Kun speedboat Koh Lipeltä kurvasi Koh Kradanin rantaan, tiesin olevani niin lähellä paratiisia kuin Thaimaassa nykyään on mahdollista.
Koh Kradan on pieni pala täydellisyyttä turismista pullottavassa Thaimaassa.
Pitkällä hiekkarannalla näkyi kourallinen ihmisiä, eikä juuri muuta sitten näkynytkään. No palmuja ja hiekkaa tietenkin, ja täydellisen turkoosia vettä. Yksinäinen kookos lillumassa rantavedessä.
Siinä oikeastaan onkin Kradanin meininki tiivistettynä. Jos olet kaltaiseni epäilevä einari ja luulit, että Thaimaan paratiisisaaret olivat vakavasti uhanalainen laji, niin yksi yksilö nyt on ainakin todistetusti jäljellä. Itse liityin salametsästäjien armottomaan joukkoon ja tulin osaltani turistisoimaan tätäkin paikkaa.
Koh Kradan on pieni. Ja tarkoitan mitä sanon.
Sen majoituspaikat voi laskea kahden käden sormilla ja nekin, joilla on pari sormea jäänyt sirkkeliin halkohommia tehdessä, pysyvät laskuissa mukana.
Me majoituimme Sevenseas Resortissa. Sevenseas on yksi saaren kalleimmista ja hienoimmista majoitusvaihtoehdoista, mutta koska olin vieläkin shokissa siitä mitä Lipellä tapahtui, halusin vain jonnekin, missä on kunnon lukot ovissa ja lasit ikkunoissa. Siispä hirveä pamaus reissubudjetilla ja rahat haisemaan, ja saaren hienoimpaan vapaaseen paikkaan yöksi.
Luulen että esittelen Sevenseasin tarkemmin toisessa postauksessa, mutta kerrottakoon, että ”hienoin ja kallein” ei Kradanin kaltaisella saarella kuitenkaan tarkoita mitään Mandarin Orientalia. Helsingin Stadion Hostel lienee lähempänä totuutta.
No ei! Aivan ihana majoitushan se oli, jos ei häiriinny ulkoilmakylppärin valtaavista muurahaisista (löysivät tiensä myös sänkyymme ja yhdessä vaiheessa jopa suuhuni) tai muista pikku seikoista, joita et tämän hintaiselle majoitukselle muualla antaisi anteeksi. Mutta Kradanilla annat, sillä tällä saarella ei voi olla vihainen millekään tai kellekään. Täällä ollaan vain hyvällä tuulella.
Kradanin muiden majoitusten taso vaihtelee, mutta edullisimpien kohdalla saa varautua jopa melko alkeelliseen meininkiin. Jopa telttailu on mahdollista!
Kiva kuitenkin, että pieneltä saarelta löytyy majoitusta moneen makuun. Kaikki bungalowit ja talot sijaitsevat rannalla, koska saaren keskiosa on pelkkää viidakkoa.
Yksi aktiviteeteista saarella onkin kävellä viiden minuutin viidakkopolku saaren toisella puolella olevalle pienelle rannalle. Sieltä näkee kauniin auringonlaskun, jos ei pelkää kävellä pimeän viidakon läpi takaisin päärannalle.
Ja kun tämä on yksi aktiviteeteista, niin päätelkää siitä, miten paljon Kradanilla on tekemistä. Mutta sehän koko paikan idea toisaalta onkin! Ei tänne mitään Pattayan syntejä tultu hakemaan, niille on sitten ihan omat lomansa. Täällä rentoudutaan, eikä tehdä yhtään mitään.
Mathias tosin repäisi, ja joi yhtenä iltana kaljan. Muutenhan me streitattiin lähes koko reissu, muutamaa suomalaistapaamista lukuun ottamatta. Villi Thaimaan matka!
Kyseisen köyhän miehen viidakkotrekin lisäksi Kradanilla voi snorklata, vuokrata pienen kajakin ja maata auringossa. Voi lukea kirjoja, tai ihan vaan odottaa, että päivä lipuu ohi, ja aloittaa seuraavana päivänä alusta.
Sevenseas Resortin huoneissa ei ollut edes nettiä, mutta respasta löytyi valikoima huonoja ja vielä huonompia DVD-elokuvia (DVD:t, niin 2005), joita oli oikeastaan hiton tunnelmallista tuijotella öisin hyttysverkon alla huoneessa.
Öisin oli sentään hiljaistakin: niin kovaa sirittäviä heinäsirkkoja emme ole koskaan kuulleet kuin Koh Kradanilla. Kun ne ensimmäisen kerran aloittivat konserttinsa, luulimme ihan tosissaan, että hotellilla soivat sireenit palohälytyksen merkiksi.
Jostain luin, että Koh Kradan on ”Thaimaan salaisuus, josta kaikki tietävät”. Siltä minustakin alkoi tuntua. Se on tarpeeksi salainen ja pieni, ettei siitä mitenkään voi tulla massojen paikkaa. Toisaalta monet kuitenkin tietävät paikasta.
Muutamia meidänkin ystäviä ja tuttavia oli saarella vieraillut, ja heiltä saimme tietoa. Mutta edes minä, joka kuvittelen lukevani paljon matkajuttuja, en muista lukeneeni Kradanista juuri mistään.
Veneetkin kulkevat monta kertaa päivässä, mutta mitään ruuhkaa saarelle ei synny. Ihmiset pyyhältävät Koh Lipelle tai Lantalle, ja Kradanille taitavat jäädä vain harvat ja valitut. Majoituspaikkojen vähäinen määräkin tietenkin karsii porukkaa.
Mondo-lehti tituleerasi marraskuun numerossaan Kradanin rantoja Thaimaan kauneimmiksi. Vastaan on hirveän hankala väittää.
Saaren tunnelma on ainutlaatuinen. Paikallisasutusta ei ole, ja monet hotellityöntekijät tulevat saarelle vasta aamulla veneellä. Yöelämää ei ole, ravintolat (ne kaikki viisi) menevät kiinni yhdeksän aikaan. Kalume Villagessa taisi saada yhteentoista asti juotavaa. Herra varjele!
Jokaisessa paratiisissa on myös käärmeensä. Kradanilla ne ovat onneksi pieniä, sellaisia hyvin syöneen kastemadon kokoisia.
Hintataso: se on tietenkin korkeahko, pieni saari kun on kyseessä. Aivan kaikki täytyy roudata muualta. Sevenseas Resortin ravintola on erityisen kallis, mutta on se ruoka kyllä hyvääkin. Ja erityisen kalliilla tarkoitan nyt sitä, että ruoka-annos voi maksaa esimerkiksi seitsemän tai kymmenen euroa.
Me laiskistuimme aivan äärimmäisiksi laiskamadoiksi Kradanilla, ja taisimme jokaisena iltana syödä illallista resortissa. Lounaalla raahauduimme väkipakolla johonkin viereiseen paikkaan, ihan vaan periaatteen vuoksi. Muista ravintoloista perustason thai-ruokaa kun saa huomattavasti edullisemman.
Majoituspaikkojen ulkopuolisia ravintoloita Kradanilla ei ole.
Se toinen kastemato on sitten rantojen ajoittain huono kunto.
Etenkin Sevenseasin lähistöllä ranta oli pääasiassa puhdas, mutta muualla saarella meri oli paikoin kuljettanut jonkun verran roskaa rannalle. Ihan siis sellaista merilevää ja muuta luonnollista, mutta kyllähän ne levä- ja roskakasat vähän ärsyttävät vaativaa lomailijaa. Hittoako se luontoäiti alkaa mun lomaani tuollaisilla pilaamaan?!
Thaimaalaiseen tapaan myös muutamia epämääräisiä roskakasoja näkyi siellä täällä. Enimmäkseen oli kuitenkin kauniin roskatonta.
Mutta kun tätä tasoa on ongelmat, niin voitaneen yksimielisesti todeta, ettei ongelmia oikeastaan edes ole.
Koh Kradan on yksi Thaimaan paratiisisaarista, ja olen niin iloinen, että löysimme sinne.
Houkuttelisiko Koh Kradan sinua, tai oletko löytänyt paratiisin muualta Thaimaasta?
—
Seuraathan jo blogiani?
Instagram
Facebook
Blogit.fi
