä! En tiedä, montako tuntia siinä paahteisella pihalla olisi pitänyt jonossa seistä, mutta itse olin kahden tyttäreni kanssa, emmekä jääneet kokeilemaan. Onneksi puutarhakin on jo kokemus itsessään, sekä puutarhan perällä sijaitsevat Trianonin palatsit. Harmillisesti olimme vielä liikkeellä tiistaina, joka onkin kuulemma viikon ruuhkaisin päivä. Vältä siis tiistaita! Kävin edellisen kerran Versailles’ssa 15 vuotta sitten, ja silloin meno oli huomattavasti rauhallisempaa. Turismi vaikuttaa todella lisääntyneen 2010-luvulla.