Matka Albaniaan – Butrintin historiallinen kaupunki

Albanian matka tehtiin vajaan kymmenen hengen porukalla kesällä 2016. Siirrän tekstit toisesta blogista tänne…

Nukuimme yli kymmenen tunnin yöunet ja heräsimme täysin eri ihmisinä. Osa porukasta oli käynyt illalla vielä kaupungilla. Tänään ryhmämme hajaantui, osa vietti päivänsä rannalla ja meillä oli muita suunnitelmia. Kusti jäi toisen porukan kanssa rannalle ja Jouni lähti meidän matkaoppaaksemme.

Lähdimme pikkubussilla ensin koko porukalla. Ajeltiin Mucobega hotellin rantaan. Suurin osa porukasta meni varailemaan rannasta aurinkotuolit, me jäimme rantabaariin odottelemaan kuskimme kahvitauon päättymistä. Ranta näytti kivalta, emme vain ole rantalöhöilyihmisiä, joten jätimme sen homman muille. Odottaessamme pikkumies etsi kiviaarteita ja toi niitä äidin laukkuun talteen.

Kun kuski lopetti taukonsa, hän vei meidät rahanvaihtopisteelle, jotta saimme eurot vaihdettua lekeiksi. Yksi euro vastasi n. 133 lekeä. Kävelimme vähän isompaan markettiin, josta saimme ostettua lapselle eväitä sekä juotavaa. Ostimme myös minulle aurinkohatun, Tommille sandaalit ja aurinkolasit.

Taksilla Butrintin kaupunkiin

Saimme lähibaarista tilattua ”taksin”. Kolmellakymmenellä eurolla mies lupasi viedä meidät Butrintin historialliseen kaupunkiin, odottaa siellä meitä ja tuoda meidät takaisin. Parkkipaikalla meitä odotti tukahduttavan kuuma, vanha mersu. Ikkunat auki ja autokin viileni nopeasti siedettäväksi.

”Butrint on Kaakkois-Albaniassa sijaitseva Albanian ja koko Balkanin yksi merkittävimmistä arkeologisista kohteista. Arkeologisissa kaivauksissa on havaittu asutuksen merkkejä Butrintin alueella jo neoliittisella kaudella ja ensimmäinen kaupunkimainen asutus ja linnoitus paikalle rakennettiin illyyrialaiskaudella 700-luvulla eaa. Rooman valloitettua kaupungin 167 eaa. Butrintista tuli merkittävä roomalainen keskus, jossa sijaitsi mm. Julius Caesarin ja Augustuksen aikana laivastotukikohta ja viljavarasto Rooman armeijalle. Merkittävimmät Butrintin rauniot ovat peräisin juuri roomalaisajalta. Butrint valittiin  UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1992.”
-Wikipedia-

Butrintin sisäänpääsymaksu oli 500 lekeä. Hinnasto tosin sanoi, että ulkomaalaisilta 700, mutta emme joutuneet sitä maksamaan. Kun pääsimme portista sisälle, ilman täytti huumaava kaskaiden soitanta. Kurkimme puiden oksille nähdäksemme yhden hyönteisen. Olen kuullut niiden soitantaa monesti, mutta en ole koskaan aiemmin nähnyt otusta. Kyllähän sieltä puusta sitten muutaman bongasin, yhden jopa lähietäisyydeltä.

Vanhat rauniot olivat mielestäni näkemisen arvoiset. Etenkin amfiteatteri oli vaikuttava. Testasimme teatterin äänen kantokykyä, ja kyllä se vaan toimi. Ääni kuului todella hyvin katsomoon. Kiersimme alueesta vain osan, sillä rattailla olisi voinut olla hankalaa kiertää joka puolella. Kaskaiden lisäksi bongasimme myös mustan käärmeen, joka luikersi kovaa vauhtia edestämme kävelypolun yli.

Butrint-retken jälkeen palasimme takaisin hotellille ja lounaan jälkeen pidimme lepohetken huoneessa. Alkuillasta lähdimme Jounin ja Santun (Jounin poika) kanssa keskustaan. Kävelimme rantakatua ja tutkailimme myyntikojujen tarjontaa. Rantakivillä kökötteli kymmeniä rapuja. Päätimme mennä syömään ravintolaan, josta saisi lapselle jotain mieluista syötävää. Löysimme Ravintola Krahun, josta pikkumies sai salaattia ja ranskalaisia ja me muut erilaisia mereneläviä. Kuuman ilman, n.35 astetta, vuoksi lasta on saanut monin keinoin houkutella syömään ja juomaan. Viiden hengen seurueemme söi ja joi 40 eurolla vatsan täyteen.

Kävelimme ruuan jälkeen rantakatua takaisinpäin taksitolpalle. Ihmisiä oli paljon liikkeellä. Rantakatu oli täynnä tivolimeininkiä, erilaisia kojuja ja kauppiaita, musiikki vaihteli kojusta toiseen. Vilkkuvia ja välkkyviä leluja, hennatatuointeja ja pelikoneita. Välillä nenään tunkeutui popcornin tai paistetun maissin tuoksu . Tunnelma oli mukava ja kadulla kävelikin paljon perheitä. Oli myös kiva huomata, etteivät kaupustelijat tungetelleet tai tyrkyttäneet.

Olimme hotellilla kymmenen maissa. Hotellin ravintolan terassilta bongasimme loppuporukan, heilläkin oli ilmeisesti ollut hyvä päivä rannalla.

Huomenna jatkamme matkaa