Perhereissu Tanskaan – Givskudin eläintarha ja dinopuisto

Teimme kesällä 2019 perhereissun Tanskaan. Olimme reissussa neljä päivää ja matkassa oli mukana mieheni, poikani sekä mieheni tytär poikansa kanssa.

Tänään oli vuorossa Givskudin eläintarha, jossa on eläintarhan lisäksi dinosauruspuisto sekä jääkausipuisto. Eläintarhassa voi liikkua jalkaisin sekä aluetta kiertävällä bussilla tai safarityyppisesti omalla autolla.

Onnistuimme taas löytämään sellaisen tien ja reitin, jossa ei paljon muita autoja näkynyt. Ajelimme jotain pientä tietä pitkin ja välillä meinasi epäusko vallata, ettei tämä mitenkään voisi johtaa suosittuun eläintarhaan. Mutta niin vaan lopulta päädyimme perille, mutta näytimme tosiaankin tulevan aivan eri suunnasta kuin kaikki muut.

Aluksi liikenteenohjaaja kysyi meiltä aiommeko mennä puistoon omalla autolla. Jos olisimme menneet kävellen, olisi meidät ohjattu puiston ulkopuolella olevalle parkkipaikalle. Päätimme mennä omalla autolla. Meidät ohjattiin köysillä erotetulle alueelle, jossa oli riveissä autojonoja. Autot päästettiin sitten jono kerrallaan lipunmyyntijonoon. Liput ostettiin autossa istuen ja sitten piti pähkäillä mihin mennä.

Meille oli suositeltu aloittamaan leijona-alueesta. Eläintarha oli jaettu useaan alueeseen ja kaikilla alueilla oli parkkipaikka, jotta voi käydä samalla sen alueen jalkaisin tavoitettavia kohteita.

Leijona-alueelle otettiin muutama auto kerrallaan. Ensin oli portti, josta päästiin aidattuun käytävään. Kun käytävällä oli neljä tai viisi autoa, sen portti suljettiin ja käytävän toisesta päästä avattiin portti, että pääsimme ajamaan alueelle. Kyse on tietenkin varotoimesta, etteivät leijonat pääse karkaamaan muualle alueelle.

Näimme heti muutaman leijonan makoilemassa auringossa. Tällä alueella auton ikkunat piti tietenkin pitää kiinni ja kurkkia leijonia ikkunan läpi.

Jatkoimme autolla muille alueille. Näimme puhveleita, seeproja, laamoja, kirahveja sekä antilooppeja ajaessamme eri alueiden läpi. Lapsille kokemus oli huikea, kun pääsimme niin lähelle eläimiä. Itse olen ollut joskus oikealla safarilla Tansaniassa, joten ihan sille tasolle ei tällä ajelulla päästy. Joka tapauksessa hieno kokemus!

   

Välillä pysähdyimme eri alueiden parkkipaikoille ja menimme kävellen niihin osiin, joihin ei autolla päässyt.

Alue oli tosi kivasti rakennettu, pääsimme esim. kävelemään apinoiden keskelle ja näimme myös mm. elefantteja, gorilloja, susia, karhun sekä kameleita. Alueella oli myös vuohiaitaus, jonne pääsi silittelemään vuohia.

Eläintarhan jälkeen kävelimme Jääkausipuiston läpi. Jääkausipuistossa oli sen aikaisia eläimiä aidon kokoisina patsaina. Oli mammutteja ja sapelihammastiikereitä, mammuttien keskellä juoksenteli oikeita poroja. Pääsimme myös itse tekemään amuletit luusta, nahkanauhasta ja poronkarvasta.

Jääkausipuiston jälkeen saavuimme Dinosauruspuistoon. Puistossa oli paljon eri aikakausien dinosauruksia aidon kokoisina patsaina. Lapset olivat todella innoissaan dinosauruspuistosta.

   

Ennen poislähtöä kävimme vielä matkamuistokaupassa ja ostamassa jäätelöt. Givskudin eläintarha saa meidän perheeltä täydet pisteet, koko porukka viihtyi ja kaikille löytyi katseltavaa ja elämyksiä. Dinosauruspuisto oli hieno luonnon keskellä olevine dinosauruksineen ja autolla ajelu safarityyliin eläinten keskellä oli elämys. Jälkeenpäin mietittynä olisi kannattanut ottaa puistoon eväät mukaan. Siellä oli useampi paikka, jossa olisi voinut nauttia eväitä pöytien ääressä.

Kun pääsimme takaisin Vejleen, kävelimme hetken Vejlen kävelykatua ja kävimme kahvilassa kahvilla ja jätti-isolla kokiksella. Vejle vaikutti kokonaisuutenaan kaupungilta, jossa olisi voinut viihtyä pidempäänkin.

Päivä oli hyvin onnistunut ja seuraavana päivänä olikin matka takaisin kotiin.

 

Kotimatkan päivästä en kirjoita erikseen tekstiä. Ajelimme rauhassa takaisin Köpenhaminaan. Pysähdyimme matkalla syömässä. Saimme palautettua auton moitteettomassa kunnossa autonvuokraamoon ja lentokentällä olimme hyvissä ajoin. Lentomatkalla bongasimme vielä yhden legohahmon ja pikkupojat pääsivät hahmon kanssa poseraamaan. Lentomme kotiin lähti vähän myöhässä, mutta Helsinki-Vantaalla olimme kuitenkin ajoissa illalla.

Hieno reissu ja lapsille ihan mahtava! Lapset nostivat peukut ylös kotimatkalla, kun kysyin miten reissu oli mennyt.

Perhereissu Tanskaan – autonvuokraus ja matka Vejleen

Teimme kesällä 2019 perhereissun Tanskaan. Olimme reissussa neljä päivää ja matkassa oli mukana mieheni, poikani sekä mieheni tytär poikansa kanssa.

Kahden tunnin yöunien jälkeen heräsimme virkeinä puoli neljältä aamuyöstä. Olimme pakanneet edellisenä iltana laukkumme, mutta yöllä oli vielä viimeiset pyykit kuivuneet kuivausrummussa ja siksi nukkumaanmeno oli viivästynyt liiaksi. Matkustamme aina hyvin kevyesti. Jos olemme alle viikon reissussa, pyrimme pakkaamaan kaksi laukkua, joista toinen on käsimatkatavaroihin sopiva matkalaukku ja toinen reppu. Lisäksi minulla on yleensä käsilaukku ja joskus miehelläkin sellainen ”mieslaukku”.

Miehen tyttären kaveri vei meidät lentokentälle. Olipa mukavaa, kun ruuhkaisessa lähtöaulassa oli perheturvatarkastus. Lasten kanssa on mukava mennä perheille tarkoitetulle portille, sillä siellä on yleensä hieman vähemmän jonoa.

Pääsimme sujuvasti lähtöpuolelle. Kävimme ostamassa vesipullot ja sitten olikin aika mennä koneeseen. Lentoaika on noin 1,5 tuntia ja se menikin mukavasti Finnairin siivillä.

Saavuttuamme Köpenhaminaan pääsimme hienosti pelkillä kävimatkatavaroilla kävelemään ulos bussipysäkille. Autovuokraamoon meni ilmainen bussi terminaalin yhdeltä laidalta. Bussimatka kestää nelisen minuuttia ja kaikki tärkeimmät autovuokraamot ovat samassa rakennuksessa, joten homma hoituu helposti.

Autovuokraamon tiskillä päätimme ottaa pikkuisen isomman auton, jotta matkatavaramme mahtuvat. Ostimme myös siltamaksun Ison-Beltin sillalle valmiiksi. Näin ei tarvinnut enää pelata rahalla tai korteilla matkalla. Tällä kertaa autonvuokran yhteydessä joutui maksamaan noin 400 euron panttimaksun. Käytännössä luottokortilta otetaan sen verran katevarausta ja varaus vapautetaan sitten, kun auto palautetaan moitteetta.

Saimme autoksemme mukavan automaattivaihteisen bemarin. Reitti kohti Vejleä oli kätevä, sillä meidän ei tarvinnut ajella kaupungin läpi, vaan pääsimme lähes heti moottoritielle. Samaa suoraa tietä pääsi ajelemaan lähes perille asti.

Matkan maisemat olivat hyvin maalaismaiset. Hyvin paljon avonaista, ei juurikaan metsiä, vain yksittäisiä puita.

Ennen Ison-Beltin siltaa oli tietulliportit, jossa osa porteista on korttimaksuun, osa ilmeisesti jollekin autossa olevaan tunnisteeseen ja osa manuaalisia eli niissä istuu henkilö paikalla. Meillä, kun oli maksettu lippu, ajoimme manuaaliselle portille.

Ison-Beltin silta on valtaisa riippusilta Ison-Beltin salmen keskellä. Sillan pituus on 2700 metriä, mutta siltakokonaisuuden pituus on yhteensä 6790 metriä. Silta on yksi Tanskan kulttuurikaanonin kahdestatoista arkkitehtuurikohteesta. Ison-Beltin silta oli upea, sitä ajaessa ei kuitenkaan kannata miettiä sitä faktaa, että kyseessä on tosiaan kohtuullisen suuri riippusilta (mitäs jos kiinnike irtoaa??).

Ison-Beltin sillan lisäksi ajoimme vielä Vähä-Beltin uuden sillan yli. Sekin silta oli komea, tyyliltään samanlainen.

  

Saavuimme Vejleen puolenpäivän aikoihin. Ensimmäisenä etsimme ruokapaikan, sillä porukalla alkoi olla jo kiljuva nälkä. Ruuan jälkeen etsimme lähimmä Lidlin ja ostimme ruokaa. Kahdelta pääsimme vihdoin majapaikkaamme, emmekä sieltä sitten pahemmin loppupäivänä poistuneetkaan, sen verran väsytti vähien yöunien vuoksi.

Meillä oli majapaikkana talon yläkerta. Olohuone, makuuhuone, keittiö ja kylpyhuone. Käytössämme oli myös aidattu piha, jossa oli lapsille trampoliini, keinut, liukumäki ja jalkapallomaali. Käytimmekin iltapäivän pihalla oleskeluun ja seuraavan kahden päivän suunnitteluun.

Olimme alunperin ajatelleet viettää Legolandissa kaksi päivää. Nyt tutustuimme esitteisiin, joita majapaikasta löytyi ja päätimmekin mennä vain päiväksi Legolandiin ja toisena päivänä muuta ohjelmaa. Lapsillekin suunnitelmanmuutos kävi.