Valehtelijan peruukki Turun kaupunginteatterissa

Kävin eilen Turun kaupunginteatterissa katsomassa KOM-teatterin Valehtelijan peruukin. Kävimme teatterissa meidän teatteritaiteen perusopetuksen kurssiryhmän kanssa.

Valehtelijan peruukki on Pirkko Saision ja Marja Packalénin elämästä kertova teos. Se on esitys muistamisesta ja minuksi tulemisesta. Näytelmän on ohjannut Heidi Junkkaala.

Näytelmä oli katsaus Saision ja Packalénin elämään. Seitsemänkymppiset naiset kertovat elämästään ja kuolemasta sekä ihmissuhteistaan, niin lapsistaan ja vanhemmuudesta, omista vanhemmistaan kuin parisuhteistaan.

Naisten elämän ihmisiä esittivät telineisiin ripustetut vaatteet, muuta rekvisiittaa ei lavalla ollut. Useimmista hahmoista ei käytetty nimiä, vaan hahmot oli nimetty ”salanimillä”; Farkku, Kravatti, Silkki, Kaulus, Naru jne. Oli upeaa, miten taitava näyttelijä herättää henkiin elämänsä hahmot ja miten näytelmä piti otteessaan. Ihailin myös naisten rohkeutta kertoa avoimesti elämästään ja sen heikoista hetkistä.

Kun esitys päättyi, siitä riitti porukallemme juttua koko kotimatkan ajaksi. Oli mielenkiintoista miten eri tavalla eri ihmiset olivat kokeneet ja ymmärtäneet eri kohtaukset. Pakko myöntää, että pohdimme myös keitä olivat nuo salaperäiset hahmot Saision ja Packalénin elämässä. Googleakin ehkä vähän käytettiin tirsk.


Turun kaupunginteatterin herkulliset alku- tai väliaikatarjoilut.

Ennen kaikkea esityksestä jäi hyvä fiilis. Saisio ja Packalén ovat huikean hyviä näyttämöllä ja upeita elämänkokemuksen tuomalla varmuudella. Näiden mahtavien naisten lavakarisma oli vahvaa ja yhteistyö toimi. Nähtäväksi jää onko tulossa vielä trilogian kolmas osa.

Oman muistini varassa kirjoitettu lainaus näytelmän yhdestä mieleenpainuvimmista kohtauksesta Saision ja hänen kymmenen vuotta nuoremman tuttavansa kanssa. Nuoremman henkilön ”surkutellessa” Saision ikää, Saisio sanoi tuttavalleen:

”Olen elänyt kymmenen vuotta kauemmin kuin sinä. Mennyttä ei voi kukaan ottaa minulta pois. Saatko sinä vielä sen kymmenen vuotta, sitä ei voi kukaan luvata.”

Suosittelen tätä näytelmää lämpimästi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *