Suomen suurin matkablogiyhteisö

Finnlinesilla Saksaan ja sen yli

Esittelin edellisessä postauksessa reittivalintaamme Italiaan. Matkan ensimmäinen väli oli Helsinki-Travemünde Finnlinesin laivalla, josta matka jatkui muutaman stopin kautta Saksasta Sveitsiin.

Itämeren aallot Finnlinesilla

Auto lastattuna täyteen tavaraa, koirat takakontissa häkissään, suuntasimme auton keulan kohti Vuosaaren satamaa. Muut Helsingin satamat olivat entuudestaan tuttuja, mutta Vuosaaren olimme onnistuneet välttämään tähän asti. Onneksi massiivisella satama-alueella oli hyvät opasteet ja Finnlinesin sivuilla olleella osoitteella löysi hyvin perille. Laivan oli määrä lähteä klo 17 ja lähtöselvitys oli auki 3,5-2h ennen laivan lähtöä, joten tähtäsimme niin että olimme satamassa klo 14, jolloin meille jäi tunnin ”sekoiluvara”, jota ei onneksi tarvittu. Jonoja ei ollut yhtään ja pääsimme ajamaan suoraan lähtöselvitykseen ja sieltä jonon jatkoksi odottamaan laivaan pääsyä.

Odotellessa tyhjensimme auton roskista ja pissatimme koirat kunnolla läheisen parkkipaikan vieressä. Ehdimme juuri palaamaan autolle ja pakkaamaan koirat häkkiin, kun satamahenkilökunta alkoi päästämään autoja laivaan. Tässä kohtaa lähtöselvitysaikaa oli siis jäljellä vielä reilut puolituntia, emmekä olleet lainkaan varautuneet että laivaan voisi päästä ennen kuin se on loppu, eikä ilmeisesti kovin moni muukaan, päätellen siitä kuinka ihmiset hölkkäilivät takaisin autoille. Ajoimme autoletkan mukana läpi sataman ja laivassa henkilöautot sijoitettiin yläkannelle, hyvän opastuksen saattelemana. Koirallisten matkustajien hytit olivat kätevästi samalla kannella kuin mistä oli kulku autoille ja koirien pissatuspaikka ulkokannella. Autolla sai käydä niin kauan kun laiva oli satamassa, eli kaikki tavarat oli helppo hakea hyttiin useammassa erässä.

Ollaanko jo perillä? -Lili

Tästä alkoi 29h mittainen odottelu että saapuisimme Travemündeen. Toinen koiristamme osaa avata ovia, joten olimme todenneet että toinen meistä on aina hytissä koirien kanssa. Hyttimme oli aivan perus 3:n vuodepaikan hytti ilman ikkunaa (koska ikkuna olisi maksanut 60e lisää). Olimme varautuneet iltaan eväskassilla, josta ongimme leipiä ja pasteijoita syötäväksi illan mittaan samalla kun katsoimme tv:stä Simpsoneja. Laivan yläkerroksessa oli pieni tax-free myymälä, sekä kahvila, joista haimme lähinnä vettä. Kahvilasta olisi saanut myös leipiä tai salaatteja nälän yllättäessä. Buffet illallinen oli tarjolla laivan ravintolassa, mutta suolaisen hinnan takia jätimme sen väliin. Olimme ostaneet etukäteen wi-fi yhteyden koko laivamatkan ajaksi 30 eurolla, mutta sen kuuluvuus vaihteli hytissä huomattavasti ja noin puolet ajasta se ei kuulunut ollenkaan, mikä oli hieman harmillista kovan hinnankin takia. Onneksi sentään tv toimi moitteetta.

Koirien pissatuskannet olivat samassa kerroksessa kuin hytit ja kumpikin kansi piti sisällään yhden n. metri x metri laatikon, jossa oli hiekkaa. Toinen koiristamme ymmärsi jutun juonen heti, toinen taas panttasi lähes koko laivamatkan ajan… Olen kuullut pissatuskansista paljon kauhutarinoita, mutta mielestäni kannet olivat varsin siistit, laatikoissa ei ollut ylimääräisiä asioita ja kannet huuhdeltiin säännöllisesti. Muuten matka sujui koirien osalta varsin leppoisasti hytissä, pienen alkuihmettelyn jälkeen.

Seuraavana päivänä tapoimme vain aikaa, päivän kohokohta oli brunssi, jossa sai samaan rahaan käydä kahdesti syömässä! Ruoka oli positiivinen yllätys ja kävi hyvin myös lounaasta. Satamaan saavuttua koitimme odottaa hytissä mahdollisimman pitkään, mutta varsin pian meidät tultiin myös hoputtamaan autoille, vaikka vuorossa olivat vasta alempien kerrosten rekat. Noh, auton luona saimmekin sitten odotella reilu tunnin, ennen kuin pääsimme ajamaan laivasta ulos kellon ollessa reilusti yli kymmenen illalla. Laivasta poistuttiin taas letkassa ja teoriassa tulijoille oli jonkinlainen tarkastus, mutta meillä oli passit ja paperit valmiina kädessä, niin meitä ei edes pysäytetty, vaan viitottiin jatkamaan matkaa. Niinpä suuntasimme öiselle autobahnille kohti Hampuria.

Pieni kurkkaus brunssitarjontaan

Autobahnia Heilbronniin

Hampurin hotellihuone

Ensimmäisen yön Saksassa vietimme B&B Hotel Hamburg-Harburgissa Hampurissa, jonne oli vain tunnin ajo satamasta. Hotelli oli helposti saavutettavissa autolla, mitä nyt yksi rotta juoksi vastaan samalla kun laitoimme autoa parkkiin. Onneksi itse hotelli oli todella siisti ja toimi itsepalveluperiaatteella, eli saapuessamme myöhään illalla henkilökuntaa ei ollut paikalla, vaan check-in tehtiin itse ja samalla sai koodin oman huoneen oveen. Aamupala ei kuulunut huoneen hintaan, mutta ostimme sen silti hotellilta 8 eurolla/hlö. Valikoimassa ei ollut varsinaisesti hurraamista, mutta kyllä sillä nälkä lähti.

Ympäristötarra

Aamupalan jälkeen suuntasimme läheiselle katsastusasemalle. Saksassa nimittäin tarvitaan ympäristötarra autoon, jotta tiettyjen kaupunkien keskusta-alueille saa ajaa. Tämä asia selvisi meille vasta päivää ennen lähtöä. Alueet kattavat ison osan Etelä-Saksan alueista, mukaan lukien seuraavan hotellimme sijainnin, joten tarra oli pakko käydä ostamassa. Puolisoni marssi toimistoon auton papereiden kanssa ja tuli ulos tarran kera 4 euroa köyhempänä, joten all good, matka pääsi jatkumaan. Olin etukäteen vähän jännittänyt ajamista autobahnilla, mutta nopeasti huomasin sen olevan yllättävän helppoa ja vapaisiin nopeuksiin jäi äkkiä koukkuun. Taukopaikkoja tuli jatkuvalla syötöllä, joten tankkaamisen (auton ja ihmisten) suhteen ei ollut ongelmaa. Ainoa harmaita hiuksia aiheuttanut asia oli massiiviset tietyöt, joita oli kilometrikaupalla ja joiden aikana kaistat kapenivat huomattavasti. Jos tietyöosuudella piti päästä vaikka rekan ohi, piti ihan tosissaan keskittyä ettei ottanut samalla kylkikosketusta kaiteeseen tai rekkaan.

Tauolla jossain Hampurin ja Heilbronnin välillä

Saavuimme Heilbronniin aikataulun mukaisesti, saimme auton hotellin parkkihalliin, vaihdoimme reissuvaatteet siistimpiin asuihin ja lähdimme syömään mieheni työkavereiden kanssa. He olivat valinneet paikallisia ruokia tarjoavan ravintola Lehners Wirtshausin, joka oli todella suosittu. Päivän erikoisuutena oli drinkkilista, jossa drinkin hinta määräytyi sen mukaan minkä luvun heittää nopasta. Itse heitin kutosen ja mieheni vitosen, joten ei varsinaisesti hurrattavaa noppatuurissa sillä kertaa. Ruoka oli kuitenkin loistavaa ja illallisen jälkeen saimme vielä opastetun kierroksen Heilbronnin keskustassa, mikä paljastui varsin sympaattiseksi pikkukaupungiksi, jonne voisin kuvitella hyvin tulevani pitkäksi viikonlopuksi lomalle.

Hotellihuone Mercuressa

Heilbronnin kirkontorni

Taustalla näkyy hotelli ja sen edessä mysteeriksi jäänyt torni

Kaupunkia halkoi joki (tuli kotoisasti Turku mieleen), jota reunustivat paikoitellen veden ylle kumartavat puut

Hotellimme oli todella hieno Mercure Hotel Heilbronn aivan keskustassa ja saimme ilmeisesti koirien takia todella tilavan nurkkahuoneen toisesta kerroksesta ja koiristakin perittiin vain 10 euron lisämaksu. Aamiainen oli ihana, erikoisuuksina oli mm. itsetehtävät pannukakut ja mehiläiskenno josta sai kaapia lusikalla paloja lautaselle. Aamupäivällä kiertelin vielä hetken tihkusateista kaupunkia koirien kanssa samalla kun odotin puolisoani työkeikalta takaisin hotellille. Huoneen luovutettuamme käänsimme auton kohti Sveitsiä ja Grindelwaldia.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply