Browsing Category

Books

Jotain vanhaa ja värikästä

-Huhtikuu 2018, Helsinki-

Hei taas blogi! Kaivoin pitkästä aikaa kameran esiin, kun vietettiin Helsinki-päivää ystävän kanssa taannoin joten tuupataas ne kuvat nyt tänne. Saatiin nauttia upeasta auringonpaisteesta Helsingissä parisen viikkoa ja kävelylenkit sekä loikoilu uudella parvekkeella ovat tuoneet niin sanotusti kevätfiiliksen rintaan. Toki tällä hetkellä hiukan satelee, mikä onkin oikein osuvaa, sillä lähden Edinburghiin perjantaina!

Hirmusen nopeesti mennyt tää talvikevät-akseli, mikä johtaa varmasti muutosten määrästä ja nimenomaan positiivisista sellaisista. Pyydän jo etukäteen anteeks tätä hehkutuksen määrää, mutta en tiedä onko se kevätaurinko, uudet tuulet vai vaan oman pääkopan paremmin handlaaminen, mutta tuntuu että oon tietyllä tavalla löytänyt elämänilon uudestaan.

Uusi, mielekäs duuni tuo uutta sisältöä elämään ja vaikkei tietenkään sielläkään kaikki ole täydellistä, hyvin mielin lähden kuitenkin töihin joka päivä. Kuten tässä postauksessa kerroin, olen muuttanut Kumpulaan! Mun on pakko sanoa, että en oo varmaan yhdestäkään mun muutosta näin tyytyväinen. Kaikkialla missä oon asunut vuosien varrella on ollut omat hyvät ja huonot puolensa, mutta ainakin tällä hetkellä oon aivan rakastunut Kumpulaan. Ensinnäkin mun oma kämppä on upouusi ja tilava ja vaikka tässä ympäristöä vielä rakennetaan, ei se häiritse mua ollenkaan. On sellanen best of both worlds fiilis, kun samalla saa nauttia uudesta ja modernista talosta (ja isosta parvekkeesta!), ja silti aivan vieressä on upeita vanhoja puutaloja, merenranta ja pauhaava koski. Plus oon todennut Arabian kauppakeskuksen erittäin toimivaksi yksiköksi.

Auringon paisteessa ja rannassa tehdyn kävelylenkin jälkeen kävellessä Toukolan ja Kumpulan läpi kotiin, on meinannut pari kertaa ihan sydän pakahtua onnellisuudesta. Oon viettänyt mun lapsuuden mun kesät Pohjanmaalla sukulaisten luona, ja tietyllä tavalla Kumpulan fiilis muistuttaa mua maaseudun tunnelmasta ja rauhallisuudesta. En kuitenkaan tiedä voisinko koskaan asua ihan maalla, ainakaan tässä elämänvaiheessa, joten tällanen keskustan kupeessa luonnon vieressä on täydellinen ratkasu tällä hetkellä.

Värjättiin myös mun hiukset ja ensimmäistä kertaa elämässäni oon punapää; I’m loving it. Tai kyllä nää enemmän tällaset gingerit on, mutta tykkään hirmuisesti ja sanoin mamallekin, että pidetään tää väri ainakin kesän yli. Värjäys tehtiin kasviväreillä mitkä hyödyntävät jo hiuksissa olevaa pohjaväriä ja ainakin itsellä toi paljon lämpimämmän sävyn hiuksiin. Värit ei tosiaan sisällä mitään kemikaaleja; vain kasvi-yrttijauhetta ja vettä. Suosittelen! Täältä voit vilkaista Keski-Uudenmaan parhaan parturi-kampaamon sivuja jos kiinnostelee: http://www.parturikampaamo-imago.com/

 Jotta tää postaus ei nyt pelkkää ruusunpunaa olisi, niin sen verran voin valittaa, että niska ja hartiat on kyllä niiiin jumissa jatkuvasti ja sellanen kiva pieni migreenikohtauskin käytiin tossa viime viikolla läpi. Päätetyö is killing me plus mun salimotivaatio on täysin nollassa ja oon nyt muutenkin liikkunut vaan minimimääriä, joten ei voi taas muuta kun peiliin katsoa. Törsäsin just ja ostin taas joogakortin ja en malta odottaa että pääsen vuoden hot joogailutauon jälkeen ollut takaisin lajin pariin. Ilokseni huomasin, että edistyneiden Air jooga -tunti on myös tehnyt paluun; pitää kummiskin muistaa aloittaa taas rauhassa. On se kyllä vaan vaikeeta saada raahattua ittensä liikkumaan sillon kun se on jokin muu kuin oma laji. Mutta eiköhän siihenkin saada muutos tässä tämän vuoden puolella!

Pikkuhiljaa alkaa kämppäkin näyttää kodilta ja sain ihan itte asennettua netin ja Telia tv:nkin, vitsi olin ylpee itestäni! Strong, independent woman jne. Tässä just suunnittelen Ifolor-tilausta, kun haluaisin ainakin yhden Venetsia-kuvan seinälle maskin vierelle. Koitan kahlailla vähän kuvia läpi kun ideana kehittää sellanen neljä vuodenaikaa -taulu. Luultavasti ainakin Englanti ja Italia pääsee siihen Suomen lisäksi ja toivon, että saan Edinburghista nappastua jonkun kivan kevät-kuvan. Verhot ja pari tuolia vielä puuttuu sekä tangot kaapeista, mutta muuten aika set. Ja peili! Se tärkein.

Oon myös nyt taas kirjahiireillyt ja ostin neljä pokkaria. Yksi on jo luettu: Jenny Colganin Endless Beach, joka oli jatkoa Summer Seaside Kitchenille. Myös elämänkerta nimeltä No wall too high on kesken. Ostin myös yhden ruotsinkielisen kirjan ja tavoitteena saada se luettua viimeistään vuoden loppuun mennessä. Mun ranskakirja on kylläkin edelleen kesken, mutta yritän kaikkeni.

Edinburghissa on sitten tarkoitus viettää kokonaiset kolme päivää. Air bnb on varattuna ja sateeseen varauduttu. Agendassa ainakin Edinburgh Castle, kaupungin maan alla olevat holvit ja Arthur’s seat. Toivottavasti löydetään myös joku hyvä afternoon tea mesta. Ihanaa päästä taas vaihtamaan maisemaa! Mikään muu ei duunia vaihtaessa ärsytä paitsi lomien nollautuminen. Oon kuitenkin ollut työelämässä nyt muutaman vuoden koulun ohella ja oon joko ottanut kesälomat rahoina tai ne on nollaantunut nyt kolme kesää peräkkäin, joka alkaa jo pikkuhiljaa tuntumaan. Kaipaisin nimenomaan sitä kesälomaa Suomessa, juurikin siellä Pohjanmaalla. Mutta ei auta kuin kerryttää ja ensi kesänä sitten.

Näihin fiiliksiin. Nyt joogalista päälle ja matto esiin. Tuhlasin myös ja ostin uuden joogamaton. To my defense, tällä pitäisi olla nyt ”elinikäinen takuu” ja on muutenkin ekologinen ja kestävää kehitystä ja mitä kaikkea. Oon nyt rikkonut kaksi mattoa kolmen vuoden sisään, joten ehkä rahat menee kuiteskin ihan käyttöön. Ciao!

Kirjavinkkejä – Traumoja, jännitystä ja suurta rakkautta

Alright, let’s talk books. Nyt kun koulu on ohi, on ollut hiukan enemmän aikaa lukea novelleja ja romaaneja, niinpä ajattelin jakaa muutaman vinkin täällä lukutoukille. Tykkään ite lukea iltaisin ennen nukkumaanmenoa ja pyrin sillä rauhoittamaan mielen unta varten. Oon joskus huono nukkuja ja varsinkin jos pyörii paljon ajatuksia päässä, lukeminen (ja jooga) usein helpottaa. Kauheesti en tykkää iltasin lukea trillereitä tai kauhua, joten sellasta suht’ kevyttä hömppää menee iltasin. Esim. Nora Robertsit sopii tähän erinomaisesti.

Muuten tykkään tosi paljon esimerkiksi Dan Brownin ja Stieg Larssonin kirjoista; kirjat, jotka antaa jotain ajattelemisen aihetta ja joissa on joku ”juju” uppoo muhun. Dan Brownilta on muuten tulossa uusi kirja Robert Langdon -sarjaan lokakuussa, nimeltään Origin. Sitä siis odotellessa! Nuorempana tuli luettua myös mm. fantasiaa: Harry Pottereiden lisäks tykkäsin ainakin Universumien tomu -sarjasta, Artemis Fowl -kirjoista ja Star Warseja tuli myös luettua aika monta. Myös kirja nimeltä Mustesydän oli tosi pitkään yks mun lemppareista. All in all, yläasteikäsenä luin jatkuvasti, mutta nyt aikuisiällä valitettavasti vähän vähemmän. Lukeminen ja kirjat on mun mielestä kuitenkin taide- ja ilmaisumuoto mitä en ikinä halua unohtaa, ja joskus kun toivottavasti saan lapsia, haluan siirtää kirjarakkauteni myös heille. Haaveilinpa joskus nuorempana kirjailijan ja toimittajan uristakin, mutta ne on nyt jo jäänyt. Never say never though ;)

Jenny Colgan – The Summer Seaside Kitchen 

Viime aikoina oon lukenut aika paljon englanniksi, varsinkin brittikirjallisuutta. Ihastuin Englannissa käydessäni sen maaseudun kauneuteen, joten kirjat jotka sijoittuvat sinne, lähtevät aika usein mun mukaan kaupasta. Jenny Colganin Summer Seaside Kitchen on ihana kertomus hiukan hukassa olevasta, elämän tarkoitusta etsivästä Florasta, joka palaa pienelle kotisaarelleen työn kautta. Mulle tää kirja oli ennen kaikkea tarina äidin ja tyttären välisestä rakkaudesta, ja kuinka olosuhteet vaikuttavat perhesuhteisiin ja kuinka vaikeaa niiden korjaaminen voi olla. 4/5

Lucy Robinson – The Day We Disappeared

Tästä kirjasta en voi kauheesti paljastaa mitään etukäteen, etten vaan spoilaa, mutta sanotaanko näin, että kirjassa on kaksi eri tarinaa, jotka sitten nitoutuvat yhteen. Mulle kävi hauskasti niin, että löysin tän kirjan ratikasta, mistä sitten nappasin sen mukaan, kun kukaan ei sitä omakseen ilmottanut. Sitten seuraavan viikon olinki ihan koukussa! Menin jopa ratikalla töihin, että voin lukea samalla :D kirja käsittelee mm. menneisyyden traumoja ja niiden vaikutusta elämään, narsismia sekä yksinäisyyttä. Ja tietysti rakkautta. Ite olin ainaki superyllättynyt, kun tarinasta paljastuikin uusia puolia lopussa. 5/5

Julian Fellowes – Belgravia

Belgravian ostin itelleni viime vuonna joululahjaksi, ja nyt kun koulukiireet hellitti, luin sen vihdoin. Kuten kannesta ja takakannesta näkyy, sen on kirjoittanut Downton Abbeyn luoja Julian Fellowes, ja näin armottomana Downton Abbey -fanina lähti kirja heti mukaan kaupasta sen bongattuani.

”Aatelissukuun kuuluva Edmund on rakastunut nousukasperheen kauniiseen tyttäreen Sophiaan. Edmund järjestää Sophialle kutsun tanssiaisiin, mutta juhlat keskeytyvät, kun nuoret miehet joutuvat lähtemään taisteluun Waterloon kentille. Sophian ja Edmundin traagisesti päättynyt rakkaus ravistelee vielä vuosikymmeniä myöhemmin Lontoon uutta yläluokkaista korttelia Belgraviaa, ja kahden perheen kohtalot kietoutuvat yllättävällä tavalla toisiinsa.”

Kertomus lähti hiukan hitaasti käyntiin, mutta tykkäsin kyllä kirjasta loppuen lopuksi. Turhautumista koettiin joitain hahmoja kohtaan ja sekä myös myötätuntoa. 3/5

Luin vuoden alussa myös Kerro minulle jotain hyvää (Me before you) ja sen jatko-osan Jos olisit tässä (After you) Jojo Moeysilta. Näin siis ensin elokuvan, mitä olin odottanut jo aika kauan somen välityksellä ja luin sitten perään kirjat. Tykkäsin kovasti varsinkin ensimmäisestä osasta, toinen osa oli sitten heikompi. Kirja(t) onkin saavuttanut huikean suosion ympäri maailmaa, samoin kuin elokuvakin, mutta kirja kertoo siis Louisa Clarkista, joka olosuhteiden pakosta ajautuu avustamaan neliraajahalvaantunutta Williä. Kerro minulle jotain hyvää on ennen kaikkea tarina rakkaudesta, suurista valinnoista ja niiden seurauksista. Kirjassa sivutaan myös eutanasiaa ja vaikeasti halvaantuneen ja vammaisen elämää, mikä ainakin itselle on tosi mielenkiintoinen ja samalla sydäntäsärkevä aihe. Ensimmäinen osa 5/5, toinen osa 2/5

Will ja Louisa, elokuvasta Me before you. (Youtube)

Tällä hetkellä kesken on All Things Cease to Disappear Elizabeth Brundagelta, joka on jännitystarina, joka sisältää kuolemia perheessä, haamuja ja psykopaatin tappajan. Olen vasta kohta puolessa välissä, joten vielä en osaa sanoa enempää. Kirja on sinänsä kirjoitettu erikoisesti, että dialogit käydään aina ilman repliikkejä eli lainausmerkkejä kirjassa ei käytetä. Pari hienoa lainia on kyllä jo tähän mennessä tullut vastaan, toinen niistä oli: ”It was the simplest thing to do, loving someone. Only it was the hardest thing to do, because it hurt.

Lisäksi alotin hiukan lukemaan ranskalaista kirjaa nimeltä Hôtel Iris, kirjoittajana Yôgo Ogawa. Yritän verestää mun ranskan kieltä, ja tää kirja on kulkenu mukana avaamattomana siitä asti kun löysin sen junasta Ranskassa. Pikkuhiljaa pikkuhiljaa.. Ainakin jonkinlaista romantiikkaa on tiedossa, sijoittuen tähän pieneen hotelliin nimeltä Iris.

Lukunautintoja! xx Susa