Naimisiin Las Vegasissa – vinkit

Menimme naimisiin Las Vegasissa kesällä 2017. Keräsin muutamia vinkkejä, jos suunnittelet samaa. Lue myös kirjoitukseni vihkimispäivältä.

Vaatteet, kampaus ja meikki

Vaatteet voi vuokrata paikanpäältä tai viedä mukanaan. Vuokrauksessa olisi tietenkin hyvä olla varattuna aikaa, jotta löytää sopivan puvun. Me otimme puvut mukaan. Naisten perinteinen hääpuku on hankala kuljettaa matkalle mukaan, sillä se vie yksinään lähes koko matkalaukun ja voi rypistyä matkalla. Itse tein sen ratkaisun, että ostin kevyen pitsimekon hääpuvuksi, sen sai kuljetettua muiden matkatavaroiden mukana. Me kuljetimme myös miehen ja lapsen puvun mukanamme.
Kampauksen ja meikin voi varata etukäteen paikan päältä. Useissa kasinoissa on kauneussalongit, joista saa sekä kampauksen, että meikin. Kannattaa ottaa huomioon välimatkat ja siirtymät, kampaajan ja meikkaajan voi tilata myös hotellihuoneeseen. Myös kappelit voivat tarjota kauneuspalveluita.

Esteettömyystodistus

Ennakkoon kannattaa hakea esteettömyystodistus kieliversioilla maistraatista. Sitä todistusta ei Las Vegasissa kysytty, mutta itse ajattelin helpottaa vihkimisen virallistamista jälkeenpäin, kun kaikki tarvittavat dokumentit on haettu. Todistus kannattaa hakea hyvissä ajoin, sillä se postitetaan maistraatista kotiin. Huomioi kuitenkin, että esteettömyystodistus on voimassa neljä kuukautta, sitä aikaisemmin sitä ei voi hakea.

Vihkipaikka

Vihkipaikkoja on paljon ja niitä löytyy netistä melkoisesti. Tarjonnasta löytyy vihkikappeleita, mutta myös monissa kasinoissa voi järjestää häät. Itse menimme naimisiin kasinokeskustan ulkopuolella Sunset Gardens nimisessä kappelissa. Ostimme sieltä ennakkoon vihkipaketin, johon kuului  valitsemamme vihkipaikka (sisällä tai ulkona), vihkiminen, valokuvaus, kimppu ja viehe sekä skumppapullo. Ostimme lisäksi myös videokuvauksen. Meillä oli vihkijänä pastori, joka olisi voinut tehdä joko kirkollisen tai pakanallisen vihkimisen. Meillä oli siviilivihkiminen.
Joissain vihkipaikoissa voi ottaa vihkijäksi ”Elviksen” tai mitä vaan. Vihkimisiä suoritetaan myös helikopterilennolla Grand Canyonille. Vihkipaikan voi valita myös paikan päällä, jos on riittävästi seikkailuhenkeä 🙂
Maksoimme vihkipaketin etukäteen luottokortilla ja se meni sujuvasti. Vihkijälle pitää olla palkkio kuoressa mukana eli vihkiminen maksetaan vihkijälle suoraan. Laitoimme kuoreen palkkion lisäksi tipin.

Vihkilupa

Vihkilupa kannattaa hakea netistä valmiiksi. Muistaakseni sen voi tehdä muutamaa viikkoa ennen vihkimistä. Kun luvan hakee netistä, saa samalla koodin, jonka kanssa pääsee lupatoimistossa ns. pikalinjaa pitkin hakemaan luvan. Las Vegasin lupatoimisto on auki puoleenyöhön asti. Me haimme luvan vihkimistä edellisenä päivänä.
Lupatoimiston virallinen nimi on Clark County Marriage Licence Bureau. Stripiltä oli lupatoimistolle lyhyt automatka ja vierestä löytyi kolikoilla toimiva parkkipaikka. Lupatoimistossa pitää olla molempien vihittävien paikalla ja passit mukana. Vihkilupa maksoi muutaman kympin.

Vihkitodistus

Normaalisti vihkijä lähettää vihkitodistuksen itse eteenpäin, jolloin se on saatavilla virallisessa muodossa vasta myöhemmin. Vihkijältä voi kysyä josko saisitte häneltä paperit mukaan ja voisitte käydä itse oikeustalolla hakemassa virallisen vihkitodistuksen. Vihkijän ei ole pakko suostua, mutta meillä vihkijä ehdotti sitä itse, kun tiesi sen helpottavan ja nopeuttavan paperisotaa.
Vihkitodistuksen haku pitää tehdä aikaisintaan seuraavana päivänä, jotta se ehtii päätyä rekisteriin. Menimme virallisten paperien kanssa oikeustalolle, jonka tiskiltä saimme virallisen vihkitodistuksen. Vihkitodistuksia saa vain siihen asiaan vihkiytyneeltä tiskiltä. Noita vihkitodistuksia antavia toimistoja on muistaakseni Las Vegasissa useampiakin, joten kannattaa kysyä se osoite paikan päällä vihkilupaa hakiessa. Osoite saattoi myös lukea niissä lupapapereissa valmiiksi. Virallinen vihkitodistus maksoi muutaman kympin.
Vihkitodistuksen haun yhteydessä saimme vielä yhden lomakkeen täytettäväksi sekä osoitteen, jonne lomake ja vihkitodistus piti lähettää apostilleja varten. Muistaakseni apostille tarkoittaa ns. aitousleimaa siitä, että vihkiminen on virallinen ja lainvoimainen ja luvallisen vihkijän suorittama. Suomessa vaaditaan tuota apostillea, jotta vihkimisen pystyy virallistamaan täällä.
Osoite, jonne paperit lähetettiin:
Nevada Secretary of State
101 North Carson St., Suite 3
Carson City, NV 89701
Ymmärtääkseni lomakkeen ja vihkitodistuksen kanssa voi mennä käymäänkin tuolla Carson Cityssa, jos siihen on aikaa. Silloin saatte tarvittavan paperin mukaanne heti, ja voitte marssia maistraattiin heti Suomeen tullessa. Meillä ei ollut sellaista keikkaa mahdollisuutta tehdä, joten lähetimme paperit maan sisäisessä postissa.

Pidemmän kaavan mukaan

Jos teette koko homman pidemmän kaavan mukaan eli ette käy hakemassa vihkitodistusta itse, prosessi menee näin:
Tilaatte vihkimisen jälkeen vihkitodistuksen Suomesta käsin (onnistuu netissä) ja sen tultua postilla Suomeen, lähetätte lomakkeen kanssa todistuksen apostillea varten takaisin, josta se taas lähetetään teille takaisin. Tähän paperityöhön voi mennä parikin kuukautta aikaa.
Jos taas teette kuten me eli haette todistuksen itse ja postitatte sen jo maassa ollessanne apostillea varten, aikaa ei kulu kuin parhaassa tapauksessa muutama viikko.
Vielä nopeammin menee, jos käytte hakemassa myös apostillen itse, silloin ei postituksia tule ja voitte marssia maistraattiin heti lentokoneen laskeuduttua. Joka tapauksessa virallinen vihkipäivä myös Suomen rekistereissä tulee olemaan sama päivä kuin minä teidät Vegasissa vihittiin. Vihkimisen saa viralliseksi menemällä maistraattiin paperien kanssa ja täyttämällä vähän lisää lomakkeita. Nimenvaihto ilmoitetaan myös siinä yhteydessä ja sekin tulee voimaan takautuvasti.
Kirkollisella puolella homma toimii ymmärtääkseni samankaltaisesti.

Limusiini

Vuokrasimme myös hääpäivälle limusiinin, joka on hauska lisä, jos vihkipaikka on kauempana hotellilta. Limusiinin hinta ei ole paljoa kalliimpi kuin perustaksinkaan ja kuuluuhan sellainen kulkuneuvo vähän niin kuin asiaan 🙂 Meillä ei limusiinissa ollut juomia valmiina, joten kannattaa huolehtia, että on skumppapullo mukana. Meidän limusiinista löytyi kyllä jäätkin, jotta kuohuvan sai viileään samantien.

Seremoniat

Vihkimiseen voi yhdistää kaikenlaisia seremonioita perusvalojen lisäksi. Meillä oli hiekkaseremonia, mutta tietääkseni saatavilla on suklaaseremoniasta kynttilöihin kaikenlaista.
Hiekkaseremoniaa varten otimme matkan varrelta mukaan hiekkaa (rannalta ja autiomaasta), lisäksi haimme värihiekkaa sekä seremonian astiat kaupasta nimeltä Michaels Craft Store. On hyvä huomioida, että jos valitsee hiekkaseremonian ja haluaa tuoda astiat hiekkoineen muistoksi Suomeen, joutuu hiekkojen kanssa jokaisessa rajatarkastuksessa erikoissyyniin 🙂

Muuta

Kannattaa ostaa valmiiksi hotellihuoneeseen shampanjaa ja pieniä herkkuja tai vaikkapa kakku. Netin kautta voi myös tilata etukäteen upeita kakkuja kohtuuhintaan. Hääillallispaikkakin voi olla järkevää katsella etukäteen ja varata pöytä, sitten ei tarvitse ihmetellä vihkimisen jälkeen mihin mennä. Muista ottaa myös sormukset mukaan Suomesta!
Varatkaa ihmeessä myös valokuvaus, ja jopa videokuvaus tilaisuuteenne. Usein nämä palvelut voi tilata suoraan juhlapaikalta. Jotkut juhlapaikat jopa striimaavat vihkimisen livenä, jos läheiset kotimaassa haluaisivat seurata tilaisuutta. Jos kuvaus on mukana olevan läheisen vastuulla, ei kuvat ole ehkä sen laatuisia kuin toivoisit. On kuitenkin ihanaa, jos muistoksi tärkeästä päivästä jää myös kuvamuistoja.

Kustannukset

Kokonaiskustannukset riippuvat tietenkin siitä, mitä häihinne kuuluu. Halvimmillaan voi selvitä muutamalla satasella. Meillä häihin meni yhteensä noin 1000 euron paikkeilla sisältäen vihkimisen, kuvaukset, luvat ja todistukset, limusiinin, kukat, herkut ja kuohuvan sekä illallisen. Tuohon päälle vielä vaatteet, korut ja asusteet sekä sormukset.

USA Roadtrip – Death Valley

Lähdimme kesäkuussa 2017 kiertämään läntistä USA:ta autolla. Mukana parin viikon reissulla oli ystäväpariskunta. Menimme myös reissussa naimisiin, siitä myöhemmässä julkaisussa. Matkapäiväkirja on siirretty tänne muualta…

Tänään meillä oli melko pitkä päivä ajettavana. Tarkoitus oli ajaa Bridgeportista Las Vegasiin Death Valleyn kautta. Matka yllätti minut monella tavalla. Koska Las Vegas on keskellä autiomaata, olin jotenkin ajatellut myös matkan olevan aukeaa autiomaata. Ajoimme kuitenkin tänään paljon vuorten keskellä ja Death Valley vuoristoteineen yllätti todella. Näimme kyllä myös pehmeää hiekkaa ja tasaistakin.

Meillä oli myös suunnitelmissa ottaa hääkuvia Death Valleyssa. Olin nähnyt kuvia suorista, kilometrien mittaisista tienpätkistä, ja halusin olla niissä maisemissa häävaatteissa. Otimme siis häävaatteemme valmiiksi laukuista.

Alkuun näimme lumihuippuja ja karuja maisemia. Pysähdyimme välillä ihailemassa maisemia. Lämpöasteita tällä puolella vuoristoa oli reippaasti, rannikolla meri oli varmastikin pitänyt lämpötilan miellyttävänä. Death Valleyssa lämpötila oli jo yli 50 astetta. Kyse oli todellakin kuolemanlaaksosta, sillä tuo mahdoton kuumuus on tappavaa. Kun ajelimme Death Valleyn vuoristoisilla teillä, jännitimme automme puolesta, nousuissa ilmastointi piti ottaa pois päältä, jotta auto selviäisi nousuista. Alaspäin mennessä taas jarrut kuumenivat ja jouduimme välillä pysähtymään ja jäähdyttämääm niitä. Iltasanomat kirjoittivat samaan aikaan tuosta helteestä jutunkin.

Olimme varustautuneet eväillä mm. pähkinöillä, ja lisäksi meillä oli useampi iso tonkka vettä mukana. Onneksi vesitonkkia ei kuitenkaan normaalia enempää tarvittu, sillä auto kesti matkan ja kuljetti meitä eteenpäin.

 

Löysimme mieluisan tien hääkuvien ottamiselle, kilometrejä pitkä suora tie keskellä karua autiomaata… Puimme hääkuteet tien varressa, järkyttävän kuumassa kelissä. Olimme nähneet tien varsilla varoituskylttejä, jotka varoittivat vaarallisen kuumasta ilmasta. Puimme kuitenkin vaatteet ja aloimme ottamaan kuvia. Ystävämme tulivat ottamaan kuvia aina, kun oli sopiva autoton hetki. Kun tuli auto, menimme takaisin omaan autoon ja ilmastoinnin vaikutusalueelle. Kun tie oli taas tyhjä, otettiin muutama kuva. Kun kuvat oli otettu, vaatteet taas vaihtoon ja matka jatkui.

 

Kun Death Valley oli ohitettu, kävimme syömässä hupaisassa Alien Centerissä Amargosa Valleyssa. Alien Centerin Diner ei laadultaan ollut erikoinen, mutta saimme vatsamme täyteen. Sitten matka jatkui kohti Vegasia. Oli jotenkin hassua, kun ensin ajettiin erämaassa ja sitten oltiinkin useamman kaistan kaupunkimotarilla. Olimme varanneet huoneet Stratosphere Towerin hotellista ja ajaminen hotellille osoittautuikin pikkuisen haasteelliseksi, sillä hotellia ympäröivät tietyöt estivät ajamisen suoraan hotellille. Navigaattori ohjasi koko ajan tietyöreiteille. Lisäksi osa kaduista oli yksisuuntaisia, joten hotellin parkkipaikalle oli vaikea päästä. Hotelli kyllä näkyi, niin lähellä, mutta niin kaukana. Lähdimme kiertämään vähän kauempaa ja pääsimmekin lopulta hotellin parkkihalliin. Hikisinä ja kuumissamme tulimme hotelli-casinon viileään aulaan.

Huoneemme olivat melko korkealla ja huoneesta olikin hienot maisemat kaupungille. Lähdimme vielä pienelle iltakävelylle ja samalla etsimään ruokapaikkaa. Vaikka oli ilta, lämpöasteita oli edelleen hurjasti. Kävelimme pätkän ja tulimme Circus Circus -casinolle, josta löysimme buffet-ravintolan. Ruoka ei ollut mitenkään ihmeellistä, mutta jälkiruokapöytä oli runsas ja herkullinen. Ruuan jälkeen kävelimme takaisin hotellillemme.

Pienen lapsen kanssa matkustelu Vegasissa tuntuu olevan hieman hankalaa. Hotellimme aula on casino, mutta samalla lapsen kanssa ei voi pysähtyä casinon tiloissa edes käytävillä. Pysähtyessämme ottamaan valokuvia tai vessaan, meille tultiin heti sanomaan, että lapsen kanssa ei saa oleilla casinon tiloissa. Voimme siis samantien heittää hyvästit ajatukselle kiertää casinoilla katsomassa ja unohtaa ajatus dollarin laittamisesta pelikoneeseen. Kieltämättä tuntuu hieman tekopyhältä, mutta näillä säännöillä mennään..

Jännittävä ja hieno päivä! Upeat paikat ja maisemat, oltiin korkealla vuorilla ja taas merenpinnan alapuolella. Kilometrien edestä suoraa tietä, sellainen kuumuus, jota en ole kokenut koskaan ennen.