Suomen suurin matkablogiyhteisö

Saariselän ravintolatärpit

Listattuna vinkit niistä ravintoloista joissa pistäydyimme Saariselän lomamme aikana. Lisähuomiona voisi sanoa että meille tuli yllätyksenä, että isoin osa ravintoloista oli suljettuina su-ma näin sesongin ulkopuolella ja lounasvalikoima oli paikoitellen suppea.

Teerenpesä
Hyvällä sijainnilla, aivan keskustassa. Löytyy erikseen Ala carte- lista ja pubmenu, joista kokeilimme molempia. Otimme aina ruuat mukaan hotellille, heiltä sai aterimet mukaan ja ruuat valmistuivat aina nopeasti.

Pub listalta kokeilimme wingsejä, muikkuja ja ranskalaisia. Kaikki olivat ihan hyviä, wingseihin olisi ollut mukava saada tulisempi kastike ja ranskalaisten annoskoko oli hiukan pieni 5€ hintaan nähden. Dipeistä chilimajoneesi oli todella hyvää, wingsien aurajuustodippi oli hyvin aurajuustoista, mutta muikkujen dippi oli valjua eikä maistunut oikein milleen. Jäin kaipaamaan aiolia muikkujen kylkeen.

Ala cartelta kokeiluun pääsivät herkkutatti risotto ja kylmäsavulohi- jokirapukeitto sekä jälkiruuaksi Lapin leipäjuustopaistos. Pääruuat olivat hyviä, etenkin keitto vei täyteläisyydellään kielen mennessään! Myös jälkiruoka oli ihanaa, se olisi ollut ehkä vielä parempaa lämpimänä syötynä, mutta kuljetuksen jälkeenkin se riitti hurmaamaan leipäjuuston, lakkojen ja kinuskin yhdistelmällä.

+Sijainti
+Aukioloajat
+Toimiva take away
+Hyvät ala carte-ruuat
-Osin valjun makuiset Pub menu-ruuat

Kuukkeli
Kaupan kyljessä toimiva, varmasti auki oleva ravintola. Läpiajomatkalla ollessamme olemme muutamaan kertaan syöneet lounaan täällä, joka on perus kotiruokaa kohtuu hintaan. Tällä reisulla söimme poronkäristykset, jotka ajoivat mainiosti asiansa. Listalta löytyy myös pizzaa ja burgereita, joita emme ole kokeilleet. Ei ehkä se tunnelmallisin illallispaikka, enemmän lounasravintola.

+Auki aamusta iltaan
+Sijainti
+Edukas lounas
+/- Ei mitään yllättävää, ruoka hyvin perustasoa

Kuukkelin poronkäristys

Pirkon pirtti

Pirkon pirtin blinit


Poikkesimme tänne illalliselle reippaan ulkoilupäivän päätteeksi. Sijainti on jälleen keskustassa ja pihalla on iso parkkipaikka. Sisältä ravintola oli mukavan tunnelmallinen ja pöydät oli näin korona-aikaa ajatellen sijoiteltu mukavan väljästi.

Tilasimme alkupaloiksi blinit ja kasviskeiton (mielestäni keitto oli joku muu kuin listalla nyt oleva broccoli-juustokeitto, tai sitten vain muistan väärin). Keitto oli hyvää, juuri niin kermaista kuin sopi odottaa, mutta blinit veivät kyllä koko potin! Annos oli ihanan runsas ja taivaallisen makuinen, eikä siianmädissä oltu säästelty. Vahva suositus!

Pääruuiksi valikoituivat Lapin kaloja lautasella sekä Metsästäjän leipä. Molemmat täyttivät kirkkaasti odotukset ja molemmissa annoksissa ollut metsäsienikastike oli suussa sulavaa. Erityisesti kalalautanen oli aivan ihana ja kalat oli kypsennetty juuri sopiviksi. Pirkon pirtti on ehdottomasti käymisen arvoinen!

+Ihanat ruuat!
+Sijainti
+Tunnelmallinen
-Suppeat aukioloajat

Kaunispään huippu
Huipun lounasravintola ja kahvila. Poikkesimme täällä lounaalla ja muutaman kerran kahvilla. Kahvilasta on mahtavat näköalat alas Saariselälle jos sää vain sallii. Valikoimasta löytyy pientä makeaa ja suolaista, ei mitään isoja erikoisuuksia, juomavalikoimasta voisi mainita veikeältä maistuneen lämpimän variksenmarjamehun.

Lounaaksi otimme Huipun leikkeen ja lohikeiton. Leike oli maistuva, rasvaiset lohkoperunat kastikkeen kera olivat vähintäänkin taivaallisia hangessa tarvotun aamupäivän jälkeen. Lohikeitto oli myös positiivinen yllätys, en muista koska olisin viimeksi saanut lohikeiton jossa olisi ollut yhtä paljon lohta ihanan kermaisessa liemessä.

+Hieno näköala
+Hyvä (lounas)ruoka
– Makeat leivokset jättivät toivomisen varaa

Restaurant Kaunis

Kauniksen nieriä


Hotelli Star Arcticin yhteydessä toimiva illallisravintola Kaunispään huipulla, josta on huikeat näkymät Saariselälle. Illallismenu oli hyvin suppea, josta päädyimme tilaamaan poronkäristyksen ja paistetun nieriän. Poronkäristys oli, noh, poronkäristystä (pisteet kyllä hyvälle muusille) ja nieriä oli todella hyvää, mutta kokonaisuus jäi hiukan vaisuksi kastikkeen hävitessä linssien sekaan. Odotin ehkä jotain enemmän, joten jos haluaa sammuttaa nälän eikä jaksa ajaa hotellilta alas, niin siihen tämä kyllä sopii, mutta isompia elämyksiä ruuan suhteen ei kannata odottaa.

+Hieno näköala
+Tunnelmallinen
-Suppea menu
-Ruoka oli vain ”ihan jees” vaikka puitteet lupailivat muuta

Rakka
Mietin pitkään että mainitsenko tästä mitään, mutta kirjoitetaan nyt muutama sana vaikka emme täällä varsinaisesti mitään isoa syöneetkään. Illalla iski kuitenkin makeanhimo ja koska emme jaksaneet lähteä hotellilta mihinkään, päätimme tilata hotelliravintolasta suklaakakun. Annos kuulosti hyvältä vadelma-mascarponemoussen ja paahdetun valkosuklaan kanssa, mutta… Saimme ensin odotella kakkupalaa yli 30min ja kun vihdoin saimme annoksen niin pettymys oli pienoinen. Lautasella nökötti mikrotetun näköinen, 5cmx5cm lättänä suklaamutakakun näköinen pala, joka ei kuitenkaan ollut suklaisen valuva, vaan höttöisen lämmin, maku sentään oli suklainen. Viereen oli truutattu nököt vaahtoa, joka maistui lähinnä vain pinkiltä kermavaahdolta. Paahdettua valkosuklaata en löytänyt mistään, tosin vadelmasurvosta oli ilmestynyt lautasen reunoille. 10,50€ oli oppiraha tästä elämyksestä ja voin vain sanoa että kiitos ei enää ikinä.

-Vain yhden jälkiruuan perusteella- ei

Jokeri: Ravintola Aanaar Inarissa

Toiseksi viimeisenä iltana onnistuin kaivamaan muistini syövereistä hämärän kuvan siitä, että jossain päin pohjoista on Suomen parhaaksi valittu ravintola. Pienellä googlailulla löytyikin Aanaar, jonka Suomen Gastronominen seura valitsi vuoden 2020 parhaaksi ravintolaksi. Totesimme yksissä tuumin että täytyyhän paikka käydä kokeilemassa kun tällä suunnalla ollaan ja varasin pöydän kahdelle seuraavalle illalle.

Viimeisenä reissuiltana ajelimme tunnin matkan Saariselältä Inariin ja parkkeerasimme hotelli Kultahovin pihalle ja suuntasimme aulan läpi ravintolan puolelle. Ensivaikutelma oli hieman hämmentävä. Tilasta ei tullut mieleen huippuravintola, vaan enemmänkin 80-luvulle jumahtanut hotelliravintola puisine penkkeineen ja valkoisten arabian lautasten kera.

Ruokalistaa ei tarvinnut kauaa ihmetellä, otimme molemmat Inari Menu 5, joka tarjosi kattavan läpileikkauksen ravintolan tarjonnasta. Alkuun tilasimme teemaan sopivat juomat, Muikia teeni sisälsi mm. väinönputkivodkaa ja siankärsämösiirappia ja puolisoni Pisara metsää kuusenkerkkäjuomaa ja ruusunjuurisiirappia. Lienee turhaa sanoa että molemmat maistuivat tajuttoman hyviltä.

Ensin saimme keittiön tervehdyksen joka sisälsi mm. savuporoa. Jo tämä lusikallinen oli sen verran vakuuttava että aloimme tosissamme odottaa että mitä keittiöstä seuraavaksi tarjotaan. Ensimmäinen ruoka oli limegraavattua siikaa jonka makumaailmasta löytyi mm. katajaa, tilliä ja kurkkua. Annoksesta kertoo tarpeeksi se, että puolisoni joka yleensä välttelee graavikalaa, söi annoksen viimeistä murua myöden.

Toisena annoksena tuli Kuningasrapua voiemulsiossa. Annos oli koottu kahteen päällekkäiseen lasikulhoon siten, että kun päällä olleen kulhon nosti pois, vapautui alemmassa kulhossa ollut savu joka oli savustanut ravun ja voiemulsion. Päälimäisessä astiassa oli fenkolisalaattia ja siianmätiä. Olisin voinut tuhertaa annoksen päälle pari kyyneltä, niin taivaalliselle se maistui. Rapu suorastaan suli suuhun ja olin varma ettei mikään ruoka voi maistua paremmalta.

Pääruokana oli Poro ja sen laidunmaa. Olin jo valmistaunut henkisesti tason laskuun, sillä harvassa paikassa sekä alku- että pääruuat ovat olleet tasaisen loistavia. Mutta ei, lautasella tuotiin puikulapyrettä, mustikalla maustettua jäkälää, herkkutattia, poronverikumpuksia ja kastiketta, sekä poron paahtopaistia ja ensimmäisen suullisen jälkeen olin myyty. En edes yritä kuvailla makumaailmaa, menkää käymään ja maistakaa itse!

Suunraikastajana oli punajuurisorbettia, puolukkaa ja väinönputkea. Taas uusi ja mielenkiintoinen makuyhdistelmä yhdistettynä veikeään nestemäiseen puolukkapalloon. Jälkiruoka oli Männynkaarna-canelle savukatajajäätelöllä ja karhunvatukkagranolalla. Tämäkin oli hyvää ja erilaista, mutta ei yltänyt ihan samoihin sfääreihin kuin suolaiset ruuat. Täytyy sanoa että aterian jälkeen ei tarvinnut kauheasti ihmetellä Suomen parhaan ravintolan- titteliä ja takaisin autolle valui kaksi äärimmäisen onnellista matkustajaa.

+++Käykää täällä!!!

Previous Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply