Las Vegas – hääjärjestelyjä ja Strip

Lähdimme kesäkuussa 2017 kiertämään läntistä USA:ta autolla. Mukana parin viikon reissulla oli ystäväpariskunta. Menimme myös reissussa naimisiin, siitä myöhemmässä julkaisussa. Matkapäiväkirja on siirretty tänne muualta…

Tänään ystävämme jäivät nukkumaan pitkään, kun meidän perhe lähti hoitamaan vihkimiseen liittyviä asioita. Ensimmäisenä ajeltiin Avioliittolupatoimistolle, josta saimme vihkiluvan. Olin tehnyt hakemuksen etukäteen netissä, joten saimme kävellä ohituskaistaa pitkin tiskille. Kun vihkilupa oli kädessä, ajelimme kauppakeskusalueelle. Halusimme löytää astiat vihkimisen yhteydessä olevaan hiekkaseremoniaan. Olimme ottaneet matkan varrelta hiekkaa mukaan, mutta halusimme löytää yhden värihiekan myös. Löysimme seremoniasetin sekä hiekkaa toisesta kaupasta. Ostimme myös kauniita minimuffinseja ”hääkakuksi”.


Tähän paperiin sitten puumerkit vihkijältä ja lisäksi muutakin paperia

Kun olimme saaneet tarvikkeet hankittua, lähdimme takaisin hotellille, jossa treffasimme ystävämme. Päätimme kierrellä ensin Stratosphere towerin ”nähtävyydet”. Menimme hissillä ylös torniin. Sieltä oli hienot maisemat. Tornin huipulla on huvipuistotoimintaa eli ainakin jonkinlainen vuoristorata sekä mahdollisuus hypätä valjailla alas. Emme menneet ylös saakka, vaan jäimme maisematasolle. Oli hurjaa katsella, kun ihmiset hyppäsivät alas. Minulle riitti kyllä aivan hyvin maisemien katselu lasin takaa. Ostimme Tower creamerysta herkulliset aikuisten pirtelöt (sisälsivät alkoholia) ja lapselle jäätelöä.

Pirtelön jälkeen olikin hyvä hetki lähteä ulkoilmaan. 47 asteen lämpö iski kasvoille samantien, kun pääsimme ovista ulos. Lähdimme kävelemään Stripiä eteenpäin ja pääsimme Circus Circukselle saakka. Kuumuus tuntui pahalta, päässäni alkoi tykyttää, enkä uskaltanut enää edetä. Tuntui siltä, että päässä poksahtaa kohta. Menimme sisälle Circus Circukseen ja kävimme katsomassa sirkusesityksiä. Monissa kasinoissa on ilmaista ohjelmaa. Lisäksi kasinojen yhteydessä on yleensä hotelli, ravintola sekä sen verran palveluja, ettei asiakkaiden ole pakko poistua kasinon tiloista koko lomansa aikana.

Päätimme jatkaa matkaa ilmastoidulla bussilla. Stripiä (viihdekatu) kulkee edestakaisin hop-on-hop-off -tyyppinen bussi, jolla voi yhdellä maksulla mennä kasinolta toiselle. Otimme päivälipun bussiin ja ajelimme sillä samantien Stripin päähän, josta löytyy Luxor-kasino. Tiesitkö, että lähes seitsemän kilometriä pitkä Strip ei oikeasti ole osa Las Vegasia, vaan kuuluu kaupungille nimeltä Paradise? Strip yhdistyy kuitenkin aina puheissa Las Vegasiin.

Kävimme Luxorissa sisällä ja teimme pienen kierroksen. Luxor on nimensä mukaisesti egyptiteemainen kasino. Kävelimme Stripiä takaisin pikkuhiljaa käväisten joidenkin kasinoiden sisällä. Menimme myös jonkun pätkän bussilla. Bellagion musiikin tahtiin tanssivat suihkulähteet oli pakko käydä kurkkaamassa myös ja ystävämme kävivät sisällä laittamassa dollarin pelikoneeseen. Vierailu jäi hyvin kevyeksi, sillä lapsen kanssa kasinoilla ei voinut oikein kierrellä ja ulkona oli niin järkyttävän kuuma, ettei henki kunnolla kulkenut.

Minulle tämä oli kolmas kerta Las Vegasissa. Olen käynyt täällä nytkin mukana olevan ystäväni kanssa 2000-luvun alussa eli melkein kaksikymmentä vuotta sitten. Kävin täällä myös kymmenen vuotta sitten messuilla. Silläkin reissulla oli aikaa kierrellä kasinoita. Halusimme näyttää paikan miehillemme, mutta mitään suurta intoa ei sinällään ollut. Stripin alue oli mielestäni jämähtänyt sinne kahdenkymmenen vuoden päähän. Kaikki näytti samalta, pelikoneet tunkkaisten kokolattiamattojen päällä. Pari uutta kasinoa oli rakennettu ja Bellagion suihkulähdettä vastaan kilpaileva, toinen musiikin tahdissa tanssiva lähde oli ilmestynyt.

Toki jos meillä olisi enemmän aikaa kiertelylle, menisimme uudelle ostosalueelle, joka tänne on tuon ensimmäisen reissun jälkeen rakentunut, mutta emme tällä kertaa. Tämä riitti meille, eivätkä miehetkään näyttäneet kaipaavan enempää Vegasia.   

Kun ilta alkoi hämärtää, päätimme lähteä meidän perheen kanssa takaisin hotellille, ystävämme lähtivät vielä kiertelemään. Käväisimme syömässä ja ostimme hotellin lähellä olevasta alkoholikaupasta pullon fresitaa huomista vihkipäivää varten. Ajoissa nukkumaan, jotta on skarppina huomenna ja osaa sanoa tahdon oikeassa paikassa.

Huomenna on jännä päivä!

 

USA Roadtrip – Death Valley

Lähdimme kesäkuussa 2017 kiertämään läntistä USA:ta autolla. Mukana parin viikon reissulla oli ystäväpariskunta. Menimme myös reissussa naimisiin, siitä myöhemmässä julkaisussa. Matkapäiväkirja on siirretty tänne muualta…

Tänään meillä oli melko pitkä päivä ajettavana. Tarkoitus oli ajaa Bridgeportista Las Vegasiin Death Valleyn kautta. Matka yllätti minut monella tavalla. Koska Las Vegas on keskellä autiomaata, olin jotenkin ajatellut myös matkan olevan aukeaa autiomaata. Ajoimme kuitenkin tänään paljon vuorten keskellä ja Death Valley vuoristoteineen yllätti todella. Näimme kyllä myös pehmeää hiekkaa ja tasaistakin.

Meillä oli myös suunnitelmissa ottaa hääkuvia Death Valleyssa. Olin nähnyt kuvia suorista, kilometrien mittaisista tienpätkistä, ja halusin olla niissä maisemissa häävaatteissa. Otimme siis häävaatteemme valmiiksi laukuista.

Alkuun näimme lumihuippuja ja karuja maisemia. Pysähdyimme välillä ihailemassa maisemia. Lämpöasteita tällä puolella vuoristoa oli reippaasti, rannikolla meri oli varmastikin pitänyt lämpötilan miellyttävänä. Death Valleyssa lämpötila oli jo yli 50 astetta. Kyse oli todellakin kuolemanlaaksosta, sillä tuo mahdoton kuumuus on tappavaa. Kun ajelimme Death Valleyn vuoristoisilla teillä, jännitimme automme puolesta, nousuissa ilmastointi piti ottaa pois päältä, jotta auto selviäisi nousuista. Alaspäin mennessä taas jarrut kuumenivat ja jouduimme välillä pysähtymään ja jäähdyttämääm niitä. Iltasanomat kirjoittivat samaan aikaan tuosta helteestä jutunkin.

Olimme varustautuneet eväillä mm. pähkinöillä, ja lisäksi meillä oli useampi iso tonkka vettä mukana. Onneksi vesitonkkia ei kuitenkaan normaalia enempää tarvittu, sillä auto kesti matkan ja kuljetti meitä eteenpäin.

 

Löysimme mieluisan tien hääkuvien ottamiselle, kilometrejä pitkä suora tie keskellä karua autiomaata… Puimme hääkuteet tien varressa, järkyttävän kuumassa kelissä. Olimme nähneet tien varsilla varoituskylttejä, jotka varoittivat vaarallisen kuumasta ilmasta. Puimme kuitenkin vaatteet ja aloimme ottamaan kuvia. Ystävämme tulivat ottamaan kuvia aina, kun oli sopiva autoton hetki. Kun tuli auto, menimme takaisin omaan autoon ja ilmastoinnin vaikutusalueelle. Kun tie oli taas tyhjä, otettiin muutama kuva. Kun kuvat oli otettu, vaatteet taas vaihtoon ja matka jatkui.

 

Kun Death Valley oli ohitettu, kävimme syömässä hupaisassa Alien Centerissä Amargosa Valleyssa. Alien Centerin Diner ei laadultaan ollut erikoinen, mutta saimme vatsamme täyteen. Sitten matka jatkui kohti Vegasia. Oli jotenkin hassua, kun ensin ajettiin erämaassa ja sitten oltiinkin useamman kaistan kaupunkimotarilla. Olimme varanneet huoneet Stratosphere Towerin hotellista ja ajaminen hotellille osoittautuikin pikkuisen haasteelliseksi, sillä hotellia ympäröivät tietyöt estivät ajamisen suoraan hotellille. Navigaattori ohjasi koko ajan tietyöreiteille. Lisäksi osa kaduista oli yksisuuntaisia, joten hotellin parkkipaikalle oli vaikea päästä. Hotelli kyllä näkyi, niin lähellä, mutta niin kaukana. Lähdimme kiertämään vähän kauempaa ja pääsimmekin lopulta hotellin parkkihalliin. Hikisinä ja kuumissamme tulimme hotelli-casinon viileään aulaan.

Huoneemme olivat melko korkealla ja huoneesta olikin hienot maisemat kaupungille. Lähdimme vielä pienelle iltakävelylle ja samalla etsimään ruokapaikkaa. Vaikka oli ilta, lämpöasteita oli edelleen hurjasti. Kävelimme pätkän ja tulimme Circus Circus -casinolle, josta löysimme buffet-ravintolan. Ruoka ei ollut mitenkään ihmeellistä, mutta jälkiruokapöytä oli runsas ja herkullinen. Ruuan jälkeen kävelimme takaisin hotellillemme.

Pienen lapsen kanssa matkustelu Vegasissa tuntuu olevan hieman hankalaa. Hotellimme aula on casino, mutta samalla lapsen kanssa ei voi pysähtyä casinon tiloissa edes käytävillä. Pysähtyessämme ottamaan valokuvia tai vessaan, meille tultiin heti sanomaan, että lapsen kanssa ei saa oleilla casinon tiloissa. Voimme siis samantien heittää hyvästit ajatukselle kiertää casinoilla katsomassa ja unohtaa ajatus dollarin laittamisesta pelikoneeseen. Kieltämättä tuntuu hieman tekopyhältä, mutta näillä säännöillä mennään..

Jännittävä ja hieno päivä! Upeat paikat ja maisemat, oltiin korkealla vuorilla ja taas merenpinnan alapuolella. Kilometrien edestä suoraa tietä, sellainen kuumuus, jota en ole kokenut koskaan ennen.